Radio Rapu

Venäjä on aihe joka on aina herättänyt Suomessa keskustelua ja nykytilanne on saanut aikaan myös paljon huolta. Eräs aktiivisimmista keskustelijoista on jo pitkään ollut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen. Vihavainen on kirjoittanut ahkerasti Venäjästä ja hänen kanssaan lähdetään keskiviikon iltapäivässä etsimään näkökulmia maahan, sen politiikkaan ja yhteiskuntaan. Kuinka itänaapuriimme, ja erityisesti sen johtoon tulisi suhtautua? Miten Venäjästä on tullut sellainen kuin se tänään on?

Ytimessä - Lauslahti & Virkkunen siirtyy toistaiseksi tauolle. Tässä alkuvuoden viimeisessä ohjelmassa Sanna ja Ville katsovat hieman taaksepäin sekä muistelevat mistä on tähän mennessä puhuttu ja keitä on ollut vieraana. Samalla vilkaistaan viime päivien poliittista satoa ja arvioidaan tulevaa kevättä. Eduskunnan pöydällä on yhä runsaasti suuria kysymyksiä eivätkä kaikki pienetkään ole mitään läpihuutojuttuja. Tiedossa tulee olemaan siis paljon keskustelua ja vääntöä.

Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri on myös eversti, joka opetti strategiaa sotakorkeakoulussa. Hänen näkökulmansa maailman kriiseihin ja erityisesti naapurimaahamme Venäjään on siis kahtalainen: historiantutkijana Visuri katselee pitkiä kehityslinjoja ja sotilaana hän arvioi sotavoimien liikkeitä ja sodan teorioiden toimivuutta käytännössä, kun valtion politiikkaa laajennetaan väkivaltakoneistolla. Visuri on julkaissut viime vuosina kirjoja, joissa käsitellään Suomen viime sotien vaiheita. Hän kertoo keskiviikkona 27. tammikuuta kello 15 Radio Ravussa ja kello 16 Radio Deissä, miten kaksi vanhaa herraa, Juho Kusti Paasikivi ja Carl Gustaf Mannerheim johtivat Suomen ulos sodasta ja onnistuivat käyttämään tehokkaasti Suomen vapauden ja itsenäisyyden hyväksi sen kapean raon, jonka liittoutuneet sekä erityisesti Venäjä jättivät Suomen kuljettavaksi hävityn sodan jälkeen. Ohjelman isäntänä on tuttuun tapaan Tapani Ruokanen.

Hanna-Sofian reportaasi jazzklubi Storyville Afrojazz -illasta.

”Olemme kansainvälisen tason korkeakoulu, mutta emme pyri olemaan yliopisto”, määrittelee rehtori Jorma Niemelä johtamansa Diakonia-ammattikorkeakoulun luonnetta. Diak on juuri muuttanut upeisiin tiloihin Helsingin Vanhankaupunginlahden tuntumaan, jonne on muodostumassa uusi kampusalue Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja useiden ammattikorkeakoulujen laitoksista. Akateemisissa piireissä on kiistelty ammattikorkeakouluista, jotka ovat saavuttaneet vähitellen arvostetun aseman ammatillisen opetuksen korkeimpana laitoksena. Jorma Niemelä kertoo myös, miten myös Diakin taustalla on Helsingin sosiaalisen työn suuri mesenaatti, 1800-luvulla tsaarin hovissa elänyt kaunotar ja miljonääri Aurora Karamzin.