Murremyytin murtajat

Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen suurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Mm. näistä kysymyksistä on keskustelemassa prof. Tiina Onikki-Rantajääskö, joka on vastikään laatinut oikeusministeriön pyynnöstä laajan selvityksen suomen kielen tilasta.

Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja kaakkoismurteen muutosnäkymistä kertomassa tuoreiden, kyselymenetelmiin pohjanneiden tutkielmiensa pohjalta Tampereen yliopiston suomen kielen maisterit Aino Lyijynen ja Timo Fagerholm.

Millaisia muutoksia suomalaisessa variaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijan kannattaa panostaa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa yksi suomalaisen sosiolingvistiikan pioneereista, professori emerita Pirkko Nuolijärvi, joka kertoo myös tutkijan polulleen osuneista sattumuksista ja oman uransa kohokohdista.

Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta sekä opiskelija-avustajat Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopistosta. Haastattelijana hankkeen johtajan ja kanssatutkijan roolissa Johanna Vaattovaara.

Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse ajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on analysoitu tarkemmin Oulun osalta. Mikä asema on Oulun murteeseen vanhastaan liitetyillä minä- ja mää-muodoilla? Entä mitä mieltä oululaiset ovat mä- ja mie-pronomineista tai pronominien sijasta käytetystä meikä-sanasta? Mm. näihin kysymyksiin vastaamassa Itä-Suomen ylipiston opiskelijat Maiju Isopahkala, Svea Kentz, Tuomas Partanen ja Martta Sinettä tutkimustensa pohjalta.