Kangastuksia

Maailman pienimmästä maasta on levitetty pop-musiikkia Brittein saarille ja pyöritetty maailman kuuluisinta datakeskusta. Alun perin sieltä on ammuttu tykillä alas saksalaisia hävittäjiä. Sealandin ruhtinaskunta sanoo olevansa maailman pienin valtio. Ainakin se tarjoaa huikean tarinan, joka alkaa toisen maailmansodan jännitteisissä tunnelmissa ja jatkuu seikkailukertomuksena läpi viiden vuosikymmenen.  Sealandilla on vankka ihailijakuntansa ja oma yhteisönsä. Valtiolla on oman passin, rahan, postimerkkien lisäksi edustajia useissa urheilulajeissa. Sealandin lippu liehuu maailman korkeimpien vuorten huipulla.  Vuodesta 1967 tähän päivään Sealand on sinnitellyt vapauden puolesta ja samalla ottanut ilon irti uusimman teknologian hyödyntämisessä.  Mikä on tämä mikrovaltio, jonka motto kuuluu ”E Mare Libertas”?  Lähde mukaan retkelle kohti avomerta ja tutustu Batesin kuninkaallisen perheen unelmaan valtiosta! Jakson pääkuva: “Rough Tower” / David P Howard (Wikimedia Commons)  Kangastuksia on kulttuuria, historiaa ja ilmiöitä yhdistävä elämyksellinen podcast, jonka juontaa Rami Kangas.

Kun näet jonkun haukottelevan, tuota pikaa tekee mieli itsekin haukotella. Jo pelkkä haukottelun ajatteleminen saattaa laukaista refleksin. Haukotus tarttuu.  Mutta tiesitkö, että haukotus tarttuu paremmin, jos koet läheisyyttä haukottelevan kohteen kanssa? Haukotusta voi käyttää jopa viettelemiseen.  Tiede on löytänyt haukotukselle monta tehtävää aivojen jäähdyttämisestä hermostuksen voittamiseen.   Vaikka haukottelua on tutkittu ainakin antiikin ajoista lähtien, se on jäänyt mysteeriksi. Unen ohella se on elämisen yksi suuria arvoituksia.  Lähde mukaan puolen tunnin elämykselliselle kulttuurihistorian retkelle haukotuksen maailmaan. Samalla selviää, mitä on fysiognomia ja miten se liittyy haukotukseen.  Jakson kansikuva:  Joseph Ducreux (1735–1802): "Haukotus". Getty Center (Gallery W102) Kangastuksia on kulttuuria, historiaa ja ilmiöitä yhdistävä elämyksellinen podcast, jonka juontaa Rami Kangas.

Mitä se on, jota käytämme joka päivä? Josta olemme riippuvaisia? Emme näe sitä, emmekä luultavasti tunne sen olemusta kovinkaan hyvin. Sen kuvailemiseen menee fyysikoltakin tovi.  Mutta silti se on meille niin tuttua ja jokapäiväistä.  Sitä on kodeissamme, sitä väreilee joskus ilmassa, välillä se antaa hienoisen iskun paitaa päälle puettaessa.  Se herättää imurit eloon, tarjoaa lamppuihin valon, antaa lämpöä leivänpaahtimelle, pitää tietokoneemme hengissä ja jääkaappimme kylminä.  Aivan viime aikoina tuo näkymätön välttämättömyys on ollut sietämättömän kallista. Niin kallista, että sitä on pitänyt ruveta urakalla säästämään.  Kyse on tietenkin sähköstä, joka on tämän jakson aiheena.  Tiedätkö, mitä yhteistä on sähköllä ja meripihkalla? Tai mistä keksittiin, että salama on ylipäätään sähköä?  Miten sähkö liittyy väreihin?  Mitä yhteistä on valolla ja radiolla?  Pyöriikö maailmamme sellaisen ilmiön ympärillä, josta meillä ei oikeastaan ole tarkkaa tietoa?  Liittyykö sähkö olemassaolomme ytimeen?  Ja miksi joitakin Nikola Teslan sähköön liittyviä patentteja pidetään edelleenkin salassa?  Näitä ja monia muita salaperäisiltäkin kuulostavia asioita puidaan tässä Kangastuksia-jaksossa.  Kangastuksia on kulttuuria, historiaa ja ilmiöitä yhdistävä elämyksellinen podcast, jonka juontaa Rami Kangas.

