Long Play

Toimittajien ja tutkijoiden suhde on aina ollut vähän jännitteinen. Tutkijoiden mielestä toimittajat vetävät usein mutkia suoriksi ja yksinkertaistavat asioita. Tieteellä ja journalismilla on kuitenkin myös paljon yhteistä. Kärjistykset, uskaliaat johtopäätökset ja valikoivat rajaukset ovat ongelmana molemmilla puolilla aitaa. Puhumattakaan kilpailusta sekä paineesta julkaista koko ajan kiihtyvällä tahdilla uusia ja jännittäviä tietoja. Mitkä tiedeaiheet ovat erityisen riskialttiita journalismissa? Miksi terveysjutuissa liioitellaan tutkimustuloksia? Entä miten toimittaja voi harjoittaa lähdekritiikkiä silloin kun hän ei tunne alaa, josta kirjoittaa? Podcastin kolmannessa jaksossa Anu Silfverbergin vieraina ovat tiedetoimittaja ja tietokirjailija Mikko Pelttari sekä kirjailija Tiina Raevaara.

Kansainvälinen tiedejulkaiseminen on valtaisa bisnes, kooltaan jossain musiikki- ja elokuvateollisuuden välissä. Kaikista maailman akateemisesta artikkeleista arviolta 75 prosenttia on maksumuurin takana. Kustantajille tämä järjestelmä on kätevä: sisällön tuottavat tutkijat ilmaiseksi, ja lopulta lehtitalot myyvät artikkelit kovaan hintaan sille samalle akateemiselle yleisölle, joka sisällön on tuottanut. Suurelle yleisölle tutkimusartikkelit ovat niin kalliita, ettei sellaisia osta juuri kukaan. Miten näin on päässyt käymään ja voisiko se muuttua? Podcastin toisessa jaksossa Anu Silfverbergin vieraina ovat kosmologi Syksy Räsänen ja politiikan tutkija Emilia Palonen. He ovat molemmat toimineet omassa työssään avoimen tieteen puolesta.

Kalifornian yliopiston tutkijat olivat koonneet yhteen ison liudan taloustieteen, psykologian ja luonnontieteiden tutkimuksia ja tarkastelleet niiden kohtaloa tiedejulkisuudessa. Kävi ilmi, että ne tutkimukset, joiden tulokset eivät toistu, saivat enemmän huomiota, viittauksia ja julkisuutta. Siis karkeasti ottaen: mitä epäluotettavampi tulos, sitä todennäköisemmin se saa huomiota. Syyksi tutkijat arvelivat tulosten kiinnostavuutta. Ne yllättivät. Niin totta kuin osaamme -podcastin avausjaksossa pureudutaan tieteen huomiotalouteen. Anu Silfverbergin vieraina ovat poliittisen historian tutkija Mona Mannevuo Turun yliopistosta sekä tieteenfilosofi Inkeri Koskinen Tampereen yliopistosta. He kertovat, miten vaikuttavuusvaatimukset ja markkinointiviestinnälle ominaiset toimintatavat muuttavat yliopistoa nyt.

Hallitus on päättänyt, että 13 vuoden päästä Suomi on hiilineutraali. Kukaan ei ole kuitenkaan laskenut, miten tämä jättimuutos vaikuttaa esimerkiksi veroihin. Sitäkään ei ole arvioitu, miten kohoava lämpötila vaikuttaa Suomen talouteen. Kriisien kriisi -podcastin viimeisessä jaksossa Riikka Suominen tapaa kansliapäällikkö Juha Majasen, Suomen kenties vaikutusvaltaisimman virkamiehen. Jos ilmastonmuutosta halutaan tosissaan torjua, valtiovarainministeriö voisi tehdä nopeitakin käänteitä. Onko sellaisia luvassa?

Pari vuotta sitten Suomen Pankin huolettomat ilmastokannat saivat toimittaja Riikka Suomisen paniikin partaalle. Sittemmin tieto ilmastokriisistä on lisääntynyt, ja Euroopan keskuspankki yrittää kääntää rahapolitiikkansa kurssia ja vastata planeetan hätätilaan. Kriisien kriisi -podcastin kolmannessa jaksossa Suominen tapaa vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrskeen selvittääkseen, onko mikään Suomen Pankissa muuttunut.