Lähdesuoja

> Hesarissa on juttu siitä, että Lonkkarin ensimmäinen juttu tulee olemaan Hanna Nikkasen Kaukovetoja, joka käsittelee jalkapallon sopupelejä. Mä en ollut vielä saanut sitä valmiiksi ja se oli kauheeta. Se oli ensimmäinen kerta, kun Hesarissa kerrotaan mun muka valmiista jutusta, joka on vielä ihan levällään. Lähdesuoja-podcastin toisessa jaksossa Hanna Nikkanen (1 tiedonjulkistamispalkinto, 2 Kanava-ehdokkuutta, 2 Tieto-Finlandia-ehdokkuutta) kertoo siitä, mitä hän oppi STT:n ulkomaantoimituksessa, miksi kannattaa kirjoittaa juttuja yhdessä toisten kanssa ja miksi toimittajan pitää pysyä poissa tieltä, jotta lukija pääsee juttelemaan suoraan kalastajan kanssa. HANNA NIKKASEN KIRJOITTAMIA JUTTUJA Hanna Nikkasen Long Play -artikkelit [http://longplay.fi/author/hanna-nikkanen]: Kaukovetoja [http://longplay.fi/single/kaukovetoja], Pimeyden ydin [http://longplay.fi/single/pimeyden-ydin], Fennomania [http://longplay.fi/single/fennomania] Kerrosten välissä [http://uusi.voima.fi/blog/arkisto-voima/httpwww-voima-ficontentviewfull2987/]: Kuinka paljon rahaa miehen pitää ansaita ollakseen hyvä isä? Kuinka paljon rahaa miehen pitää ansaita ollakseen hyvä isä? Suomen maahanmuuttovirasto vetää rajan 3 330 euroon kuukaudessa. Siksi Gilbert Adi, tutkija ja naisasiamies Kinshasasta, ei ole tavannut lapsiaan seitsemään vuoteen. (Voima 2009) Uskomaton murhenäytelmä [http://www2.hs.fi/extrat/kuukausiliite/arkisto/2012/07/]: 15-vuotiaan Elisan itsemurha oli musertava asia, mutta siitä käynnistyi jotain hyvää: koulukiusaamisen ja nuorten itsemurhien vastainen Enkeli-Elisa-kampanja – 40 000 ihmisen Facebook-ryhmä, blogeja, lehtijuttuja, radio- ja tv-ohjelmia ja nyt myös kirja. Vain yksi asia vaivaa: onko Elisaa ollut olemassa? (Kuukausilite 2012) Tie, totuus & Robocop [http://uusi.voima.fi/blog/arkisto-voima/tie-totuus-robocop/]: Elokuvaohjaaja Paul Verhoeven selvitti, kuka Jeesus todella oli. Iloista katkeran palestiinalaisnationalistin syntymäjuhlaa! (Voima 2012) Panttivankina ananasmaassa [http://www.apu.fi/artikkeli/panttivankina-ananasmaassa]: Pirkan, Rainbow’n ja Eldoradon tölkeissä on samaa ananasmehua. Se tulee Thaimaan Pranburista, jossa burmalaiset siirtotyöläiset tekevät raskasta työtä laittomissa oloissa. Osa työntekijöistä on lapsia. Mitä tähän vastaavat suomalaiset ruokaketjut? (Apu 2013) KIRJAT Viaton imperiumi [http://like.fi/kirjat/viaton-imperiumi/], 2010: Kolme kertomusta suomalaisesta yritysvastuusta. Kirja ruotii suomalaisten suuryritysten vastuunkantoa ja eettisyyttä maailmalla. Verkko ja vapaus [http://www.intokustannus.fi/kirja/verkko_ja_vapaus/], 2012: Verkko ja vapaus tutkii verkon pimeää ja valoisaa puolta. Kirjassa käydään muun muassa Kuubassa, Egyptissä ja Islannissa selvittämässä, millaista on hyvä digitaalinen elämä, ketkä sitä uhkaavat ja mistä löytyvät verkon riemastuttavimmat uudet mahdollisuudet. Internetissä pesivät sekä vapausunelmat että ihmiselämän rujoimmat puolet. Kiinan ja Saudi-Arabian viranomaisille digitaalinen viestintäteknologia on ollut onnenpotku, ja eurooppalaisille yrityksille urkintavälineiden kauppa on hurjaa vauhtia kasvava bisnes. Arabikevät [http://www.adlibris.com/fi/kirja/arabikevat-9789516929128] (Lilly Korpiolan kanssa), 2012: Keväällä 2011 useiden Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän valtioiden yli vyöryi Arabikeväänä tunnettu kansannousujen aalto. Sosiaalinen media välitti kuohunnan globaaliin mediatodellisuuteen, mutta monet ilmiöt jäivät edelleen etäisiksi, koska niiden historiallista taustaa ja yhteyttä paikalliskulttuuriin ei tunneta. Karanteeni [http://longplay.fi/karanteeni] (Antti Järven kanssa), 2014: Karanteeni kertoo ensimmäisistä Auroran sairaalaan keskitetyistä AIDS-potilaista ja siitä, miten tauti, sitä koskeva uutisointi ja julkinen keskustelu vaikuttivat Suomen homoyhteisöön, joka oli vasta saavuttanut ensimmäiset voitot seksuaalisen tasavertaisuuden tiellä. Kirja kertoo myös syrjinnästä, jonka kohteiksi sekä seksuaalivähemmistö että heteroseksuaaliset HIV-positiiviset joutuivat. HALUATKO KUULLA MYÖS TULEVAT LÄHDESUOJA-HAASTATTELUT?

Lähdesuoja-ohjelman ensimmäisessä jaksossa Juha Kauppinen kertoo toimittajan uransa kehityksestä, käännekohdista ja oivalluksista. Vajaan tunnin mittaisen haastattelun aikana ehtii puhua monenlaisia, kuten oman äänen löytymisestä, tutkivan jutun ja henkilökuvan rakentamisen eroista ja kollegoiden merkityksestä. Lisäksi hän puhuu avoimesti suhteestaan deadlineihin, mutta siitä ei pidä kenenkään ottaa oppia. Ei sitten kenenkään. Kauppinen on vapaa toimittaja, joka on kirjoittanut pitkiä tutkivia juttuja muun muassa Suomen Luontoon, Apuun ja Imageen. Hän on voittanut Talvivaaran kaivosta koskevilla tutkivilla jutuillaan sekä Bonnierin suuren journalistipalkinnon (2012) että tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon (2103).

Lähdesuoja-sarjan ensimmäisessä jaksossa Juha Kauppinen käy läpi toimittajan uraansa. Tässä haastattelupätkässä hän kertoo hetkestä, jonka jälkeen juttujen kirjoittaminen muuttui.