Tervetuloa oopperaan, nyt saa nauraa! Vai saako sittenkään? Kuinka suhtautua taidemuotoon, joka tuntuu olevan jotenkin liian hienostunut ja jopa pelottava. Voiko sitä ollenkaan ymmärtää ja mistä oopperassa on oikeastaan kyse? Onko se muka joskus ollut koko kansan viihdettä? Ja voiko oopperalla tehdä myös politiikkaa? Näihin ja moniin muihin asioihin perehdyttää tämän Kangastuksia-jakson vieraamme, musiikkitoimittaja, kirjailija, libretisti ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Minna Lindgren. Minnan ooppera-aiheinen kirja "Minun oopperani. Epätäydellinen historia" toimii jakson inspiraattorina ja johdattelijana aiheeseen, jonka alkuhämärät ovat antiikin Kreikassa ja jonka nykymuodot ovat pirstaleina ympäri ämpäri moninaista musiikkikulttuuria. On kuitenkin reilua myöntää, että ooppera on taidemuoto, jonka historian siluetissa voi nähdä ainakin viisi vuorenhuippua. Minna Lindgrenin kirjassa sellaisia ovat säveltäjät Claudio Monteverdi (1567–1643), Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791), Giuseppe Verdi (1813–1901), Richard Wagner (1813–1883) ja Giacomo Puccini (1858–1924). Ja väliin mahtuu tietenkin yhtä sun toista.  Lähde mukaan matkalle oopperan historiaan, joka ehkä jää epätäydelliseksi, kuten vieraamme Minna Lindgren jo kärkeen huomauttaa.  Mutta kuka sanoo, mitä ooppera loppupeleissä onkaan, mitä se tulevaisuudessa tuo tullessaan, mihin muuttuu tai palaa.  Lopussa selviää myös, mikä on maailman paras ooppera.    Kangastuksia on kulttuuria, historiaa ja ilmiöitä yhdistävä elämyksellinen podcast, jonka juontaa Rami Kangas.

Vankilatoiminta Alcatrazin saarella loppui 1963. Nykyisin se on yksi San Franciscon suosituimmista turistikohteista. Ennen kuin saari sai lisänimen Devil’s Island, siellä harjoitettiin hetkellisesti edistyksellistä vankeinhoitofilosofiaa. 1930-luvun laman myötä sellaiseen ei ollut varaa ja tilalle astui aivan toisenlainen periaate: maximum control. Sen sai kokea ensimmäisten joukossa gangesterijohtaja Al Capone.  Vierailin saarella 2019. Elokuvista tuttuna se ehkä hieman yllätti. Sisällä vankilarakennuksessa leijui ennalta-arvattava pahaenteinen kaiku ja tarinoita tuntui olevan loputtomiin. Mutta ulkona oli erilaista. Rakennukset olivat rapistuneita, graffiteja siellä täällä. Myös luonto oli ottanut omansa ja koristellut saaren pintoja. Aaltojen pärskeet, lokkien rääkäisyt ja ohi suhahtelevien pelikaanien tarkat katseet loivat omanlaisensa tunnelman saarelle, jota voisi kutsua myös isoksi luodoksi. Alcatraz on lähellä San Franciscoa, mutta samalla kaukana ja erityksissä. Sieltä pitää päästä pakoon. Lähde mukaan Alcatrazille True Crimen hengessä ja tunne ihollasi San Franciscon lahden suolainen ja kostean kylmä tuuli.  Kangastuksia on kulttuuria, historiaa ja ilmiöitä yhdistävä elämyksellinen podcast, jonka juontaa Rami Kangas.