Inkeriläiset - Unohdettu kansa

Vieraina Taiteilijaprofessori, musiikin tohtori Ilona Korhonen Ilona on erityisesti inkeriläiseen runolauluun ja Larin Paraskeen perehtynyt muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja runolaulaja. Helsingin yliopiston folkloristiikan dosentti, SKS:n akatemiatutkija Kati Kallio Kati on tutkinut runolaulua eli kalevalamittaista kansanrunoutta monipuolisesti. Erityisesti länsi-inkeriläiset sekä varhaisimmat karjalaiset ja inkeriläiset ääniteaineistot ovat hänelle tutkimustyön kautta tuttuja.

Inkeriläiset - Unohdettu kansa. Osa 4 - Pelon aikakausi Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin. Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta. Sarja on toteutettu osana Inkeriläisten Sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran yhteistä Inkeri ja inkeriläisyys - muistot talteen, arkistot haltuun yhteistyöhanketta. Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla. Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Podcast-sarjan tuotannosta vastaa Viestintätoimisto Drum. Vieraina VTT, tutkijatohtori Outi Kähäri Suomen akatemian Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen- hankkeessa Oulun yliopistossa työskentelevä Kähäri tutkii perhemuistelun näkökulmasta 1900-luvun alkupuolella pakkomuuttoja ja vainoa kokeneiden inkeriläisten lasten ja lastenlasten hyvinvointia Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. FT Reijo Rautajoki Eläkkeelle jäätyään Rautajoki ryhtyi tutkimaan inkeriläisten ja oman sukunsa historiaa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2017 Itä-Suomen yliopistossa aiheesta Vaiettu sotapakolaisuus. Inkeriläiset opettajat jatkosodan aikana. Kirjassaan Inkeriläinen äitini. Pelon täyttämä elämä. Rautajoki kertoo äitinsä elämäntarinan. Rautajoki on toiminut aktiivisesti inkeriläisyyteen ja Inkeriin liittyvissä järjestöissä sekä Inkeri-asiantuntijana.

Vieraina Petroskoista Suomeen 1990-luvulla muuttaneet inkeriläiset äiti ja tytär Anitta Iline ja Ella Kukova. Anitta on perehtynyt inkeriläiseen ruokaperinteeseen ja Ella on ammatiltaan kokki.

Vieraina Katerina Repponen, sirkusartisti, jalkajonglööri ja kansainvälistä uraa luova pariakrobaatti. Katerina muutti 1990-luvulla Virosta Suomeen. Hän sai tietää vasta aikuisiällä inkeriläisistä juuristaan. Marco ”Maco” Oey. Runsaasti ja monipuolisesti musiikkia tekevä laulaja-laluluntekijä ja muusikko. Keväällä 2024 hän julkaisi Inkerin laulu-nimisen levyn. Macon äiti on inkeriläinen.

Inkeriläiset - Unohdettu kansa. Osa 3 - Identiteetti ja kulttuuri Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin. Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta. Sarja on toteutettu osana Inkeriläisten Sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran yhteistä Inkeri ja inkeriläisyys - muistot talteen, arkistot haltuun yhteistyöhanketta. Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla. Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä. Podcast-sarjan tuotannosta vastaa Viestintätoimisto Drum. Vieraina: Toimittaja, sosiaali- ja kulttuuriantropologi Lea Pakkanen Suomeen Petroskoista paluumuuttajana vuonna 1990 saapunut Pakkanen on yhdessä isänsä, Santeri Pakkasen, kanssa kirjoittanut omakohtaisen teoksen Se tapahtui meille. Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen. Kirjahankkeen yhteydessä hän työsti myös käsikirjoituksen ja keräsi aineistoa Kansallismuseossa 2020 esillä olleeseen näyttelyyn Inkeriläiset-unohdetut suomalaiset. Suomen ja Venäjän historian dosentti Toivo Flink Vuonna 1991 Suomeen muuttanut inkerinsuomalainen Flink on tehnyt mittavan ja monipuolisen uran Inkerin ja inkeriläisten tutkimuksen parissa. Lisäksi hän on työskennellyt opettajana, tutkijana, toimittajana, runoilijana sekä toiminut aktiivisesti erilaisissa inkeriläisjärjestöissä.