Ekologisen rakentamisen näkökulmia

Tämän hetken suunnittelutyö luo tulevaisuuden rakennuksia. Rakentamisen prosessit, materiaalit ja koko ajattelutapa tulee muuttua, jotta meidän maapallon rajatut luonnonvarat riittävät myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti raaka-aineiden ennustetaan tuplaantuvan vuodesta 2017 vuoteen 2060 mennessä. Iso osa rakennusmateriaaleista tulee väistämättä olemaan vähintään kertaalleen käytettyä. Kiertotalous on rakennusalalla vielä lapsen kengissä. Jotta kiertotalous tulee sujumaan tulevaisuudessa, tulee sen ympärille kehittää uudenlaiset tuotantoketjut ja infrastruktuuri. jotka ovat tällä hetkellä lähes olemattomia. Kuitenkin pikkuhiljaa yritykset ovat alkaneet löytämään tapoja hyödyntää kiertotalouden ideoita muuttamalla tuotteita palvelumuotoon tai hankkimalla niille Cradle to Cradle sertifiointi. Jaksossa vierailevat Ethica Oy:n kiertotalouden asiantuntijat arkkitehti Tuuli Kassi ja teollinen ekologi Lilli Linkola kertovat lisää näistä aiheista.

Jaksossa keskustelemme 2017 valmistuneesta Vihreistä Vihrein kerrostalokorttelista, joka sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Koerakennuskohde on myös tutkimushanke, josta kerätään jatkuvasti aineistoa luonnon monimuotoisuudesta merellisessä kaupunkiympäristössä. Kortteli on ainutlaatuinen ja vaati paljon monialaista osaamista sekä pitkän suunnittelujakson. Luonnon monimuotoisuutta haluttiin integroida osaksi rakennusta ja siihen on käytetty eri menetelmiä, kuten teemalliset kasvikatot ja julkisivuköynnökset. Luontoa ei voi kuitenkaan hallita, vaan sille tulisi antaa mahdollisuus luoda omia reittejä. Näin siitä voi syntyä kestävää ympäristöä. Minkälaisia asioita kannattaa huomioida, kun luontoympäristöä halutaan tuoda osaksi rakennusta? Siitä kertovat jakson asiantuntijavieraat, kohteen pääsuunnittelija arkkitehti Pia Ilonen sekä ympäristötieteiden dosentti Susanna Lehvävirta.

Luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä Luonnon monimuotoisuuden katoamisella on kohtalokkaat seuraukset ympäristöömme. Kaupunki ja luonto eivät ole erillisiä toisistaan vaan luonto on aina osa kaupunkiympäristöämme. Luonnon monimuotoisuuden varmistaminen edellyttää sen huomioimista rakennetussa ympäristössä, jotta osaamme varata tilaa sille yhä tiivimmissä kaupunkirakenteissa. Jaksossa perehdymme rakennetun ympäristön luonnon nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä pohdimme, mitkä suunnittelun keinot tulisi ottaa käyttöön. Jakson vieraina ovat maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi ja Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laita.

Jaksossa esitellään suomalainen materiaaliteknologian yritys Betolar Oy, joka kehittää sementitöntä betonia. Kivihiilivoimaloiden ja terästeollisuuden sivuvirtoja hyödyntävän betonin hiilijalanjälki on murto-osa tavalliseen betoniin verrattuna. Ensimmäisenä markkinoille lähitulevaisuudessa on tulossa pihakivet ja laatat, mutta yrityksellä on tavoitteena kehittää betonilaatuja myös talonrakennukseen. Sementittömän betonin tuotekehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä kertoo jaksossa Betolarin Suomen betoniliiketoimintojen johtaja Lasse Happonen.

Betoni on veden jälkeen maailman toiseksi käytetyin materiaali. Se on myös merkittävä hiilipäästöjen aiheuttaja, sillä sen sideaineena käytettävä sementti tuottaa 5-8 % maailman hiilipäästöistä. Betoninvalmistuksen puhdistaminen on vaikeaa, sillä sementin valmistaminen kuluttaa huomattavasti energiaa, ja sementinvalmistuksessa käytettävästä kalkkikivestä vapautuu prosessissa luontaisesti hiilidioksidia. Maailma on kuitenkin rakennettu betonista, eikä sen käyttö tule lähiaikoina loppumaan. Mitä mahdollisuuksia betonituotannon puhdistamiselle on? Jaksossa käsitellään niin betonituotannon energiakysymyksiä, käytettäviä materiaaleja, betonin kierrätystä kuin geopolymeereja eli sitä miten betonia voidaan valmistaa kokonaan ilman sementtiä. Jaksossa vieraana on kiertotalouden materiaalitutkimuksen professori Mirja Illikainen Oulun yliopistolta.