Kumppanit-podcast

Maailma janoaa sähköautoihin, älypuhelimiin sekä niiden akkuihin tarvittavia mineraaleja – ja mielellään muualtakin kuin Kiinasta. Siksi akkuarvoketjuun liittyvä liiketoiminta tarjoaa tällä hetkellä todella suuria mahdollisuuksia myös Suomessa, jonka maaperästä löytyy monia näistä kriittisistä mineraaleista. Mutta mistä akkuarvoketjussa oikeastaan on kyse, ja mitä ovat oikeasti ne mahdollisuudet, joita se tarjoaa. Entä miksi investointeja pitäisi saada liikkeelle nopeasti juuri nyt ja millä keinoilla tämä onnistuu? Kevään 2024 viimeisessä Fimpecin Kumppanit-podcastissa näihin tärkeisiin kysymyksiin tarjoaa huippukiinnostavia vastauksia Suomen Malmijalostus Oy:n akkuarvoketjun johtaja Timo Strengell, joka on kehittämässä useita akkuarvoketjuun kuuluvia hankkeita. Aikaisemmin Kanteleen Voiman edistyksellistä NordFuel-projektia vetäneen ja UPM:ssä biokemikaalien parissa ja hankekehityksessä työskennelleen Strengellin lisäksi hostaaja Maiju Hirvikallion vieraana on Fimpecin Akut ja kriittiset mineraalit -liiketoimintayksikköä vetävä Sami Ström. Luvassa on vähän yli puoli tuntia tarkkaa analyysiä ja perusteltuja näkemyksiä Suomen vahvuuksista akkuarvoketjuun liittyvässä liiketoiminnassa. Toisaalta esiin nousevat myös haasteet, jotka voivat uhata kovassa kansainvälisessä kilpailussa menestymistä. Näkymät täysin uuden teollisuudenalan luomiseksi Suomeen ovat kuitenkin hyvät.

Liikenne on merkittävä päästöjen aiheuttaja, mutta liikenteen päästöjen vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi. Sähköautot ovat osa ratkaisua, mutta suoraan sähköistämiseen perustuvat ratkaisut eivät ainakaan vielä sovellu raskaan liikenteeseen, meriliikenteen tai ilmailun tarpeisiin. Tepsiviä keinoja haasteen selättämiseen on kuitenkin olemassa. Niistä Maiju Hirvikallion kanssa on keskustelemassa hankekehitysyhtiö Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala, jolla selkeä visio puhtaammasta energiajärjestelmästä ja päästöttömästä liikenteestä. Luvassa on mielenkiintoisia ja näkemyksellisiä ajatuksia henkilöltä, jolla on 15 vuoden kokemus kansainvälisten energia-alan projektien ja liiketoiminnan kehittämisestä. Rakennuttamisen ja projektijohdon näkökulmaa keskusteluun tuo Fimpecin liiketoimintajohtaja Jorma Paananen, jolla on vahva kokemus puhtaan energiantuotannon ja vetytalouden hankkeista. Erityisesti keskustelussa nousee esiin puhtaan vedyn jatkojaloste e-metaani: mitä se on, miten sitä tehdään ja missä sitä voidaan käyttää. Samoin selviää se, mihin perustuu Ren-Gasin vahva luottamus puhtaisiin polttoaineisiin ja siihen, miksi juuri Suomi on oikea paikka valmistaa niitä. Sekin jaksossa paljastuu, mikä sai Saara Kujalan kiinnostumaan aikanaan puhtaista polttoaineista, ja myös jalkapallo mainitaan, mutta miksi?

