Kulutuksen vallassa

Kuluttajatutkimuskeskuksen professorit Visa Heinonen ja Mika Pantzar ovat ottaneet käsittelyyn Suomen tarinan: ketkä tekivät maasta modernin kulutusyhteiskunnan ja millä ehdoin? Entä kuka uudenaikaistaa kulutusyhteiskunnan, jota vaivaavat liikakulutus, ympäristöongelmat ja tulevaisuusvisioiden puute? Hengästyttävässä dialogissa tulevat käsitellyksi valistus ja Kekkonen, öljykriisi ja Intian ihmisoikeudet, Sanna Marin ja nouseva militarismi. Pantzar ja Heinonen kertovat myös, miksi suhtautuvat Suomen tulevaisuuteen optimistisesti.

Sosiaalinen media on tila, joka on suunniteltu myymään tietoa käyttäjistä mutta jota käytetään muun muassa julkiseen keskusteluun. Sen toimintaa ohjaavat algoritmit, joiden periaatteita alustayritykset eivät aina edes tiedä tai ainakaan julkista. Yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen ja väitöskirjatutkija Laura Savolainen kertovat, millaisia tavoitteita somen algoritmeihin mahdollisesti on sisäänkirjoitettu. Entä mitä somealustojen toimintalogiikka aiheuttaa median kuluttajille ja keskustelukulttuurille?

Nykyään, kun menee nuorisovaateliikkeeseen, vastassa on 90-luvun bändipaitoja ihmisille, jotka eivät olleet 90-luvulla vielä syntyneetkään. Joel Hietaselle ja Tuomas Soilalle retrotuotteiden markkinat ovat merkki siitä, että aika on kadonnut: kulttuuri, kulutus ja politiikka jumittavat tilanteessa, jossa emme pysty keksimään mitään uutta. Viattomalta kuulostava nostalgia onkin kauhunsekaista käpertymistä kohti menneisyyttä. Kommunismin aaveko se siellä?

Mikko Rask ja Pekka Tuominen tutkivat osallistuvaa demokratiaa, muun muassa Helsingin OmaStadi-hanketta, jossa kaupunkilaiset ovat äänestäneet rahankäyttökohteista. Äänestysten perusteella jaettava rahasumma on kuitenkin vain promille kaupungin budjetista ja toteutuneet kohteet pitkälti lamppuja ja puistonpenkkejä. Mitä merkitystä tällaisella on, ja mistä tiedetään, ettei osallistuminen vahvista hyväosaisten valtaa? Entä kannattaako joukkojen viisauteen uskoa vielä sittenkin, kun internet on mennyt pilalle?

Outi Koskinen tekee väitöskirjaa lihansyönnistä ja sen monista merkityksistä yhteiskunnassa. Lihan syöminen on muuttunut kiistanalaisemmaksi, mutta sen kulutus ei ole vähentynyt – miksi? Yliopistotutkija Mikko Jauho puolestaan on perehtynyt ruokavaliotrendeihin ja muun muassa karppauskiistaan. Jos ruuan kulutus on muutakin kuin kuluttajien yksilöllisiä valintoja, miten siihen voidaan vaikuttaa?