Untame podcast

Koska maa- ja metsätaloksia harjoitetaan erilaisissa ympäristöissä, luulisi, että maailmassa kukoistaisi maa- ja metsätalouksien monilajiset ekosysteemit. Kuitenkin yhtenäistyvien globaalien hyödykemarkkinoiden ja kehityspyrkimysten myötä paikallisten maa- ja metsätalouksien monimuotoisuus on radikaalisti vähentynyt. Mistä tämä johtuu ja mitä sille voi tehdä? Tässä jakosossa perehdymme moniin vaikeisiin käsitteisiin, kuten globalisaatioon, uusliberalismiin, kolonisaatioon, ekstaktivismiin ja dekolonisaatioon ja siihen, miten nämä prosessit ovat vaikuttaneet ja edelleen vaikuttavat maa- ja metsätalouksiin. Onko dekolonisaatio uhka vai mahdollisuus? Vieraanamme on globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger Helsingin yliopistosta, ja taustahaastattelut meille antoivat professorit Maria Brockhaus ja Maria Ehrnström-Fuentes.

Uudistavuus on käsitteenä innostava ja lupaava, ja se on tuottanut laajaa liikehdintää eri aloilla. Mutta poistaako uudistavuuden edistäminen esimerkiksi maa- ja metsätalouksissa huolen siitä, että lopulta toimitaan kuten ennenkin? Tässä jaksossa pohdimme ratkaisuja, joita on esitetty maa- ja metsätalouksien uudistamiseksi. Ovatko nämä ratkaisut riittäviä vai pitäisikö uudistavuutta ajatella kokonaisvaltaisemmin? Entä miten suot liittyvät kestävyysmurrokseen ja uudistavuuteen? Vieraanamme tässä jaksossa on erikoistutkija Merja Elo Suomen Ympäristökeskuksesta. Jaksoa varten haastattelimme myös tutkija-viljelijöitä Kari Koppelmäkeä ja Juuso Joonaa, sekä Silva ry:n puheenjohtajaa Sampo Mannista.

Tässä jaksossa käsittelemme maanomistusta. Kuka omistaa maata ja metsää? Miten omistamista voisi ajatella muuten kuin yksityisomaisuuden kautta? Mitä seurauksia nykyisillä omistusmuodoilla on kestävyysmurrokselle? Olemme haastatellen jaksoa varten tutkijatohtori Kirsi Lainetta ja ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija Otto Bruunia. Vieraanamme on omavaraistumisen ja paikallistalouksien tutkija, kestävän talouden dosentti Toni Ruuska sekä tutkija Anne Matilainen. Aihe on perustavanlaatuisesti kytköksissä alkuperäiskansojen historiaan ja olemassaoloon, ja tulemme käsittelemään teemaa perusteellisemmin globaaleja maa- ja metsätalouskysymyksiä pohtivassa jaksossa.

Monikriisien aikana maa- ja metsätalouksia samaan aikaan syytetään monista ongelmista sekä huudetaan apuun näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kuitenkin keskusteluja vaikuttaa hallitsevan rajallinen joukko näkökulmia. Siksi tällä kaudella teemme näkyväksi kestävyysmurroksen moninaisia, myös piiloon jääviä toimijoita, paljastamme keskeisiä olettamuksia maa- ja metsätalouksista sekä esittelemme erilaisia kestävyysnäkökulmia maa- ja metsätalouksiin. Jäljitämme kaudella myös  maa- ja metsätalouksien historiaa ja pohdimme, miksi niiden kestävyysmurroksesta keskustelu herättää suuria tunteita. Tässä jaksossa keskustelemme maa- ja metsätalouksista sekä maaseudun tulevaisuudesta tietokirjailija ja maatalouden ympäristöpolitiikan asiantuntija Tuuli Orasmaan kanssa.

Mitä voimme tietää kasveista ja kasvien tietämisestä? Entä mitä kasvit voivat tietää meistä? Kenen intresseissä on ylläpitää oletusta siitä, että kasvit eivät ole tuntevia ja tietoisia olentoja? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Luken erikoistutkijaa Titta Kotilaista ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessoria Samuli Junttilaa kasvien ja puiden tutkimisesta. Vieraanamme tässä jaksossa on professori John Ryan Southern Cross yliopistosta, Australiasta. Hän tutkii kasvisuhteita, ja keskustelemme hänen kanssaan kasvien mielestä ja kielestä.