Tällä kertaa Kumppanit-podcastin vieraana on Suomen suurimpiin kuuluvan energiayhtiön, Helenin, toimitusjohtaja Olli Sirkka. Hänen kanssaan käydään läpi energia-alan digitalisaatiota ja siihen liittyviä älykkäitä ratkaisuja sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita ne tuovat mukanaan. Tarjolla on näkemyksellistä ja ajatuksia herättävää pohdintaa, sillä Sirkalla on takanaan pitkä kokemus digitalisaatiosta. Ennen Helenille tuloaan hän johti DNA:n yritysliiketoimintaa ja työskenteli sitä ennen pitkään Ericssonilla, viimeksi Ericsson Suomen toimitusjohtajana. Keskustelussa on mukana myös Fimpec Consultingin toimitusjohtaja Panu Rahikka, jolla on yli 20 vuoden kokemus työskentelystä yritysten johtotehtävissä ja ICT-alalla. Ja tietenkin paikalla on hostaaja Maiju Hirvikallio. Vähän yli puolen tunnin aikana selviää, miksi digitalisaation merkitys on poikkeuksellisen suuri energia-alan murroksessa ja miksi se on itse asiassa välttämättömyys vihreässä siirtymässä. Sirkka avaa kiinnostavalla tavalla sitä, miten digitalisaation avulla saadaan rakennettua kokonaisuus, jossa energiaa on aina saatavilla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Esiin nousevat myös tuuli- ja aurinkovoiman lisääntymisen mukanaan tuomat hintavaihtelut ja miten niitä voidaan tasoittaa –digitalisaation avulla.

Terästä on tehty reilut tuhat vuotta periaatteessa samalla, mittavia hiilidioksidipäästöjä aiheuttavalla tavalla, mutta nyt ala on valtavan mullistuksen edessä. Teräsyhtiö SSAB on investoimassa maailman ensimmäiseen fossiilivapaan teräksen tuotantoketjuun, jossa valmistetaan fossiilivapaata terästä vetypelkistysmenetelmällä, siis ilman hiiltä ja hiilidioksidipäästöjä. Pilottilaitos toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Maiju Hirvikallion vieraana tästä muutoksesta on kertomassa SSAB:n Vice President, Head of Fossil Free Business Platforms Niko Korte, jolla on pitkä tausta palveluiden digitalisoinnin kehittämisestä. Fimpecin asiantuntijana keskusteluun osallistuu kaupallinen johtaja Frans Jokinen, jolla on vahva ymmärrys markkinan murroksista, systeemiajattelusta ja kokemus liiketoiminnan prosessien kehityksestä. Keskustelu tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä kuulemaan, miten ja millaisessa ilmapiirissä fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitosinvestointia on viety SSAB:ssa eteenpäin, ja mitä haasteita matkalle on mahtunut. Korte ja Jokinen avaavat myös sitä, miksi hankkeeseen on ryhdytty, mitä mahdollisuuksia fossiilivapaa teräs tarjoaa ja mitä se muuttaa? Kysehän ei ole pelkästään teräksen valmistamisesta uudella tavalla, vaan paljon syvemmälle ulottuvasta ja vääjäämättömästä muutoksesta. Kuten Niko Korte toteaa: ”nyt kun tämä lumipallo on lähtenyt liikkeelle, se ei kyllä enää pysähdy”.

Kumppanit-podcastin kymmenennessä jaksossa puhutaan rakkaudesta, ystävällisyydestä ja tunteista – siis ydinvoimasta, siihen liittyvistä asenteista ja pienydinreaktoreista. Miten nämä asiat liittyvät yhteen, selviää kuuntelemalla hostaaja Maiju Hirvikallion tämänkertaista vierasta, yli 35 vuotta ydinvoima-alan organisaatioita ja projekteja johtanutta sekä nykyään perustamaansa Kind Atom Oy -konsulttiyhtiötä luotsaavaa Timo Okkosta. Yllättäviäkin suuntia saavassa keskustelussa on mukana myös Fimpec Consulting Oy:n toimitusjohtaja Panu Rahikka. Jaksossa selviää myös, miksi Suomi on Okkosen mielestä monestakin syystä paalupaikalla ydinvoiman hyödyntämisessä. Hänen mukaansa nyt tarvitaan vain eri osapuolten rohkeutta sekä valtiolta pikkuisen työntöapua, ja ensimmäiset pienydinvoimalat saattavat tuottaa energiaa Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Ja tietenkin – modulaariset pienydinreatkorit saava keskustelussa perusteellisen läpivalaisun: mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat ja mistä syystä, mitä haasteita reaktorien käyttöönotossa on ja kuinka pitkällä niiden kehityksessä ollaan.