Turhaa tietoa

[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2022/07/Turhaatietoa_POD.jpg] Mitä tietoa tarvitaan ja mitä ei? Miksi ihminen haluaa hankkia tietoa jostain tietystä asiasta? Minkälainen tieto puhuttelee eniten? Voidaanko tiedonhankintaa ohjata tuottamaan hyötyä ja kasvua? Nostaako tieto Suomen tietoyhteiskunnan tietonousuun? Näihin kysymyksiin vastaa Turhan tiedon päätösohjelma! Siinä yli 30 eri alojen tutkijaa ja sivistyneistön edustajaa vastaavat kysymykseen, mitä tietoteoksia he lukevat mielellään ja miksi! Ohjelma on kakofoninen kokoelma tiedon pätkiä. Se todistaa uteliaisuuden loppumattomuudesta ja tietämisen outojen polkujen puutarhasta, jossa ei ole keskikäytävää eikä tiedon valtatietä. Maailmassa, josta tutkijat puhuvat, ei ole tärkeitä tai turhia teoksia, klassikkoja tai best-sellereitä. Siellä ei ole uraa hyödyttäviä eikä uran kannalta hyödyttömiä teoksia. Ja jos siellä on teoksia, joilla Suomi lähtee nousuun, eivät ne näytä ketään kiinnostavan. Sen sijaan on loputtomasti tietoa. On tietoa, joka avaa uusia yllättäviä näkökulmia ilman, että kukaan on niitä suunnitellut avaavansa. On oivalluksia, jotka syntyvät siellä, missä kukaan ei suunnittele keksintöjä eikä älybisnestä. Äänien kollektiivi todistaa sivistyksestä, joka on yksityinen, arvaamaton ja kontrolloimaton vapauden valtakunta. Tieto ei ole “dataa” tai tuotantovoima, joka pyörittää pesukoneita. Tieto on anarkiaa. Se on möykkää, jota edes valtioneuvoston innovaatiostrategia ja yliopistojen profilointi eivät voi hiljentää. Manifestissa äänessä ovat: Miia Halme-Tuomisaari, Mikael Niku, Assi Karttunen, Elina Saloranta, Simo Knuuttila, Monika Krause, Kadri Aavik, Elina Seye, Tomi Huttunen, Rigina Ajanki, Salla Nazarenko, Max Wahlström, Mikaela Peth, Eva Sundström, Jukka Relas, Pekka Pesonen, Jack Rueter, Pauli Vuokko, Hippo Taatila, Kallas Lukka, Kendra Wilson, Riitta Rainio, Annika Pasanen, Niklas Metsäranta, Chingduang Yurayong, Laura Wahlfors, Aleksei Kuprjanov, William Schmidli, Henning Trüper, William van Andringa, Janne Saarikivi ja Taina Riikonen. Turhan tiedon podcastin tarjoaa Koneen Säätiö, ja sen toimittavat Janne Saarikivi ja Taina Riikonen. Artikkeli Turhan tiedon manifesti [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/turhaa-tietoa-aanimaisemista-ja-aanten-merkityksista/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].

[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2022/07/Turhaatietoa_POD.jpg] Suomessa on huippuosaamista kännyköissä ja jäänmurtajissa ja nyt on upeaa peliteollisuutta nousujohteisesti kehitetty. Mutta kirjallisuustieteen professori Hannu K. Riikonen on sen sijaan tutkinut muun muassa syömistä ja ulostamista maailmankirjallisuudessa. Luennoillaan hän kertoo James Joycen mieltymyksestä pissanväriseen valkoviiniin. Riikonen uskoo, että jos ihmiset lukisivat enemmän kirjoja, he ymmärtäisivät toisiaan paremmin. Hän haluaa rohkaista ihmisiä lukemaan ennen kaikkea unohdettuja ja mitättömäksi koettuja tekstejä. Podcastissa kuullaan myös katkelmia James Joycen ainoasta sävellyksestä sekä referaatti Suomen marsalkka Mannerheimin sisämongolialaisia Shera-Jögureita koskevasta etnografisesta raportista. Vaikka Mannerheimista julkaistaan uusia kirjoja joka vuosi, tätä teosta ei oltu vielä koskaan lainattu Kansalliskirjaston kokoelmasta. Turhan tiedon podcastin tarjoaa Koneen Säätiö, ja sen toimittavat Taina Riikonen ja Janne Saarikivi. Ohjelma on toiveuusinta vuodelta 2017. Artikkeli Turhaa tietoa eritteistä ja syömisestä maailmankirjallisuudessa [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/turhaa-tietoa-eritteista-ja-syomisesta-maailmankirjallisuudessa/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].

[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2022/07/Turhaatietoa_POD.jpg] Entisen elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan tiedettä tulisi rahoittaa sen mukaan, tuottaako se yritysyhteistyötä. Tätä ei tiennyt entinen fennougristi Mathias Alexander Castrén, joka 1800-luvun alkupuoliskolla tallensi nenetsien eeppistä runoutta. Näitä pian kaksisataa vuotta sitten muistiinpantuja arktisen vähemmistökielen monumentteja tutkii tohtori Karina Lukin, joka ei edelleenkään tuota innovaatioita vientiteollisuudelle. Sen sijaan hän on oppinut ymmärtämään menneisyyden tundran ja nykymaailman ihmisten erilaisuutta ja samuutta. Karina Lukin kertoo, että etnografinen kenttätyö on pääasiassa sitä, että ei tehdä yhtään mitään. Tähän liittyen ohjelmassa kuullaan myös 21 sekuntia hiljaisuutta sen kunniaksi, että Länsimetro on 21 kilometriä pitkä. Samalla puhallellaan lämpimikseen putken pätkään, joka on löytynyt Aalto-yliopiston vielä avaamattomalta metroasemalta. Turhan tiedon podcastin tarjoaa Koneen Säätiö, ja sen toimittavat Taina Riikonen ja Janne Saarikivi. Ohjelma on toiveuusinta vuodelta 2017. Artikkeli Turhaa tietoa nenetsien eeppisestä runoudesta [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/turhaa-tietoa-nenetsien-eeppisesta-runoudesta/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].

[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2022/07/Turhaatietoa_POD.jpg] Nyt mitataan onko radionkuuntelijassa munaa! Harvalla hektisen aikamme kansalaisella riittää kärsivällisyyttä ja pokkaa kuunnella koko 27 minuutin podcast, jossa 83-vuotias paikannimistön tutkija Saulo Kepsu kertoo muun muassa Äyräpäästä etelään kulkeutuneista vanhoista asutusnimityypeistä. Saulon mukaan Suomea ei tule panna nousuun, mutta paikannimistöntutkimus kylläkin. Opimme, että suomalainen paikannimistöntutkimus on ollut kansainvälisesti uranuurtavaa niin teorian kuin kokoelmien alalla ja teemme yllättyneen välikysymykseen Inkerinmaan pogstojen nimien läntistä alkuperää koskien. Podcastin lopussa äännetään vielä metroaseman nimenä kadonnut paikannimi Kaisaniemi alkuperäiskuulutuksena sekä luetaan Ilmari Mattuksen laatima inarinsaamenkielinen lista Inarissa ja Ivalossa toimivien kauppojen nimistä P-kirjaimeen saakka. Kuulija jää jännittämään, miten lista jatkuu! Turhan tiedon podcastin tarjoaa Koneen Säätiö, ja sen toimittavat Taina Riikonen ja Janne Saarikivi. Ohjelma on toiveuusinta vuodelta 2017. Artikkeli Turhaa tietoa paikannimistä [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/turhaa-tietoa-paikannimista/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].

[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2022/07/Turhaatietoa_POD.jpg] Seitsemännessä Turhaa tietoa –podcastissa soitamme Ulvilaan Friitalan kylään museoamanuenssi Ilkka Tarvaiselle, joka työskentelee Suomen ainoassa nahkamuseossa. Museo on Suomen vähiten vierailtuja. Siellä on kuitenkin monia koko maailmassa ainutlaatuisia esineitä kuten betonilla täytetty hevonen ja pikkereitä, jotka ovat saaneet nimensä siitä, että niistä lähtee ääni pik-pik-pik. Kysymme Ilkka Tarvaiselta, miten nahkamuseot saavat Suomen nousuun. Tarvainen kertoo, että kun museoilta leikataan rahaa, saadaan Suomi varmasti laskuun. Podcastin lopuksi Taina Riikonen viipyilee Rauno Niemisen ”Soitinten rakentaminen tutkimalla. Esimerkkinä jouhikko” -kirjan äärellä. Tämä ohjelma on Suomen viennin kannalta täysin tyhjänpäiväinen. Turhan tiedon podcastin tarjoaa Koneen Säätiö, ja sen toimittavat Taina Riikonen ja Janne Saarikivi. Ohjelma on toiveuusinta vuodelta 2017. Artikkeli Turhaa tietoa pikkereistä, betonilla täytetystä hevosesta ja jouhikosta [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/turhaa-tietoa-pikkereista-betonilla-taytetysta-hevosesta-ja-jouhikosta/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].