Ajatuksia kaupungista

Miten osallistaa asukkaita kaupungin päätöksentekoon? Miten tukea asukaslähtöistä toimintaa? Mistä Helsingin osallisuusmalli oikein koostuu? Onko osallisuusmalli pelkkä demokratian sumuverho? Ajatuksia kaupungista pureutuu tällä viikolla osallisuuden käsitteeseen ja osallistuvan budjetoinnin saloihin oppaanaan Helsingin kaupungin kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren Stadiluotsi Pauli Saloranta.

Maaliskuussa ilmestynyt Kenen kaupunki? -pamfletti käsitteli helsinkiläisiä kulttuuriympäristöjä ja kaupunkisuunnittelua. Pamfletti on herättänyt runsaasti julkista keskustelua, mutta Jussi ja Noora nostavat esiin vielä kaksi tähän asti sivurooliin jäänyttä näkökulmaa: yleiskaavan viitoittamat linjaukset ja toisaalta suomalaisen erityissuhteen historiallisiin ympäristöihin.

Arkkitehdit Anne Lacaton ja Jean-Philippe Vassal voittivat keväällä Pritzker-palkinnon, arkkitehtuurin alan arvostetuimman huomionosoituksen. Heidän arkkitehtuurinsa on hyvin vähäeleistä ja eräs heidän tyyppisuunnitelmistaan on lähiökerrostaloihin rakennetut valoisat parvekevyöhykkeet. Mitä voimme oppia Lacaton-Vassalin arkkitehtuurista? Voiko kultamitaliratkaisuja tuoda Ranskasta Suomeen noin vain?

Yksinasuvia on Suomessa yli 1,2 miljoonaa. Helsingissäkin 49 prosenttia asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Miten yksinasuvien suuri osuus otetaan huomioon asuntopolitiikassa? Keitä yksinasuvat ovat? Yksinasuvien tilannetta meille valottaa Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva.

Kohtuuhintainen asuminen -trilogia tulee päätökseensä, kun Noora ja Jussi kiteyttävät kohtuuhintaisen asumisen merkityksen koko kaupungin toiminnalle. Onko kohtuuhintainen asunto ihmisoikeus, yksilön lottovoitto vai yhteiskunnan kokonaisetu? Kuuntelemalla selviää. Selvennys: Noora puhuu jaksossa ARA-asuntojen tulorajoista, mutta ne olivat käytössä vain vuosina 2017-2018, eivät siis enää.