tietaajarakastaa

Kuvittaja ja pilapiirtäjä Seppo Leinonen puhuu omasta työstään, suomalaisesta ympäristöpolitiikasta ja ihmettelee miksi tutkimusasemia ei enää rakenneta.

Tässä jaksossa Tietää ja Rakastaa vieraili Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla tutustumassa Ötökkäakatemian viestintäprojektiin. Tietokirjailija ja biologi Iiris Kalliola, yhdessä Oulun ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden kanssa kertoo miksi hyönteiset ovat niin ihmeellisiä ja mitä niiden tutkiminen vaatii. Kuten Ötökkäakatemia netiisivuillaan (http://www.ötökkäakatemia.fi) kertoo: ”Huippututkimukseen tarvitaan hyvät perustiedot, järjestelmällisyyttä, kärsivällisyyttä, ämpäreitä, petrimaljoja, liimaa ja pinsettejä, mikroskooppeja, tietokoneita ja hyviä yhteistyötaitoja — usein myös huumoria, lettuja ja hilloa.”

Nessling Nestissä puhumassa ympäristönsuojelun legenda Rauno Ruuhijärvi. 87 ikävuotensa aikana Ruuhijärvi on toiminut Suomen ympäristönsuojelun yhtenä merkittävimpänä tekijänä! Keskustelua johtaa Ismo Tuormaa ja sen järjesti Ympäristötoimittajat ry. "Rauno Ruuhijärvi sanoo olleensa viime viikkoina onnellinen mies. Venäjän uudet ja erittäin tärkeät luonnonsuojelualueet, joiden perustamisen puolesta Ruuhijärvi on työskennellyt yli 30 vuotta, saivat viimein Venäjän hallituksen siunauksen. " Lue lisää http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/onnellinen-mies

Luulitko että talvet Suomessa ovat ankaria? Mieti uudelleen! Lauri A. Puhuu Päärven jäällä elämästä kylmimmissä olosuhteissa, Suomesta Etelämantereelle asti. Hän selittää myös pitkän aikavälin datan ja tutkimusasemien merkityksestä luonnossa tapahtuvien vaihteluiden ja ilmaston suuntauksien ymmärtämiseksi. Pohdimme myös millainen vaikutus kaukana tehtävällä maankäytöllä on Itämereen, ja miten tärkeä rooli koulutuksella on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä.