Osaamisen aika
Podcast by Sitra
Sitran Osaamisen aika -podcast paneutuu elinikäisen oppimisen kysymyksiin. Miksi se on tärkeää juuri nyt? Miten voimme mahdollistaa kaikille oppimisen...
Start 7 days free trial
After trial, only 79,00 kr. / month.Cancel anytime.
All episodes
11 episodesVartin pituinen avausjakso esittelee neljän jakson sarjan Osaamisen aika -podcastiin. Teemana on osaamisen merkitys alueen elinvoiman rakentamisessa. Kysymme, miten alueen toimijat voivat yhdessä tunnistaa alueensa erityisyyden, kasvattaa osaamistaan ja verkostoyhteistyöllä rakentaa kestävää tulevaisuutta, vaikka väestö ikääntyy, vähenee ja keskittyy harvoille seuduille. Sitran kolme vanhempaa neuvonantajaa Tapio Huttula [https://www.sitra.fi/ihmiset/tapio-huttula/], Timo Matikainen [https://www.sitra.fi/ihmiset/timo-matikainen/] ja Jaana Villanen [https://www.sitra.fi/ihmiset/jaana-villanen/] pohtivat ja jakavat kokemuksia Sitran yhdeksän alueen kanssa keväällä 2021 tekemästä Alueiden osaamisen aika -työstä [https://www.sitra.fi/hankkeet/alueiden-osaamisen-aika/]. Aluetyön tuloksia jaksoissa kommentoivat myös kuusi alueensa vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Ota jaksot kuunteluun, jos olet kiinnostunut alueiden eväistä menestyä, osaajapulaan vastaamisesta, ennakoivasta ja tietoon pohjautuvasta tulevaisuustyöstä, osaamisen uudistamisesta, yhdessä oppimisesta tai alueen toimijoiden muutoskyvyn kasvattamisesta. Neljässä noin puolen tunnin pituisessa jaksossa pohdimme seuraavia kysymyksiä: * Miksi alueen on itse löydettävä ratkaisunsa elinvoimaan? [https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/] * Onko alueilla pula osaamisesta vai osaajista? [https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/] * Millä pääsemme hankehumpasta eroon? [https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/] * Voiko ketunhäntä kainalossa tehdä elinvoimatyötä? [https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/] Kuuntele esittelyjakso joko sivun yläosan linkistä, Spotifystä tai Apple Podcasts -palvelusta. Esittelyjakson voi myös lukea allaolevasta tekstistä. Tervetuloa Twitteriin keskustelemaan aiheesta tunnisteella #osaamisenaika tai liittymällä Facebook-ryhmään Alueiden osaamisen aika [https://www.facebook.com/groups/alueidenosaamisenaika/]. Osaamisen aika -podcast pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Podcast on osa Sitran Osaamisen aika -projektia, joka vauhdittaa kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen politiikan rakentumista Suomeen. ESITTELYJAKSO TEKSTINÄ MERKKIEN SELITYKSET * [?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44] * [??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44] * [tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen] Tapio Huttula [00:00:09]: Tämä on Sitran Osaamisen aika -podcast, joka pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta, ja sitä miten se tulevaisuus tehdään. Minä olen Tapio Huttula Sitrasta. Kuuntelet esittelyjaksoa, joka avaa neljän podcastin sarjan. Paneudumme jaksoissa osaamisen merkitykseen alueiden kestävän ja elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamisessa. Jaamme kokemuksia Sitran keväällä -21 yhdeksän alueen kanssa tekemästä alueiden Osaamisen aika -työstä. Kysymme, miten yhteisön osaamisella rakennetaan alueelle kestävää tulevaisuutta. Osaaminen muuttaa maailmaa. Siihen minä uskon. Tervetuloa mukaan! Timo Matikainen [00:00:49]: Kiva, että olet kuuntelemassa. Meillä on tänään todella kiinnostavaa kerrottavaa, keskusteltavaa, puhuttavaa Sitran Osaamisen aika -hankkeesta. Olemme saaneet rakentaa yhdessä yhdeksän alueen kanssa vuorovaikutteisia tilannekuvia. Meitä on kolme vanhempaa neuvonantajaa Sitrasta täällä paikalla. Täällä on Jaana Villanen, Tapio Huttula ja äänessä tällä hetkellä Timo Matikainen. Jaana, miksi sinä olet mukana tässä hankkeessa? Jaana Villanen [00:01:13]: Olen siksi mukana tässä, että rakastan elinvoimaa. Rakastan elinvoimaa, mikä kumpuaa ihmisistä, rakastan sitä elinvoimaa mikä kumpuaa yrityksistä, organisaatioista ja alueilta. Ja haluan omalla panoksellani antaa kaiken sen mahdollisen, että pystytään vauhdittamaan ja toisaalta edistämään sitä elinvoimaa, mitä aluetyössä on tarpeellista tehdä. Timo Matikainen [00:01:38]: Ihanaa Jaana, että olet minun kollegani. Tapio Huttula, miksi sinä olet mukana hankkeessamme? Tapio Huttula [00:01:43]: No voin kuitata kaiken tuon, mitä Jaana sanoi. Sen lisäksi minun on pakko tunnustautua tässäkin osaamisuskovaiseksi. Siihen ajatukseen, että osaaminen muuttaa maailmaa, niin siihen minä uskon. Ja sitten vielä kun puhutaan tästä alueiden elinvoimasta ja osaamisjakosysteemistä, niin sehän on tällainen systeeminen muutos, mitä haemme. Ja se on todella mielenkiintoista ja tärkeää työtä, ja se inspiroi minua ihan hirveän paljon, koska silloin me puhumme koko Suomen kilpailukyvystä, meidän kansantalouden mahdollisuudesta kasvaa, vähän niin kuin kansallisesta selviytymisen strategiasta. No, Timo Matikainen, mikäs sinulle on tässä se juttu? Timo Matikainen [00:02:28]: No onhan se tämä elinvoimaiset yhteisöt. Se, että tämä elinvoimaisuus perustuu jäsentensä yhteiseen tietoisuuteen siitä, että missä olosuhteissa ollaan ja sitten siitä yhteiseen uskoon tulevaisuudesta, että mihin haluamme mennä, ja kykyyn tehdä loistavaa yhteistyötä. Että tällaisia uudistuksia johtamisjärjestelmässä ja toimintaympäristöissä olen saanut tehdä työkseni jo aika pitkään. Me olemme kaikki kolme oppineet todella paljon, kun olemme kuunnelleet näitä alueiden ihmisiä. Ja tuossa on keskustelun aiheita ja teemoja vaikka kuinka paljon, ja meidän on pakko muutamaan tärkeimpään asiaan keskittyä. Jaana, mihin sinä haluaisit, että keskitymme? Mistä tehdään yksi jakso? Jaana Villanen [00:03:07]: No ehdottomasti siitä ainutkertaisuudesta. Vilpittömästi uskon, että meille kaikille on muodostunut yhtenäinen kuva siitä, että kaikki alueet ovat ainutkertaisia. Ja ne ovat myös erilaisia. Ja jotenkin se, että millä tavoin me kykenemme tekemään työtä vauhdittamaan ja auttamaan niitä alueita tunnistamaan omat ainutkertaiset vahvuudet ja sellaiset elinvoiman lähteet, mitä siellä alueella on, mistä se kaikki kumpuaa. Niin se on äärimmäisen tärkeää. Ja ehdottomasti puhua ja nostaa keskusteluun sitä, mitä ja miksi ja millä tavoin alueet voisivat ottaa ne omat ainutkertaiset vahvuudet omaksi elinvoiman lähteeksi. Mielestäni se on vähintäänkin yhden jakson arvoinen. Tapio Huttula [00:03:57]: Joo, tämä erilaistuminen on todella tärkeä teema. Ja sitten kun vielä muistetaan se, että alueet ovat tällä hetkellä erilaisia. Mutta meillä on hirveän paljon muutosvoimia, jotka vielä eriyttävät niitä, ja siitä tulee se kysymys, että mitenkäs niitä erilaisia ja vielä enemmän erilaistuvia alueita pitäisi tukea. Ja sen takia minusta on hienoa, että meillä on nämä yhdeksän aluetta, jotka ovat erikokoisia, eripuolelta Suomea, mutta kaikki kehittämistyössä edelläkävijöitä. Me olemme päässeet oppimaan edelläkävijäalueiden kautta sitä, miten tätä elinvoimatyötä, osaamisen ekosysteemiä rakennetaan. Meillä on Hämeenlinnan kaupunki, sitten meillä on Seinäjoen-Ilmajoen alue, Raahen ja Ylä-Savon seutukunnat ja Etelä-Savon, Kainuun, Lapin, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Eli todella erilaisia. Ja mehän löysimme nämä alueet sellaisen kartoituksen kautta, jossa katsoimme minkälaisia isoja kehittämisprosesseja, mitä esimerkiksi valtiovalta OKM tai muut rahoittavat. Minkälaisia kehittämisprosesseja eri alueilla on menty. Ja näillä alueilla oli paljon tekemistä. Niin sitä kautta halusimme ikään kuin tätä meidän työtämme liittää jo menossa olevaan kehittämistyöhön. Että Sitran tekeminen ei ole mitään päälle liimattua, vaan päästä suoraan siihen ytimeen. Timo Matikainen [00:05:21]: Oli minullekin kyllä iso oivallus tämä, että miten valtava erilaistumiskehitys Suomessa on menossa. Että kyllähän minä olen nähnyt, että meidän alueemme ovat erilaisia, kun on pitkin Suomea matkustanut, mutta että ne erilaistuvat tätä vauhtia, ja sen elinvoimatyön lähtökohdat ovat niin huikean erilaiset. Tästä tulee kiinnostava jakso. Meillä on tuolta Varsinais-Suomesta täällä Stina Siikonen, toimitusjohtaja Koolle Oy:stä. Luulen, että hän olisi aika hyvä kommentoimaan tätä, hän piti hyviä puheenvuoroja siellä tilannekuvafoorumissa. Jaana Villanen [00:05:50]: Stina on erinomainen, ja varmasti moni muukin olisi. Mutta häneltä tulee sellaisen yrittäjän palolla sellaista näkökulmaa, ja uskon, että hän olisi erinomainen pyytää mukaan. Timo Matikainen [00:06:03]: Joo. Tapio, valitse sinä seuraava. Mistä sinä haluat, että me keskustelemme? Tapio Huttula [00:06:08]: No yksi ihan keskeisiä keskusteluja näiden alueiden tilaisuuksissa on ollut, miten meillä osaajat riittävät. Miten elämme siinä tilanteessa, kun väestö vanhenee, ja vähän niin kuin joka alueella on osaajista uupeloa. Se vain ilmenee eri tavoilla eri alueilla, mutta se on kaikille yhteinen aika akuuttikin kysymys. Ja sekin on tämän elinvoimatyön aivan ytimessä. Sitä haluaisin, että me pohdimme. Jaana Villanen [00:06:38]: Tämän on myös tietenkin meidän teesi kolmosen, meidän kaiken tekemisen lähtökohta ollut, että työelämä uudistaa osaamista ja osaaminen työelämää. Ja tämä on kaiken kaikkiaan kaikessa läpileikkaava, juuri tämä osaamisen kehittäminen, ja kuinka työelämässä uudistetaan ja päivitetään sitä osaamista. Ja mielestäni tärkeänä näkökulmana, mitä voisimme nostaa keskusteluun myös meidän keskustelussa, on millä tavoin yrittäjien ja ennen muuta niiden pienyrittäjien pitäisi oivaltaa se osaamisen kehittämisen tärkeys. Tapio Huttula [00:07:15]: Joo, ja sitten kun me olemme käyneet näitä sidosryhmäkeskusteluja, että mitkä asiat ovat erityisen tärkeitä, niin kyllähän kaikki oikeastaan kuvasivat sitä tilannetta, haastetta, että miten oppilaitokset ja työelämä, minkälaisessa vuorovaikutuksessa on. Eli sen rajapinnan kehittämisessä on paljon työtä, ja siitä minusta myös olisi hyvä puhua. Timo Matikainen [00:07:36]: Varmasti tästä puhutaan, koska tämä osaajien riittämättömyys on ollut otsikoissa todella voimakkaasti, ja monien ihmisten puheissa. Ehkä tämän jakson nimi voisi olla osaajien riittämättömyydestä ripeään osaamisen uusiutumiseen. Ja jos mietin näitä puhujia, joita meillä on ollut mukana näissä tilannekuvafoorumeissa, niin tuolta Etelä-Pohjanmaan liitosta me voitaisiin tämä Marko Rossinen kutsua mukaan. Hän oli tällainen kunta-asiamies, jolla oli todella mielenkiintoista faktaa siitä, että mitä täällä tapahtuu. Mitäs mieltä te olette? Jaana Villanen [00:08:06]: Ehdottomasti. Ja mielestäni voisimme Markolta pyytää myös kommentin, miksi tämä keskustelu olisi hänestä tärkeätä. Tapio Huttula [00:08:14]: Hyvä. Hänen analyysissään hahmotettiin sitä Seinäjoki-Ilmajoen ikään kuin akuuteinta ongelmaa. Sitä osaamistaso/jalostus/astetuottavuus -kysymystä, miten sen alueen elinvoimaa voidaan tukea luomalla entistä enemmän kansainvälistä vientiteollisuutta. Mites Timi, mikä sinua tässä teemassa viehättää? Vai viehättääkö? Timo Matikainen [00:08:42]: No minä haluan nostaa sellaisen, joka on vähän niin kuin kipeä aihe, ja tästä on ehkä syytä puhua ihan oikeilla nimillä ja suoraan. Ja se on se, että kyllähän me löysimme alueilta ihmisiä, joita tämä hankehumppa kyllästyttää. Eli tämä rakenneongelmista tällaiseen kehittämistoiminnan vaikuttavuuteen, niin tämä erilaistumiskehitys alueilla ja alueiden tarve ottaa se aloite ja vastuu omiin käsiin, haastaa monilla tavoin näitä ohjaus- ja rahoitusmalleja, joita tällä hetkellä on käytössä hanketyössä. Se hanketyö on ihan älyttömän tärkeä asia, ja olemme saaneet paljon näillä hankkeilla vuosien aikana aikaiseksi. Ja miten me turvaamme tämän 2020-luvun alueiden elinvoiman tämän hankerahoituksen avulla. Näistä rakennehaasteista meidän on syytä puhua. Vai mitä mieltä te olette? Jaana Villanen [00:09:31]: Ehdottomasti. Hankkeisiin liittyvät tilannekuvafoorumit, ne nostivat kyllä pöydälle aika sellaista tunteen paloa ja kipeätäkin keskustelua, ja tästä syystä mielestäni se kyllä ansaitsee oman jaksonsa. Ja millä tavoin voitaisiin läpi käydä sitä, että millä tavoin hankkeiden pitäisi tukea sitä strategiatyötä. Ja mitä se ylipäätään tarkoittaa, ja millä tavoin me jotenkin huomioimme ne yritykset sitten siinä hanketyössä uudella tavalla. Äärimmäisen hyvä näkökulma, mielelläni tästä keskustelen. Tapio Huttula [00:10:06]: Joo. Ja nimen omaan, kun siinä ikään kuin punainen lanka pitäisi olla sen tekemisen vaikuttavuuden lisääminen. Ja joka alueella, voi sanoa näin, niin yritykset viestivät sitä, että heille soitetaan liian myöhään. He eivät ole päässeet siihen suunnitteluun jo siinä alkuvaiheessa mukaan. Ja silloinhan siitä tulee juuri se, että mikä on sen hankkeen, sen kehittämisen tavoite. Mitä se ajaa, viekö se oikeasti niitä alueen yrityksiä, niiden liiketoimintaedellytyksiä eteenpäin. Tästä olisi mukava keskustella. Jaana Villanen [00:10:38]: Ehdottomasti. Timo Matikainen [00:10:38]: Ihan varmasti saadaan tästä hyvä keskustelu aikaiseksi. Hei mikä meidän neljäs teema olisi sitten? Jos me neljään tyydymme, niin mikä olisi se neljäs tärkeä asia? Tapio, haluatko sinä ehdottaa? Tapio Huttula [00:10:53]: No minusta, eikös me katsota tulevaisuuteen? Jaana Villanen [00:10:55]: Ehdottomasti! Tapio Huttula [00:10:56]: Ja vähän sitä, että mikä olisi sellainen innostava asiaa edistävä, mukaan kutsuva teema. Eli mikä on se alueen lupaus. Vaikka se olisi vähän törkeämpikin lupaus, joka saa toimintaa aikaan. Saa ne toimijat mukaan, syke alkaa nousemaan, tulee se into siitä, että tässähän aletaan tekemään oikeita asioita yhdessä, tästä tulee hyvä. Siitä minä haluaisin puhua. Jaana Villanen [00:11:24]: Kyllä. Ja tuo törkeä, mitä nostit, niin sehän vähän niin kuin jo nostaa meilläkin tunteita pintaan, että onko se kiva sana, vai mitä se on. Ja juuri tuo, millä tavoin me teemme sellaista aitoa yhdessä tekemistä. Ja toisaalta sitten, miten me löydämme sellaiset työkalut siihen yhdessä tekemiseen, jotta voidaan sitten ehkä lunastaa se törkeä lupaus. Että miten teemme siitä aitoa, innostavaa, osallistavaa. Minä lähden tähän heti mukaan, tämä kuulostaa todella hyvältä. Mitäs sinä ajattelet Timi, onko tämä sinun mielestäsi sellainen, johon ehdottomasti me laitamme kädet saveen? Timo Matikainen [00:12:02]: No miettikää nyt vähän tilannetta, että meillä olisi joku alue, jonka ekosysteemillä ei ole mitään yhteistä ajatusta tulevaisuudesta. Jokainen yrittää tehdä oman parhaansa, mutta eihän se johda mihinkään. Siinä ihmisten välisessä yhteistyössä on se meidän voima ja tulevaisuus. Yhteenkuuluvuuden tunteessa. Ja se, että meillä on se yhteinen tulevaisuudenkuva, niin onhan se nyt kaiken ytimessä. Ja jos mietin näitä ihmisiä, joita me kuulimme, niin Pirkanmaalla oli tällainen henkilö kun Esa Halme, maakuntajohtaja. Piti todella hyvän puheen, tai itseasiassa useammankin puheenvuoron tästä teemasta. Että eiköhän me Esa voitaisi kutsua mukaan tähän. Nyt on neljä todella mielenkiintoista teemaa, joista me tulemme sitten käymään neljässä eri podcastissa keskustelua. Toivottavasti nämä herättävät ajattelua ja kommentointihalua. Meillä on Facebookissa Alueiden osaamisen aika -niminen ryhmä. Siellä on jo runsaasti ihmisiä. Ja jos et ole vielä mukana, niin liity ihmeessä ja kommentoi sinne. Me lupaamme olla Sitrasta aktiivisesti läsnä ja keskustella näistä teemoista, mitä nämä podcastit teissä herättävät. Ja tervetuloa muutenkin mukaan tähän tulevaisuustyöhön, mitä syksyllä on luvassa. Kiitos! Tapio Huttula [00:13:15]: Kiitoksia. Tämä on innostavaa ja inspiroivaa, ja se mikä tässä on jotenkin hienointa, niin tätä kautta nekin alueet, jotka eivät vielä ole mukana, pääsevät kiinni siihen, mitä kevään aikana on tehty. Ja sitä kauttahan tarjoutuu myös mahdollisuus ottaa tämä konsepti haltuun. Sekin on mahdollista, me teemme siitä ihan oma esityksen vielä, että miten tätä prosessia on hoidettu. Niin muutkin alueet pääsevät mukaan. Jaana Villanen [00:13:42]: Juuri näin. Ja myös se meidän Facebook-sivusto tarjoaa mahdollisuuden sekä kommentointiin että myös siihen verkostoitumiseen. Ja juuri alueet, jotka ovat olleet hanketyössä mukana ja ne, jotka eivät vielä ole olleet kokeilemassa tilannekuvafoorumeita, niin nyt tarjoutuu tilaisuus siihen. Mahtavaa lähteä tätä toteuttamaan. Tapio Huttula [00:14:01]: Kiitos kun kuuntelit Sitran Osaamisen aika -podcastia. Löydät sen Spotifysta, Apple podcasteista ja osoitteesta Sitra.fi/osaamisenaika. Keskusteluun voit osallistua Twitterissä aihetunnisteella osaamisen aika. [äänite päättyy] KUUNTELE LISÄÄ Osaamisen aika -podcast-jaksoja elinikäisestä oppimisesta. Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI ALUEEN ON ITSE LÖYDETTÄVÄ RATKAISUNSA ELINVOIMAAN? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO ALUEILLA PULA OSAAMISESTA VAI OSAAJISTA? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MILLÄ PÄÄSEMME HANKEHUMPASTA EROON? https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/1miksialueenonitseloydettavaratkaisunsaelinvoimaan-mp3-image-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA TEHDÄ ELINVOIMATYÖTÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKEEKÖ JATKUVA OPPIMINEN AIVOILLE HYVÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/tekeeko-jatkuva-oppiminen-aivoille-hyvaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list PITÄÄKÖ OPPIMISEN OLLA KIVAA? https://www.sitra.fi/artikkelit/pitaako-oppimisen-olla-kivaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KAIKISSA TÖISSÄ OPPIA? https://www.sitra.fi/artikkelit/podcast-osaamisen-aika-voikokaikissatoissaoppia/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO OSAAMINEN ONNEN LÄHDE? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-osaaminen-onnen-lahde/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI OSAAMISTA TULEE JATKUVASTI KEHITTÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-osaamista-tulee-jatkuvasti-kehittaa/ Kuvituskuva: Podcastin otsikko ja puhuja [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/05/osaamisenaikapodcasttiiser1-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list OSAAMISEN AIKA -PODCAST RUOTII OPPIMISEN MERKITYSTÄ https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamisen-aika-podcast-ruotii-oppimisen-merkitysta/ SUOSITTELEMME Tästä eteenpäin. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-2-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list KOKEILUT TUOVAT ELINVOIMAA ALUEILLE https://www.sitra.fi/uutiset/kokeilut-tuovat-elinvoimaa-alueille/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list TULEVAISUUDEN OSAAMINEN SYNTYY EKOSYSTEEMEISSÄ (TIIVISTELMÄ) https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/microsoftteams-image-22-448x448.jpg] artikkelit add_to_reading_list remove_from_reading_list REAALIAIKAINEN TIETO OSAAMISTARPEISTA JA OSAAMISTARJONNASTA AUTTAA KOHTAANTO-ONGELMAN RATKAISEMISESSA https://www.sitra.fi/artikkelit/reaaliaikainen-tieto-osaamistarpeista-ja-osaamistarjonnasta-auttaa-kohtaanto-ongelman-ratkaisemisessa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/osaamisjarjestelma-448x448.jpg] Työn tulokset add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKETTA: TYÖSSÄ TAPAHTUVA OPPIMINEN SYNTYY AVOIMISSA VERKOSTOISSA https://www.sitra.fi/artikkelit/kahdeksan-pilottihanketta-tyossa-tapahtuva-oppiminen-syntyy-avoimissa-verkostoissa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKKEEN NÄKÖKULMA OSAAMISEN UUDISTAMISEEN TYÖELÄMÄSSÄ https://www.sitra.fi/julkaisut/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/microsoftteams-image-10-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKOÄLYN AVULLA SAADAAN ESIIN AJANTASAINEN TIETO OSAAMISTARPEIDEN JA KOULUTUSTARJONNAN KOHTAAMISESTA https://www.sitra.fi/uutiset/ajantasainen-tieto-osaamistarpeiden-ja-koulutustarjonnan-kohtaamisesta-saadaan-esiin-tekoalyn-avulla/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/alueidenosaamisenpaakuva2sitraveerahyytia-1-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ JATKAA SITRAN JA 15 ALUEEN KEHITTÄMÄN YHTEISTYÖMALLIN HYÖDYNTÄMISTÄ https://www.sitra.fi/uutiset/suomen-kasvukaytava-jatkaa-sitran-ja-15-alueen-kehittaman-yhteistyomallin-hyodyntamista/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/06/huttulakasvo.jpg] Kommentti add_to_reading_list remove_from_reading_list MITEN VASTATA MYÖS MYÖNTEISTEN RAKENNEMUUTOSTEN OSAAMISTARPEISIIN? https://www.sitra.fi/blogit/miten-vastata-myonteisten-rakennemuutosten-osaamistarpeisiin/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list UUSI OSAAMINEN SYNTYY YHÄ USEAMMIN VERKOSTOISSA TYÖSKENNELLEN https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-osaaminen-syntyy-yha-useammin-verkostoissa-tyoskennellen/ Alueiden osaamisen aika - vuorovaikutteiselle toimintamallilla tilannekuva alueesta [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/kansikuva-sitra-alueiden-osaamisen-aika-kasikirja-image-448x448.jpg] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list ALUEIDEN OSAAMISEN AIKA – VUOROVAIKUTTEISELLA TOIMINTAMALLILLA TILANNEKUVA ALUEESTA https://www.sitra.fi/julkaisut/alueiden-osaamisen-aika-vuorovaikutteisella-toimintamallilla-tilannekuva-alueesta/ The post Esittelyjakso: Millä osaamisella alue menestyy? [https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/] appeared first on Sitra [https://www.sitra.fi].
Neljän podcastin sarjan ensimmäisessä jaksossa pureudumme alueiden erilaisuuteen. Sarjassa käsitellään osaamisen merkitystä alueen elinvoiman rakentamisessa. Podcast-sarja Millä osaamisella alue menestyy? on osa Sitran Osaamisen aika -podcastia. Alueet ovat huomattavan erilaisia. Alueen sijainti, historia, elinkeinorakenne, koulutusmahdollisuudet ja väestökehitys tekevät alueesta ainutlaatuisen. Väestökehitys erilaistaa alueita lisää. Kysymme, miten alueen toimijat tunnistavat alueen erityislaatuisuuden, tulkitsevat tutkimustietoa ja yhdessä uudistavat alueen osaamista. Millaisella verkostoyhteistyöllä ratkaisut kestävään elinvoimaan voivat löytyä? Sitran kolme vanhempaa neuvonantajaa Tapio Huttula, Timo Matikainen ja Jaana Villanen pohtivat ja jakavat kokemuksia Sitran keväällä 2021 yhdeksän alueen kanssa tekemästä Alueiden osaamisen aika -työstä [https://www.sitra.fi/hankkeet/alueiden-osaamisen-aika/]. Aluetyön tuloksia jaksossa kommentoivat Varsinais-Suomen maakunnan työssä mukana ollut toimitusjohtaja Stina Siikonen Koolle Oy:stä ja Ylä-Savon seutukunnan työssä vaikuttanut Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Mistä alueen ainutlaatuisuus syntyy? Miten kaikilla alueilla voi mielestään olla ’paras sijainti’? Jokaisella alueella on omanlaisensa pöhinä ja tavat tehdä yhteistyötä. Ota jaksot kuunteluun, jos olet kiinnostunut alueiden eväistä menestyä, osaajapulaan vastaamisesta, ennakoivasta ja tietoon pohjautuvasta tulevaisuustyöstä, osaamisen uudistamisesta, yhdessä oppimisesta tai alueen toimijoiden muutoskyvyn kasvattamisesta. Kuuntele jakso sivun yläosan linkistä, Spotifystä tai Apple Podcasts -palvelusta. Jakson voi myös lukea allaolevasta tekstistä. Halutessasi voit kuunnella myös vartin pituisen esittelyjakson [https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/] sarjaan. Sarjan muissa jaksoissa pohdimme: * Onko alueilla pula osaamisesta vai osaajista? [https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/] * Millä pääsemme hankehumpasta eroon? [https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/] * Voiko ketunhäntä kainalossa tehdä elinvoimatyötä? [https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/] Tervetuloa Twitteriin keskustelemaan aiheesta tunnisteella #osaamisenaika tai liittymällä Facebook-ryhmään Alueiden osaamisen aika [https://www.facebook.com/groups/alueidenosaamisenaika]. Osaamisen aika -podcast pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Podcast on osa Sitran Osaamisen aika -projektia, joka vauhdittaa kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen politiikan rakentumista Suomeen. JAKSO TEKSTINÄ MERKKIEN SELITYKSET * [?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44] * [??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44] * [tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen] Tapio Huttula [00:00:00]: Tämä on Sitran osaamisen aika podcast, joka pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Minä olen Tapio Huttula Sitrasta. Kuuntelet jaksoa neljän podcastin sarjasta, jossa paneudumme osaamisen merkitykseen alueiden kestävän ja elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamisessa. Jaamme kokemuksia Sitran keväällä -21 yhdeksän alueen kanssa tekemästä alueiden osaamisen aika -työstä. Kanssani keskustelemassa ovat vanhemmat neuvonantajat Timo ”Timi” Matikainen ja Jaana Villanen Sitrasta. Alueella moninaisuus on myös elämisen merkki. Tervetuloa kuuntelemaan. Jaksossa pohditaan alueiden ainutkertaisuutta tai toisaalta niiden erityisyyttä. Tähän alueiden erilaistumiseen vaikuttavia tekijöitä on paljon. Väestökehitys, elinkeinon rakenne, missä alue sijaitsee, mikä on koulutustarjonta, työvoima ja sen osaaminen. Tätä kautta alueiden haasteet on hyvin erilaisia ja sitä me tässä jaksossa pohditaan. Mikä on alueiden elinvoimatyön merkitys ja miten sitä tulisi tehdä. Timo Matikainen [00:01:19]: Tähän keskusteluun me kutsutaan mukaan Stina Siikonen, yrittäjä Varsinais-Suomesta. Hän on työssään nähnyt tämän erilaistumiskehityksen hyvin. Toinen loistava kommentoija löytyy Iisalmesta, elinkeinojohtaja Terho Savolainen, joka on saanut aikaiseksi pieniä ihmeitä Iisalmen alueen elinvoiman suhteen. Varmasti kiinnostavaa kuunneltavaa. Timo Matikainen [00:01:40]: Minulle jäi tästä mieleen, että meillä on yhdeksän aluetta, jotka on huomattavan erilaisia ja ne kaikki kokee olevansa parhaalla paikalla Suomessa. Se oli jotenkin ilahduttava ja innostava ajatus, että miten voi olla, mistä tässä teidän mielestä on kysymys? Jaana Villanen [00:01:59]: Juuri näin, mistä alueen ainutkertaisuus tulee? Mehän kuultiin tosi paljon sitä, että alueen sijainti on meillä erinomainen ja tietenkin on tärkeää, että alueella toimivat ihmiset kokevat oman alueensa sijainnin ainukertaisena ja tärkeänä. Se ei enää riitä, tullaan siihen perustan merkitykseen eli käytetäänkö riittävästi aikaa siihen, että tutkitaan ja pohditaan, mihin se ainutkertaisuus siellä alueella perustuu, mitä se itse asiassa tarkoittaa. Me puhuttiin paljon aluetyössä kolmikannasta, puhuttiin paljon alueiden arvomaailmasta, millä tavoin siellä toimintaa ja millä tavoin saadaan kaikki mukaan alueiden tulevaisuuden pohtimiseen. Onko siellä alueella riittävästi nälkää vaikuttaa tulevaisuuteen, onko rohkeutta mennä eteen päin kohti epämukavuusaluetta ja kytkeytyä siihen jatkuvaan muutoshaluun, siihen muuttuvaan maailmaan, mitä ympäristössä tapahtuu. Jotenkin itse ajattelen, että alueet on ainutkertaisia ja erilaisia, jolloin niiden kehittämiskohteet ja tarpeet on myös yksilöllisiä. Tässä piilee omaperäisyyden rikkaus. Kuinka rohkea me voitais hyödyntää alueiden sijainnin, luonnonvarojen, historian ja kulttuurin sekä siellä olevien ihmisten, yritysten ja yhteisöjen erilaisuutta, että ne voitaisi valjastaa varhemmin sen kehityksen vetureiksi. Timo Matikainen [00:03:29]: Tämä on muuten Jaana ihan totta. Kaikki nämä yhdeksän aluetta ja niiden ihmiset näyttäytyvät eri lailla, siellä on erilainen pöhinä, erilaista meininkiä eli se tunnelma Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kainuussa, Lapissa, niin siellä on ihan omanlaisensa yhteisöllisyys ja semmonen paikallinen kulttuuriote ja musta oli aivan ihanaa kuunnella ja olla mukana fasilitoimassa keskusteluja meidän tilannekuvasta. Miten sinä näät tämän ainutkertaisuuden Tapio, mitä tässä on tapahtumassa Suomessa? Tapio Huttula [00:04:01]: Tartun siihen, mistä lähdit eli paras sijainti. Minusta se kertoo siitä, että toimijoilla on uskoa omaan alueeseensa. Ollaan ylpeitä ja tiedostetaan, että meillä on täällä uniikkeja omia juttuja ja sitten taas toisaalta ne asiat, mihin Jaana viittasit, niin mikä tekeminen ei voi olla irti reaalimaailmasta. Sen takia perusta ja ihan elinkeinorakenteen huomioiminen ja ymmärtäminen on niitä asioita, joista se voima voisi nousta. Jaana Villanen [00:04:39]: Minun mielestä herääminen tilannekuvaan ja nähdä riittävästi vaivaa, että pysähdytään jossakin hetkessä pohtimaan, että missä me mennään ja mitä meidän alueilla tapahtuu ja millä tavalla tarkastellaan kaikki se valtava määrä hyvää tekemistä, mitä siellä alueella on, että mennäänkö me samaan suuntaan ja kuinka me vältetään päällekkäistä tekemistä, että me ei haaskata resursseja. Yksi, mikä minua resonoi tosi paljon, niin on ymmärrys siitä, että meillä on monesti vahva käsitys, että mitä meillä on meneillään nyt, mutta millä tavoin me kyetään näkemään vähän tulevaisuuteen enemmän, että mitä siellä vaaditaan ja millä tavalla me rakennetaan tietty rakenne, että me ennakoitaisi enemmän tekemistä, jota kautta me huolehdimme siitä, että meillä on näkökulmaa huomiseen, ylihuomiseen, ensi viikkoon, eikä vain, että meillä on pelkästään kädet savessa. Tämähän ei ole joko tai, vaan se on enemmän sekä että oivallusta. Timo Matikainen [00:05:47]: Tämä on ihan todella kiinnostava syksy edessä. Me olemme saaneet yhdeksälle alueelle tilannekuvat rakennettua ja jkv. siellä oli jo sitä tahtolausetta, että mitä me halutaan, mutta nehän nousi vähän nykytilan haasteista, mutta tämä tulevaisuuskuvafoorumi, että mitä nämä ihmiset yhdessä haluaa saada aikaiseksi omalla alueella, niin mikä voisi olla kiinnostavampaa. Yhteisöllisyyden ydin on toiveikkuus, tulevaisuuden usko, joka energisoi sen yhdessä tekemisen, että nämä meidän viranomaiset, oppilaitokset, työpaikat yhdessä rakentaa tulevaisuutta ja osaamista yhdessä. Jos ei tämmöistä elinvoimatyötä tehdä ja sitä yhteisöllisyyttä vahvisteta, niin mitä seuraa. Meillä tulee toivottomuutta, passiivisuutta ja luovuttamista, niin eihän me sellaista haluta, eikä kukaan halua omalle asuinalueelleen ja paikkakunnalleen luovuttaa. Tapio Huttula [00:06:39]: Tiedätkö, mikä minulle tulee mieleen näistä perusasioista? On pakko sanoa, että aika ja prosessi eli tälle tilannekuvatyölle, mitä näillä yhdeksällä alueella tehtiin kevään aikana, niin ne toimivat varasivat aikaa saapua yhdessä sen asian äärelle eli sekään ei synny tyhjästä, siihen täytyy panostaa ja aika on keskeisimpiä resursseja, mitä joku toimija tai organisaatio voi siihen yhteiseen työhön antaa ja toinen on se prosessi, mihin Jaana viittasit eli kun lähdettiin miettimään sitä, että missä me ollaan nyt, niin se työ on tehtävä, ennen kuin voi lähteä tekemään johtopäätöksiä, että mikä se tulevaisuus on eli tunne tilasi, ymmärrä tautisi, niin kuin joku viisas on joskus sanonut, niin siitä se lähtee, että voidaan rakentaa tulevaisuutta, niin sen takia se kevään prosessi oli tärkeä. Jaana Villanen [00:07:40]: Olen ehdottomasti samaa mieltä ja semmoinen oikotie onneen, niin hyvältä, kuin se kuulostaa, niin melkein missä tahansa tekemisessä, että jos halutaan saadaan kestävää ja pysyvää, niin silloin juuri tällainen tietty rakenne, että me ymmärretään ensinnäkin se lähtötilanne, missä me ollaan ja nähdään vaivaa siihen, että me käytetään aikaa ja annetaan se oma panos siihen ja silloin meille syntyy kantava pohja. Jos ajatellaan vaikka talon rakentamista, niin helppohan meidän on ajatella, että nopeasti me se kyhätään, mutta hyvin nopeasti me nähdään ne seuraamukset siitä, kun perustaa ei ole tehty kunnolla. Jos ajatellaan alueita, niin niillähän on perustehtävä aika samankaltainen, mutta mikä on visio tulevasta, mikä on ainutkertaisuus, kulttuurihistoria ja kaikki ja se tekemisen tapa ja miten me nähdään vaivaa, että me siitä lähdemme rakentamaan jotain ainutkertaista ja erottuva tulevaisuutta ja tästä syystä se perustan rakentaminen on todella tärkeää ja pitäisi nähdä vaivaa, ettei sorruttaisi valittamiseen ja ikävään, vaan ennemmin nähdään ne hyvät ja uskalletaan uskoa tulevaan, että se kantaa. Timo Matikainen [00:09:04]: Jos tämä ei olisi ollut tarpeellista ja hyödyllistä, niin ei nämä ihmiset olisi olleet mukana koko tätä prosessia. Minun mielestä innostus kasvoi sitä mukaa, kun prosessi eteni ja nämä toimijat kohtasi toisensa uudella areenalla ja uudella tavalla keskustellen ja uudenlaisen tietosyötteen äärellä pohdiskellen, että mikä tämä meidän tilannekuva oikeasti on. Siellä tuli paljon palautetta siitä, että ei me olla saatu tällä kokoonpanolla koskaan yhdessä rakentaa sitä tilannekuvaa tästä meidän oman alueen tulevaisuudesta ja ne on joskus fantastisia nämä sisällöt siitä, että missä tilanteessa nämä yhdeksän eri aluetta on. Jaana Villanen [00:09:39]: Olen tästä täsmälleen samaa mieltä ja tässä juuri tulee se, että miten tärkeä rooli Sitralla oli tässä aluetyössä. Olla sillanrakentajana eri toimijoiden välillä ja tällä tavoin ehkä kannattaisi alueilla ylipäätään herätä siihen, että ottaa joku ulkopuolinen, joka kokoaa eri toimijoita yhteen ja luo imua, koska sitten, kun se imu saadaan päälle ja oivalletaan se yhdessä tekemisen voima ja jotenkin saada integroitua sitä tekemistä, koska alueillahan tehdään läpi Suomen valtakunnallisesti valtavasti paljon hyvää. Monesti nämä toimijat ja erilaiset, jos ajatellaan, että siellä tehdään parvessa erilaisia asioita, niin eivät tiedä toisistaan ja silloin niissä on vaarana, että niistä tulee irrallisia paloja ja tehdään tätä päällekkäisyyttä, joka haaskaa resursseja. Timo Matikainen [00:10:34]: Kutsutaan mukaan ihmeidentekijä Iisalmesta. Elinkeinojohtaja Terho Savolainen on tämän erilaistumiskehityksen konkreettisesti kokenut jo omassa työssään. Terholla on todella painavaa sanottavaa siitä, miten pieni paikkakunta pystyy tämmöisessä tilanteessa selviämään. Terho Savolainen [00:10:49]: Vaikka alueillamme näkyy kaupungistumisen trendi jossain määrin negatiivisena ja myös syntyvyyden lasku haastaa väestökehitystä, emme ole jääneet surkutelemaan tilannetta. Aktiivinen omiin asioihin vaikuttaminen ja tulevaisuuden rakentaminen ovat avainasemassa, kun halutaan pitää alueita elinvoimaisina. Meillä on vahvat kärkialat, joiden osaamista on rakennettu jo vuosikymmenet. Sille pohjalle on hyvä tehdä myös uusia tulevaisuuden tekoja. Haasteena on työikäisen väestön väheneminen ja alueen houkuttelevuus, miten saamme vapautuviin paikkoihin uusia tekijöitä ikäluokkien pienentyessä. Ikääntyminen on monille haaste, koska väestö keskittyy vuosi vuodelta etelämmäksi. Pelkät koulutuspaikat eivät yksin ratkaise ongelmia, vaan tarvitaan myös muuttoliikettä lähialueita ja ulkomailta, jolloin houkuttelevuutta täytyy olla myös muualta tulijoille. Yhtä yksinkertaista ratkaisua ei ole, vaan täytyy kokeilla monia eri tapoja ja löytää itselle parhaiten toimivat keinot. Erilaistuminen voi olla haaste, kun valtakunnallisia päätöksiä tehdään liian kaukana tuntematta alueiden erityispiirteitä. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille ja keskittäminen ei ole oikeaa politiikkaa joka alalla. Osaamista ja tekijöitä tarvitaan täällä pienemmilläkin seudulla, ei ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Me haluamme nähdä erilaistumisen myös vahvuutena, mistään muualta et löydä samanlaisia kärkiyrityksiä ja huipputyönantajia, kuin Iisalmesta ja Ylä-Savosta. Haluamme erottua ihmeitä tekevänä seutukuntana tulevaisuudessakin. Olen ollut tehtävässäni jo useamman vuoden ajan, joten olen nähnyt yhden ohjelmakauden verran EU-hankkeita ja muitakin kehittämistyötä. Tällä hetkellä tuntuu, että erilaistumiskehitys on vasta nyt suurimmalle osalle konkretisoitunut ja vaikkapa pula osaavasta työvoimasta tunnistetaan nyt vihdoinkin laajasti koko valtakunnassa. Olemme tehneet yhteistyötä yritysten kanssa alueen vetovoiman rakentamiseksi yhteisellä [?? 00:12:41] brändityöllä jo vuodesta 2016 lähtien ja yhteistyössä on mukana 30 eri alojen työnantajaa. Yhteistyöstä on erittäin hyvät kokemukset ja nyt viimeisinä vuosina tehdyissä osaamisen kehittämisen hankkeissa se tuntuu tiivistyneen vain entisestään. Kevään tilannekuvafoorumeista jäi erittäin hyvä maku, etenkin siitä tavasta, jolla kaikki alueen toimijat saatiin mukaan miettimään alueen tulevaisuuden haasteita. Yhteinen näkemys asioista löytyi kuitenkin aika nopeasti ja helposti, jos näin voi sanoa. Ehkä se kertoo myös alueen jo valmiiksi tiivistä yhteistyöstä ja tekemisen meiningistä. Asioista on puhuttu avoimesti jo pitkään. Tulevaisuutta varten opin kuitenkin, että keskustelun lisäksi tarvitaan lisää konkreettisia yhteisiä foorumeita ja tekemisen paikkoja, jotta sanat muuttuvat teoiksi. Tapio Huttula [00:13:32]: Tuosta päästän siihen, että miten se ekosysteemi, verkosto ja alueen toimijat yhdessä, miten ne tekee yhteistyötä ja siitä päästään siihen, mikä musta on hyvä vielä keväästä sanoa, että aika ja keskustelu tarvitaan sen luottamuksen rakentamiseen ja jos jotakin oppia tästä keväästä miettii, niin sen tyyppinen keskustelu pitäisi alueilla käydä. Tarkoitan sillä sitä, että vaikka siellä on kuntia, kehitysyhtiöitä tai oppilaitoksia, joilla on kehittämistehtäviä semmoisenaan, mutta tämä ekosysteemimäinen yhdessä tekemisen juttu on semmoinen, ettei siellä voi kukaan yhtäkkiä julistautua, että nyt minä hoidan tämän jutun, vaan se on enemmän sen yhteisön keskustelua ja luottamuksen rakentamista ja tekojen kautta todentamista, että kenelle se tehtävä, se koordinaatio, alustan rakentaminen annetaan. Meillä oli helppo Sitrana, ulkopuolisena tarjota, että tässä on teille tämmöinen kiitotie, haluatteko lähteä lennolle yhdessä, mutta silloin, kun se on alueella sisäsyntyistä, niin alueen pitää itse se päättää. Jaana Villanen [00:14:48]: Kyllä, ehdottomasti ja tuo on tosi tärkeä huomio, että se paikka, ehkä voisi nyt näin sanoa, että se pitää jotenkin ansaita, että on valmis antamaan sen panoksen ja toisaalta se, kun joku on tosissaan ja lähtee sitä tekemään, niin siihen on helppo myös liittyä mukaan, jos hän on toiminnassaan uskottava ja ennustettava ja mehän nähtiin paljon vaivaa, että me rakennettiin sitä kolmikantaa eli julkiset toimijat, oppilaitokset ja alueen elinkeinoelämäyrittäjät ja yritykset olivat vahvasti siinä mukana siinä toiminnassa ja tämä on ehkä jokin sellainen, mitä itse ajattelen, että se vaatii vaivaa, että automaattisesti ei voi pitää itsestään selvänä, että esim. yritykset käyttää kallisarvoista aikaa siihen aluetyöhön, mutta jos he kokevat sen itselleen merkitykselliseksi ja löytävät sellaisen [?? 00:15:41] -ajattelun siihen omaan toimintaan, niin siinä on valtava voima ja ilman sen kolmikannan toimivuutta, niin se saattaa jäädä vähän vajaaksi, että kolmikanta on kuitenkin valtava hyvä rakenne sen aluetyön pohjaksi. Timo Matikainen [00:15:55]: Sanoit sen niin hienosti, yritysten kiinnostus osallistua mukaan. Minusta tuntuu, että se on paras indikaattori sille, että kuinka hedelmällistä se yhteistyö ja keskustelu on siellä, ettei yritysten edustajilla ole aikaa vatvoa asioita, jotka ei johda mihinkään, vaan siellä täytyy olla selkeä hyöty, esim. tämän osaamisen riittävyyden ongelman ratkaisemisen suhteen näköpiirissä, niin se vetää ne puoleensa ja näillä meidän viranomaisilla ja oppilaitoksilla oli selkeä vahva intressi yhdessä yritysten kanssa tehdä asioita toisin, kuin ennen. Paljon on sellaista, jota me voidaan tehdä paljon paljon paremmin ja saada parempaa vastinetta verorahoille, jotta meidän yritystoiminta kehittyy. Sieltä nousee upeita viestejä tuolta alueelta vai mitä mieltä olet Tapio tästä? Tapio Huttula [00:16:42]: Ainakin sellaisen yhteenvedon tästä meidän keskustelusta ja tästä meidän kevään taipaleesta voisi tehdä, kun alueet eriytyy, niin ne eriytyy myös siinä, miten ne tekee yhteistyötä eli tavallaan ei voi olla sellaista yksikantaista oppia, että tehkää näin, vaan alueen pitää ikään kuin se kaava, miten me tällä alueella tehdään, niin löytää. Me voidaan tässä vain nostaa joitain asioita, mitkä olisi hyvä ottaa huomioon, tämä kolmikanta, ajan käyttäminen, luottamuksen rakentaminen, roolitus, resurssointi, mutta se, mitä se käytännössä tarkoittaa, niin se on alueen omissa käsissä ja niin sen kuuluu ollakin. Timo Matikainen [00:17:18]: Ehdottomasti. Jaana Villanen [00:17:21]: Ehdottomasti olen samaa mieltä, että se on aina alueen omissa käsissä ja tämä aluetyön merkitys on tosi suuri ja siinä puhuit jo aiemmin Tapio tuosta prosessista, niin jotenkin, vaikka me tehdään erilaisia projekteja ja tartutaan erilaisiin asioihin ja siihen prosessiin pitäisi aina luottaa ja tästä syystä sellainen näkymä, mitä me halutaan olla, niin olisi hirveän tärkeä synnyttää sinne alueille. Ei tämä ole mikään helppo homma. Haluan vielä nostaa sen näkökulman, mitä Terho nosti omassa puheenvuorossaan, että se ylpeys myös niitä yrityksiä ja yrittäjiä kohtaan, että alueilla oivalletaan, että meillä on valtavan vetovoimaista yritystoimintaa ja nostaa niitä myös siellä aluekehittämisessä merkittävään rooliin, joka me nähtiin muutamilla alueilla, että siellä yrittäjät ja yritykset oli äärimmäisen isossa arvostuksessa ja tämähän tuo myös imua niiden muiden lähteä mukaan, kun he näkevät, että mitä mahdollisuuksia siellä syntyy ja näitä esimerkkejä ja tarinoitahan meidän pitäisi entistä enemmän valtakunnallisesti jakaa. Tapio Huttula [00:18:35]: Juuri näin ja kun mietitään sitä, että mistä kestävä elinvoima alueille syntyy, niin sinä puhuit siitä perustasta ja siihen perustaa kuuluu juuri se, että miten pidetään huolta, vaikka elinkeinorakenteen, monipuolisuudesta, jolloin se kestää, vaikka teknologisia murroksia ihan eri tavalla, kuin semmonen alue, jossa on hyvin kapealle sektorille keskittynyt se tekeminen eli se moninaisuus on myös elämän merkki ja sitten ehkä vielä palaan tuohon yhteiseen tavoitteeseen ja prosessiin, mihin Jaana viittasit. Se taloesimerkki on hyvä. Meillä kaikilla, joilla on vahva visio siitä, että minkälainen se talo on, me tiedetään sen värikin, mutta sen värin määrittely ei ole lähtötilanteessa se tärkein juttu, vaan miten siitä tehdään kestävä ja aikaa pitävä ja toinen siihen prosessiin liittyvä juttu, mihin Timi viittasit, on se, että meidän pitää uskoa siihen prosessiin ja ottaa vastaan se palaute, mitä missäkin vaiheessa tulee ja ketterästi myös koko ajan kehittää sitä iteratiivisesti sitä prosessia. Eihän näillä ole sellaista määrättyä lopputulemaa, vaan se tulee siinä työn myötä. Timo Matikainen [00:19:58]: Me ollaan kaikki kolme samaa mieltä siitä, että sitä alueen elinvoimatyötä ei voi ulkoistaa alueen ulkopuolelle, eikä sitä voi ulkopuolelta ohjata. Se on niiden ihmisten omalla vastuulla, mutta on joitain asioita, jossa toivoisin, että olisi valtakunnallista toimintaa. Nythän Sitra otti aloitteen tiedontuottamisesta, että me pystyttiin valtakunnallisesti tuottamaan mielenkiintoista informaatiota, jossa alueiden tilannekuvaa pystyttiin vähän peilailemaan ja vertailemaan. Tällainen tieto edeltää tietoisuutta ja se keskitetty tiedon tuotanto voisi olla jotakin sellaista, mitä meidän valtiotasolla pitäisi miettiä. Millainen tiedontuotanto parhaiten palvelisi sitä alueiden elinvoimatyön keskustelua. Tapio Huttula [00:20:40]: Tuohon on ajankohtaisesti hyvä kommentoida. Tämä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, niin sen yksi tehtävä on ennakointitiedon analysointi ja myös sen välittäminen käyttäjille. Toinen on alueiden verkostotyön tukeminen. Minä luulen, että tässä on jotakin sen tyyppistä jo harjoiteltu, mitä siellä palvelukeskuksessakin voi tapahtua jatkossa. Siihen tietoonhan meidän kevään tilannekuvaprosessikin perustui eli tarvitaan tietoa, mutta tieto itsessään ei ole vielä mitään, jos ei alueilla käydä keskustelua siitä, että mitä tämä tarkoittaa, minkälaisia johtopäätöksiä tästä voidaan tehdä ja sitä kautta voi syntyä vuorovaikutteinen tilannekuva, joka oli meidän kevään työn pihvi sinne alueille. Timo Matikainen [00:21:32]: Minä haluisin vielä vähän palata alueiden erilaistumiseen, koska minulle oli iso yllätys se, että miten erilaisista lähtökohdista nämä alueet ponnistaa. Kyllähän minä olen aina tiennyt, että Länsi-Suomessa on erilainen meininki, kuin Itä-Suomessa tai että meillä Helsingissä on erilainen pöhinä, kuin pohjoisessa, mutta on tämä silti, että tämä erilaistumiskehitys näyttää jopa kiihtyvän. Timo Matikainen [00:21:56]: Minä palaisin siihen tietotuotannon osaan, jossa puhuttiin väestökehityksestä. Meillähän oli viime vuoden, mille väestölle, se selvitys oli tukena ja siinä oli neljä isoa trendiä; syntyvyyden lasku, työikäisen väestön määrän väheneminen, väestön ikääntyminen ja sitten muuttoliike, joka polarisoi näitä alueita. Nämä kaikki neljä asiaa kolahtaa eri alueille eri tavoin. Tässä on selvästi muuttoliikkeessä se hankaluus, että siellä ennen kaikkea 15-25-vuotiaat muuttaa, ne muuttaa yleensä koulutuksen perässä, silloin koulutusrakenne ja koulutustarjonta vaikuttaa siihen ja toinen porukka on siitä seuraava ikäluokka 25-34-vuotiaat, jossa on jo töissä kävijöitä. Näistä molemmista virroista erityisesti Uusimaa hyötyy, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi kanssa, mutta muilla on jo haasteita ja sen takia tämänhetkinen jo aika akuutti osaajapula eri alueilla, niin se tulee näyttäytymään, sanotaanko vaikka vuosikymmen eteen päin, kun mennään, niin ihan erilaiselta ja tästä on se johtopäätös hyvä tehdä, että alueilla on nyt aika tehdä asioita ja se, minkä nostaisin työhön yhdeksi ytimeksi, on se pitovoima. Miten alueet pitää nuoret, jotka siellä alueella kouluttautuu ja siinä tulee ennen kaikkea toisen asteen oppilaitosten merkitys ja sieltä valmistuvien merkitys korostumaan, korkeakoulutusta ei kaikilla alueilla olekaan, mutta miten niistä pidetään kiinni, että se perustyövoima turvataan. Timo Matikainen [00:23:38]: Pitäisikö alueiden saada itse päättää, minkälaista koulutustarjontaa siellä toteutetaan. Tapio Huttula [00:23:46]: Terho tuossa omassa kommentissa viittasi siihen, että valtakunnallinen ohjaus ja nämä alueiden erilaiset tilanteet on haastavia ja se on totta, mutta taas se, että olisiko se täysin vapaata, niin en siihenkään usko, koska meidän pitää pystyä tätä kokonaisuutta hallitsemaan. Alueiden osaamistarpeet, että miten se välittyy sieltä yrityksistä oppilaitoksiin ja tuonne valtakunnanohjaukseen, niin se on se kysymys. Stiina Siikonen [00:24:22]: Minä Stiina Siikonen, konseptointiyritys Koolle Oy:n vetäjä. Olen ollut mukana tässä Sitran tilannekuvafoorumeissa, ihan jokaiseen en ole päässyt osallistumaan, mutta useampaan ja sitten olen ollut tässä Sitran [?? 00:24:33] -toiminnassa mukana, Varsinais-Suomen A-tiimiä edustanut ja näiden molempien myötä päässyt tutustumaan eri alueiden osaamiseen ja elinvoimatyön tilanteeseen ja kuullut sitä työtä, millä eri alueiden ja niitä edustavien ryhmien työskentelyssä on noussut esiin ja tosi mielenkiintoista, että miten nämä eroaa. Toisella alueella työvoimapula on niin kriittistä, että sen ratkaisemiseen valjastetaan ihan kaikki alueen toimijat ja tosi laajasti ja niitä uusia toimintatapoja tuntuu, että etsitään lähes kelloa vastaan ja toisaalla taas on tunnistettu muutoskyvykkyyden tarvetta ja sitä, että miten eri kokoiset ja pienet yritykset ehkä erityisesti tarvitsevat lisää kouluttamista ja osaamista siinä, että opitaan muuttuvassa maailmantilanteessa nopeasti reagoimaan eli tuetaan sitä muutoskyvykkyyttä eli soisin näkyvän enemmän semmosta, missä huomioidaan pienten ja mikrotason yritysten arkeen, että ne perinteiset yritys- ja koulutuspalvelut ei istu välttämättä suoraan siihen arkeen, vaan täytyy vähän rohkeammin etsiä uusia tapoja tukea kasvua näiden kautta. Ennakoinnin tarve selvästi lisääntyy, että osataan reagoida hyvissä ajoin oikea-aikaisesti koulutustarjonnalla tai muilla yrityspalveluiden suuntaamisella. [?? 00:26:08] on kapeampi, että jos eriydytään tai on omanlaisia suunnitelmia eri alueilla, niin voidaankin keskittyä oman erikoisuuden ja erityisyyden tuomien pointtien ratkaisemiseen eli silloin ei toimita niin leveästi, mutta se, mikä tässä varmasti on, että henkilökohtaisen verkostoitumisen tarve lisääntyy, koska ihmisten täytyy tuntea toisensa hyvin. Silloin, kun alue erikoistuu, niin toimijoiden täytyy tuntea toistensa toiminta ja toimintamahdollisuuksia hyvin. Toimijoilla tarkoitan julkista puolta, koulutusta, rahoitusta ja sitten niitä toimivia yrityksiä ja henkilökohtaista verkostoitumista lisää. Lisäksi täytyy myös alueiden välillä verkostoitua, koska kuitenkin oma erikoistuminen muuttuu ja erilaistuminen muuttuu eli mikä tänään on meidän alueen suunta ja erityspiirteet, niin sehän muuttuu. Meidän täytyy olla tosi tietoisia ja seurata muiden alueiden kokemuksia ja saada sieltä evästystä omaan suuntautumiseen ja reagointiin silloin, kun se oma tilanne on muuttumassa, että hakea sellaisia suuntia, toimintamalleja ja kumppaneita myös toisista alueita. Näitä eri alueiden tilanteita kuunnelleena, niin minun mieleen nousee ensin sana muutos. Jokaisella alueella on menossa joko muutoksen sopeutumisen tai muutoksen hakemisen vaihe ja ainakin itselle tämä muistuttaa sitä, että muutos on jatkuvaa ja niin kuin tiedetään, niin siihen ei pitäisi niin helposti suhtautua negatiivisesti tai liian huolestuneesti, koska me jatkuvasti sopeudutaan ja edistytään, eikä valmista oikeastaan koskaan ole tarkoitus tullakaan, niin täytyy vain keskittyä niihin askeleisiin, jotka vie kohti kulloinkin määriteltyä ja toivottua välietappia jne. Muutos on sellainen, mikä on itselle jäänyt päällimmäiseksi mieleen. Jaana Villanen [00:28:18]: Tässä tullaan siihen alueiden erilaistumiseen, että siihen tulee se ennakoinnin merkitys eli se tulee lisääntymään. Stiinahan totesi, että yksinyrittäjä ja mikroyritysten potentiaalia kasvun edistäjänä ei vielä tunnisteta riittävästi, se ei ainakaan näy toimenpiteinä ja minä kyllä hyvin mielelläni tämän vahvistaisin ja sen, mitä Tapio juuri sanoit, että millä tavoin sitä pitovoimaa sinne alueille saadaan lisää, niin sehän syntyy juuri elinkeinoelämästä ja se oivaltaminen, että pienempien yritysten arkeen, että perinteiset yritys- ja koulutuspalvelut, mitä tällä hetkellä on tarjolla, niin ne ei suoraan istu eli tarvittas uudenlaisia ja rohkeampiakin käytäntöjä, että kokeiltaisiin enemmän uudenlaisia tapoja ja tämä on tärkeä oivallus ja hyvä kommentti Stiinalta. Tapio Huttula [00:29:15]: Juuri näin ja tämähän oli yksi viesti myös tuolta yritysmaailman sidosryhmiltä, kun mietittiin, että mihin me ryhdytään, niin oli tämä oppilaitos-työelämän rajapinnan haasteet ja se nousi siinä yrityskyselyssä, mikä tehtiin joka alueilla. Siinä on edelleen tehtävää ja mistä olen todella iloinen, niin tämän kevään aikana me olemme nähneet, että erityisesti tämä kysymys on noussut esille, yritykset ovat entistä halukkaampia käymään sitä keskustelua oppilaitosten kanssa esim. vuoropuhelussa, kun se tehdään niin, että siinä on yhteiset intressit olemassa. Se haaste on tässä ollut monesti, mikä tuli keskusteluissakin esille, että yritykset otetaan liian myöhään monessa asiassa mukaan. Niin siinä, että miten saadaan vetovoimaa oppilaitoksille, kuin siinä, että miten hankkeiden tavoitteita määritellään ja toteutetaan. Minä kysyn Timi sulta, kun olemme puhuneet alueiden erilaistumisesta, mitkä siihen asiaan vaikuttaa ja mitä tässä voisi tehdä, niin miten sinä summaisit tämän meidän pohdinnan. Timo Matikainen [00:30:20]: Samoilla metodioilla me ei pystytä auttamaan eri alueita, vaan on jotain isoja alueita, joissa me voidaan tukea sitä alueiden omaa elinvoimatyötä, mutta meidän pitää antaa vastuuvapaus ja resursseja sinne alueille ottaa vastuu omasta tulevaisuudestaan ja siihen, että miten osaamistarpeita ennakoidaan kullakin alueilla, niin täytyy vain luottaa siihen, että ne ihmiset löytää ne keitot siellä paikallisesti. On jotain tällaisia ison mittakaavan ennakointitehtäviä, jossa valtakunnallista koordinointia tarvitaan, mutta tulevaisuus on alueiden käsissä. Tapio Huttula [00:30:57]: Kiitos, kun kuuntelit Sitran Osaamisen aika -podcastia. Löydät sen Spotifysta, apple podcasteista ja osoitteesta Sitra.fi/osaamisenaika. Keskusteluun voi osallistua Twitterissä aihetunnisteella Osaamisen aika. KUUNTELE LISÄÄ Osaamisen aika -podcasteja elinikäisestä oppimisesta. Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ESITTELYJAKSO: MILLÄ OSAAMISELLA ALUE MENESTYY? https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO ALUEILLA PULA OSAAMISESTA VAI OSAAJISTA? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MILLÄ PÄÄSEMME HANKEHUMPASTA EROON? https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/1miksialueenonitseloydettavaratkaisunsaelinvoimaan-mp3-image-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA TEHDÄ ELINVOIMATYÖTÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKEEKÖ JATKUVA OPPIMINEN AIVOILLE HYVÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/tekeeko-jatkuva-oppiminen-aivoille-hyvaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list PITÄÄKÖ OPPIMISEN OLLA KIVAA? https://www.sitra.fi/artikkelit/pitaako-oppimisen-olla-kivaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KAIKISSA TÖISSÄ OPPIA? https://www.sitra.fi/artikkelit/podcast-osaamisen-aika-voikokaikissatoissaoppia/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO OSAAMINEN ONNEN LÄHDE? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-osaaminen-onnen-lahde/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI OSAAMISTA TULEE JATKUVASTI KEHITTÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-osaamista-tulee-jatkuvasti-kehittaa/ Kuvituskuva: Podcastin otsikko ja puhuja [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/05/osaamisenaikapodcasttiiser1-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list OSAAMISEN AIKA -PODCAST RUOTII OPPIMISEN MERKITYSTÄ https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamisen-aika-podcast-ruotii-oppimisen-merkitysta/ SUOSITTELEMME Tästä eteenpäin. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-2-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list KOKEILUT TUOVAT ELINVOIMAA ALUEILLE https://www.sitra.fi/uutiset/kokeilut-tuovat-elinvoimaa-alueille/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list TULEVAISUUDEN OSAAMINEN SYNTYY EKOSYSTEEMEISSÄ (TIIVISTELMÄ) https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/microsoftteams-image-22-448x448.jpg] artikkelit add_to_reading_list remove_from_reading_list REAALIAIKAINEN TIETO OSAAMISTARPEISTA JA OSAAMISTARJONNASTA AUTTAA KOHTAANTO-ONGELMAN RATKAISEMISESSA https://www.sitra.fi/artikkelit/reaaliaikainen-tieto-osaamistarpeista-ja-osaamistarjonnasta-auttaa-kohtaanto-ongelman-ratkaisemisessa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/osaamisjarjestelma-448x448.jpg] Työn tulokset add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKETTA: TYÖSSÄ TAPAHTUVA OPPIMINEN SYNTYY AVOIMISSA VERKOSTOISSA https://www.sitra.fi/artikkelit/kahdeksan-pilottihanketta-tyossa-tapahtuva-oppiminen-syntyy-avoimissa-verkostoissa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKKEEN NÄKÖKULMA OSAAMISEN UUDISTAMISEEN TYÖELÄMÄSSÄ https://www.sitra.fi/julkaisut/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/microsoftteams-image-10-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKOÄLYN AVULLA SAADAAN ESIIN AJANTASAINEN TIETO OSAAMISTARPEIDEN JA KOULUTUSTARJONNAN KOHTAAMISESTA https://www.sitra.fi/uutiset/ajantasainen-tieto-osaamistarpeiden-ja-koulutustarjonnan-kohtaamisesta-saadaan-esiin-tekoalyn-avulla/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/alueidenosaamisenpaakuva2sitraveerahyytia-1-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ JATKAA SITRAN JA 15 ALUEEN KEHITTÄMÄN YHTEISTYÖMALLIN HYÖDYNTÄMISTÄ https://www.sitra.fi/uutiset/suomen-kasvukaytava-jatkaa-sitran-ja-15-alueen-kehittaman-yhteistyomallin-hyodyntamista/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/06/huttulakasvo.jpg] Kommentti add_to_reading_list remove_from_reading_list MITEN VASTATA MYÖS MYÖNTEISTEN RAKENNEMUUTOSTEN OSAAMISTARPEISIIN? https://www.sitra.fi/blogit/miten-vastata-myonteisten-rakennemuutosten-osaamistarpeisiin/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list UUSI OSAAMINEN SYNTYY YHÄ USEAMMIN VERKOSTOISSA TYÖSKENNELLEN https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-osaaminen-syntyy-yha-useammin-verkostoissa-tyoskennellen/ Alueiden osaamisen aika - vuorovaikutteiselle toimintamallilla tilannekuva alueesta [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/kansikuva-sitra-alueiden-osaamisen-aika-kasikirja-image-448x448.jpg] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list ALUEIDEN OSAAMISEN AIKA – VUOROVAIKUTTEISELLA TOIMINTAMALLILLA TILANNEKUVA ALUEESTA https://www.sitra.fi/julkaisut/alueiden-osaamisen-aika-vuorovaikutteisella-toimintamallilla-tilannekuva-alueesta/ The post Miksi alueen on itse löydettävä ratkaisunsa elinvoimaan? [https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/] appeared first on Sitra [https://www.sitra.fi].
Neljän podcastin sarjan toisessa jaksossa pureudumme siihen, miten alueet ratkovat osaajapulaa. Sarjassa käsitellään osaamisen merkitystä alueen elinvoiman rakentamisessa. Podcast-sarja Millä osaamisella alue menestyy? on osa Sitran Osaamisen aika -podcasteja. Kaikki alueet kohtaavat osaajapulan, mutta eri tavoin. Kysymme, miten osaajapulan tunnistamisesta alueen toimijat siirtyvät ripeästi yhdessä uudistamaan osaamista sekä hyödyntävät nykyistä osaamista entistä kattavammin. Kuten haasteet, ovat ratkaisutkin erilaisia. Millaisella verkostoyhteistyöllä alueelle synnytetään lisää osaamista, vaikka väki vähenee, ikääntyy ja keskittyy kasvukeskuksiin? Sitran kolme vanhempaa neuvonantajaa Tapio Huttula, Timo Matikainen ja Jaana Villanen pohtivat ja jakavat kokemuksia Sitran keväällä 2021 yhdeksän alueen kanssa tekemästä Alueiden osaamisen aika -työstä [https://www.sitra.fi/hankkeet/alueiden-osaamisen-aika/]. Aluetyön tuloksia jaksossa kommentoivat Etelä-Pohjanmaan liiton kunta-asiamies Marko Rossinen, Raision seudun koulutuskuntayhtymän johtava rehtori Maria Taipale sekä Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen johtava asiantuntija Tuija Toivakainen. Ota jaksot kuunteluun, jos olet kiinnostunut alueiden eväistä menestyä, osaajapulaan vastaamisesta, ennakoivasta ja tietoon pohjautuvasta tulevaisuustyöstä, osaamisen uudistamisesta, yhdessä oppimisesta tai alueen toimijoiden muutoskyvyn kasvattamisesta. Kuuntele jakso sivun yläosan linkistä, Spotifystä tai Apple Podcasts -palvelusta. Jakson voi myös lukea allaolevasta tekstistä. Halutessasi voit kuunnella myös vartin pituisen esittelyjakson [https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/] sarjaan. Sarjan muissa jaksoissa pohdimme: * Miksi alueiden on itse löydettävä ratkaisunsa elinvoimaan? [https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/] – jakso 1 * Millä pääsemme hankehumpasta eroon? [https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/] – jakso 3 * Voiko ketunhäntä kainalossa tehdä elinvoimatyötä? [https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/] – jakso 4 Tervetuloa Twitteriin keskustelemaan aiheesta tunnisteella #osaamisenaika tai liittymällä Facebook-ryhmään Alueiden osaamisen aika [https://www.facebook.com/groups/alueidenosaamisenaika]. Osaamisen aika -podcast pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Podcast on osa Sitran Osaamisen aika -projektia, joka vauhdittaa kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen politiikan rakentumista Suomeen. JAKSO TEKSTINÄ MERKKIEN SELITYKSET * [?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44] * [??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44] * [tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen] Tapio Huttula [00:00:08]: Tämä on Sitran Osaamisen aika -podcast, joka pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Minä olen Tapio Huttula Sitrasta. Kuuntelet jaksoa neljän podcastin sarjasta, jossa paneudumme osaamisen merkitykseen alueiden kestävän ja elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamisessa. Jaamme kokemuksia Sitran keväällä -21 yhdeksän alueen kanssa tekemästä Alueiden osaamisen aika -työstä. Kanssani keskustelemassa ovat vanhemmat neuvonantajat Timo ”Timi” Matikainen ja Jaana Villanen Sitrasta. Osaajapula koskettaa kaikkia alueita, mutta tuska on erilainen. Tervetuloa kuuntelemaan. Tässä jaksossa pohdimme alueiden työmarkkinoiden toimivuutta, sitä miten osaaminen ja työ kohtaisivat paremmin ja mitä keinoja alueilla on kehittää osaamista. Se mikä on yhteistä, niin kaikilla alueilla vaikuttaa olevan jonkinlaisia haasteita osaajien riittävyydestä, esimerkiksi osaamistarpeiden ennakoinnissa tai osaamisen ja työn kohtaamisessa tai siinä päivittämisessä. Eli tämä osaajapula on kaikkialla läsnä, mutta tuska on erilainen. Myös työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyö vaihtelee alueilla. Jaksossa pohditaankin sitä, mitä alueet voisivat tässä tilanteessa tehdä. Tapio Huttula [00:01:30]: Voisin ihan alkuun nostaa muutaman ajatuksen meidän viime vuoden väestöselvityksestä. Siellähän oli isoja väestöllisiä muutostrendejä, jotka eriyttävät nyt alueita. Se, että väestö vanhenee koskettaa kaikkia, mutta väestön ikärakenne on alueilla erilainen, syntyvyys laskee, työikäisten määrä vähenee ja muuttoliike vielä vie osaajia ennen kaikkea Etelä-Suomeen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen alueille, niin ne hyötyvät kaiken asteisista muuttajista. Muilla alueilla on vaikeampaa saada. Siitä nouseekin esille kysymys, että mikä on se pitovoima, jolla alueet pystyisivät pitämään koulutetun osaajavoiman sillä alueella? Timo Matikainen [00:02:26]: Me voisimme Marko Rossisen kutsua mukaan. Hän oli kunta-asiamies, jolla oli todella mielenkiintoista faktaa siitä, että mitä täällä tapahtuu. Marko Rossinen [00:02:35]: Vaikka Suomessa on itsenäinen koulutusjärjestelmä, on alueiden välillä melko paljon eroja siinä, kuinka hyvin löytyy osaajia eri ammatteihin, tehtäviin ja toimialoille. Maaseudulla ja pienissä kunnissa asutaan useimmiten noin 20-vuotiaiksi, minkä jälkeen [?? 00:02:53] jälkeen kaupunkeihin jatkamaan opiskelua tai siirrytään sinne töihin. Näissä kunnissa on tarjolla useimmiten joko lukio tai eri alojen ammatillista koulutusta, mutta kuitenkaan ei joka kunnassa. Työikäistä väestöä näissä kunnissa on suhteellisesti vähemmän, mutta vanhusväestön osuus on suhteellisesti suurempi kuin maassa keskimäärin. Keskisuurissa kunnissa ja kaupungeissa on yleensä lukioita, ammatillista koulutusta ja myös ammattikorkeakoulutusta. Nuoria niissä asuu yleensä suhteellisesti enemmän kuin pienemmissä kunnissa. Työikäisten osuus väestöstä on pienempiä kuntia suurempi. Suurimmissa kunnissa on tarjolla monipuolisinta koulutusta aina peruskoulusta yliopistotasoiseen koulutukseen asti. Niissä asuu myös paljon työikäistä väestöä, ja niissä on huomattava osa työpaikoista ja yrityksistä. Tämä kaikki vaikuttaa osaajien alueelliseen saatavuuteen. Syyt osaajapulaan ovat tietenkin moninaisia. Voi olla, että oppilaitoksissa ei valmistu riittävää määrää osaajia tai yksittäisen toimialan tai työnantajan vetovoima on heikko. Osalta voi puuttua vaadittava koulutus tai tutkinto tai heidän ammattiosaamisensa ei ole ajan tasalla. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat myös varsin nopeasti niin, ettei koulutusjärjestelmä ehdi reagoida niihin. Työntekijät ja työpaikat voivat olla eri paikkakunnilla, eli niin sanottu kohtaanto on heikko. Myös alueellisessa vetovoimassa on eroja. Valtaosa pienemmistä kunnista menettää väestöään suurempiin kuntiin, ja kunnilla, joissa on vähemmän palveluita ja työpaikkoja voi olla heikompi vetovoima. Myös perhesyyt, opiskelu tai asumisen hinta voivat olla muuttopäätöksiin vaikuttavia taustatekijöitä. Ulkomaalaisten osaajien kohdalla kielitaidolla on suuri merkitys. Jokainen päätös on kuitenkin yksilöllinen. Mitään oikotietä osaajapulan ratkaisemiseksi ei ole vaan tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä. Tapio Huttula [00:05:17]: Markolla oli tosi hyvää analyysiä tästä tematiikasta, vai mitä sinä ajattelit Jaana? Jaana Villanen [00:05:20]: Kyllä. Ehdottomasti samaa mieltä. Oikotien tai pikaväylän löytäminen nousi Markollakin tosi voimakkaasti siitä, että ei sellaista oikeasti ole olemassa. Tarvitaan paljon erilaisia toimenpiteitä, ja työntekijät ja työpaikat ovat erilaisia eri paikkakunnilla. Tietenkin se tulee myös elinkeinoelämän rakenteesta. On tärkeää huolehtia, että se kohtaanto ei olisi heikko, mitä Markokin nosti omassa alustuksessaan. Vetovoimassa, jota alueellisesti on, niin siinä on tosi paljon eroja. Kun itsestäänselvyyksiä ei ole ja pikavoittoja ei ole, niin tämä vaatii paljon pohdintaa ja työtä. Timo Matikainen [00:06:08]: Näissä tilannekuvafoorumeissa keskusteltiin paljon pitovoimasta ja muun muassa akateemisten perheiden valintamotiiveista, että mikä saa äidit haluamaan sille paikkakunnalle. Kesän aikana oli pari isoa artikkelia siitä, että alueen pitovoima on paljon seurausta ihmisten kokemasta paikalliskulttuurista. Investoinnit kulttuuriin nousevat yhdeksi elinvoimakohteeksi, että niillä on se juurtumisen vaikutus, että kun me yhdessä yhteisönä koetaan makeita juttuja. Pitää olla erilaisille ihmisille erilaisia kulttuuritarjontoja. Pitovoima on todella mielenkiintoinen ja moniulotteinen ulottuvuus, ja jossakin se pitovoima rakentuu pesäpallon varaan. Tapio Huttula [00:06:52]: Juuri näin. Tämähän oli yksi tematiikka tuossa koko kevään ajassa. Me puhuimme elinvoimaringistä, jossa pitovoimaa tuottavat tekijät oli laitettu ulkoringille. Juuri se, että minkälainen on ympäristö, minkälainen on luonto, minkälaista asumiset, miten palvelut toimivat, miten kulttuurivirikkeitä on tarjolla? Sehän on just sitä, millä ihminen viihtyy siellä alueella. Minusta oli myös tärkeää, että siinä keskustelussa pidettiin se liiketoimintaedellytysten kehittäminen alueilla ytimessä. Eli katsottiin kerrankin tämä keskustelu yritysten toimintaedellytysten kautta, koska yrityksiin se työpaikka syntyy, siellä sitä osaamista käytetään, siellä sitä pitää kehittää ja sinne niitä uusia osaajia pitää saada. Jos tämä lähtee hyvän kierteen synnyttämään, niin silloin tulee elinvoimaa, silloin tulee uusia työpaikkoja, uusia mahdollisuuksia toisille. Jaana Villanen [00:07:53]: Kyllä. Tämä on äärimmäisen tärkeä, toisaalta hirvittävän mielenkiintoinen ja toisaalta hyvin moninainen, mitä sinä Tapio nostat. Ensinnäkin kaikissa ammateissa ja työtehtävissä tarvitaan osaamista, joka uusiutuu koko ajan. Riittävä osaaminen ja ammattien ajantasaisuus on kaiken perustehtävä. Nyt meillä on olemassa koulutuspalvelut, jotka välttämättä eivät ole niin joustavia, ja tämähän on tietenkin tietynlainen yksi uhka. Sitten samanaikaisesti meillä on pienyrityskentässä, jos ajatellaan pienyrittäjinä näitä yksinyrittäjiä, toiminimiyrittäjiä ja mikroyrityksiä, joissa on ehkä yksi tai kaksi henkilöä töissä, niin niissä on valtava kasvun mahdollisuus, mutta samanaikaisesti heidän käsityksensä siitä tulevaisuuden omasta osaamistarpeesta voi olla aika kapea, koska he ovat aika lailla hands-on siinä tekemisessä. Heillä kuitenkin osaamisen vahvistaminen ja ennakoinnin lisääminen olisi äärimmäisen tärkeää, mikä taas vaatisi uudenlaista, joustavampaa ratkaisua osaamisen kehittämiseen. Samanaikaisesti heillä on jossakin määrin havaittavissa kasvuhaluttomuutta, että Suomessa ei olla valtavan kasvuhakuisia nimenomaan pienyrityksissä. Tässä on sellaista, että on paljon mahdollisuuksia ja on toisaalta sitä valtavaa tarvetta siihen, että alueet olisivat elinvoimaisia, mutta toisaalta sitten sitä ymmärrystä ja haluttomuutta on jossain määrin myös niillä yrityksillä ja ennen muuta pienyrityksillä havaittavissa. Ollenkaan syyllistämättä heitä, että tämä on juuri se, että elinkeino on kiinni tekemisestä, niin ei välttämättä ole sitä aikaa. Timo Matikainen [00:09:37]: Tuolla alueilla on jo nyt tehty todella makeita nimenomaan pienyrittäjiin kohdistuvia elinvoimatekoja. Minusta on upeaa, että kunnat ovat tarjonneet muuan muassa yrittäjille yhteisiä kokoontumistiloja, työskentelytiloja, mahdollisuuksia verkostoitua ja saada henkistä tukea, ettet sinä ole enää yksin, vaikka olet yksinyrittäjä. Jotenkin tämä yhteisöllisyyden voima näkyy tuollakin, mutta koko työssäoppimisen problematiikka ja pienyrittäjät ja mikroyrittäjät on tutkimaton alue. Se nousi monessa paikassa esiin, mutta se, että mitkä ne korjaavat toimenpiteet ovat? Tapio Huttula [00:10:10]: Juuri näin, ja pitää ajatella koko ajan kokonaisuutta, että tämä hankehan on vain yksi hanke, jolla tätä tehdään, ja sen takia on olennaista, että keskustelu laajenee. Olen tosi iloinen siitä, että esimerkiksi tässä Työ 2030 -hankkeessa lähtee tähän osaamisen teemaan liittyen rakentumaan tai suunnitteille pk-yritysten osaamisverkosto, joka on jonkinlainen koeponnistus siihen suuntaan, että voidaanko tähän Jaanan kuvaamaan haasteeseen vastata luomalla tällainen tukirakenne, jossa sitä osaamista ja osaamistarpeita käsitellään. Jaana Villanen [00:10:48]: Toisaalta myös osaamisen tunnistaminen, että jos on toiminimiyrittäjä, on yksinyrittäjä, niin kun heissä on se valtava voima, mutta he eivät välttämättä oivalla sitä omaa osaamista. Se, millä tavoin heitä kannustetaan ja tuetaan löytämään ja kehittämään omaa tekemistään on äärimmäisen tärkeää. Timo Matikainen [00:11:10]: Haluaisin tähän ottaa vielä osaamisen riittämättömyyden eteen, niin keskustelu varsinkin Seinäjoki–Ilmajoki-alueella siitä osaamisen laadusta. Elikkä jalostusasteen nostaminen edellyttää merkittävää ymmärrystä ja varsinkin ymmärrystä loppuasiakkaan todellisista tarpeista. Nouseminen sieltä arvoketjusta ylöspäin on iso haaste eikä onnistu ilman osaamista, elikkä jos miettii, niin sen osaamattomuuden vaihtoehtoiskustannus on aika [?? 00:11:42] osa tuotantoketjussa. Sama haaste on läsnä useimmilla ainakin näistä meidän alueista, mutta joka paikassa ei vielä oltu havahduttu siihen. Tapio Huttula [00:11:52]: Kyllä, kyllä. Sen takia minä sanoinkin, että Seinäjoki–Ilmajoen keskustelu oli erinomainen, koska siinä oli tunnistettu joku keskeinen ongelmaydin, että nyt sitä päästään purkamaan. Jaana Villanen [00:12:05]: Tämä onkin aina tärkeää, että tunnistetaan se. Ja Tapio nostit tuon kansainvälistymisen, niin siinä ehkä yksi, jota voitaisiin enemmän valtakunnallisesti, yrityksissä ja ylipäätään osaamisen kehittämisessä rakentaa on näiden kansainvälisten opiskelijoiden… Että kun meille on tätä opiskelijavaihtoa, niin entistä enemmän heitä otettaisiin myös yrityksen sisään. Palkattaisiin heitä harjoittelijoiksi tai muutoin sinne organisaatioon mukaan. Tämä näissä keskusteluissa, joita alueilla tehtiin, niin huomattiin aika kapeana. Monesti saattaa olla kieliongelmia, että koetaan, että ei välttämättä osata kieltä tai edellytetään, että harjoittelijan pitää osata suomen kieltä, jolloin ei välttämättä tule mahdollisuutta, joka toisaalta saattaisi taas oivalluttaa hyvinkin siihen osaamisen kehittämiseen ja toisaalta niihin kansainvälisiin mahdollisuuksiin ihan uudella tavalla. Tätä ei ole vielä ehkä ihan riittävästi myöskään havaittu ja käytetty. Timo Matikainen [00:13:02]: Tämä oli monen alueen tulevaisuudenkuvahaasteena, elikkä ovatko paikkakunnan ihmiset halukkaita vastaanottamaan eri kulttuurista olevia ihmisiä, osaajia? Siellä osa haluaa ja osa ei, ja tämä herättää ristiriitaista keskustelua, ja näitä ristiriitoja rakennetaan muuta kuin siellä paikallisesti niiden ihmisten yhteisissä keskusteluissa, mutta tuo on ihan keskeinen osa Suomen tulevaisuutta. Tapio Huttula [00:13:25]: Se näkyy mielenkiintoisesti niissä yrityskyselyissä. Siellä joka alueella osaajien riittävyys oli tyyliin kolmen tärkeimmän trendin joukossa, minkä yrittäjät tunnisti, mutta toisaalta tämä monikulttuuristumisen tarve oli kaikissa viimeinen, jonka he kokivat vaikuttavan heidän tekemiseen. Eli kyllä meillä on tässä aika paljon alueilla vielä sitä työtä, että miten kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä tai ajattelua pystytään keskustelemaan. Timo Matikainen [00:14:01]: Jos katsotaan menestyvien yritysten henkilöstöstrategioita, niin monikulttuurisuus, moniosaajuus, erilaisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen on se, minkä varaan sitä osaamisen nopeaa uudistamista rakennetaan niiden konsernien sisällä. Tähän on syytä herätä, jos rupeaa ahdistamaan paikkakunnalla, että nyt täällä on erikielisiä ihmisiä, jotka ajattelevat asioita eri tavalla kuin me. Että hetkinen… Miten minun pitäisi tähän reagoida? Kuunnellaanko, mitä Etelä-Savon ELY-keskuksesta Tuija Toivakainen pohtii osaajien riittävyyshaasteesta? Tuija Toivakainen [00:14:39]: Vaikka meillä Etelä-Savossa yritysrakenne on pirstaleinen ja yritykset erittäin pieniä, niin silti tieto ja yhteistyö sujuvat aika mukavasti yritysten, oppilaitosten ja julkisten organisaatioiden kesken. Sehän näkyy sitten yrityksen luottamuksena julkisiin palveluihin. Meillä on sellainen tilanne, että elokuun -21 uuden Etelä-Savon työllisyyskatsauksen mukaan meillä aktivointiaste oli 34,6 %, ja se on maan kolmanneksi korkein Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että työnvälityksen markkinaosuus meillä on maan korkeimpia, eli yritykset luottaa työnhaussa julkiseen työnvälitykseen. Tämä on mielestäni aika hyvä juttu. Meillä tarvitaan käsillä tekemistä, meillä tarvitaan erityistä osaamista, mutta myös korkeakoulutettuja huippuja. Nuoret jäävät Etelä-Savoon, jos täällä on paitsi osaamista vastaavaa työtä myös ilmapiiri, joka kannustaa osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Nuoret tarvitsevat myös hyvät peruspalvelut, vapaa-aikaan paljon vaihtoehtoja ja perheille ja puolisolle hyvät mahdollisuudet elää ja tehdä töitä. Tämä tuli esille nuorille tehdystä pienestä kyselystä elinikäisen oppimisen johtoryhmää varten parisen vuotta sitten. Tästä olen vahvasti edelleen samaa mieltä, ja tämä ei ole kovin paljoa ehtinyt muuttua. Tuija Toivakainen [00:16:03]: Sitten kun miettii koulutuksen ja osaamisen nostoa, niin meillä Etelä-Savossa koulutustasoindeksi vuonna 2019 oli 330, kun koko maan keskiarvo oli 380 ja Uudellamaalla se oli korkea, 427. Meidän on aika paljon vielä kurottava tätä eroa, ja vaikka koulutustasoindeksi ei suoraan kerro osaamisen tasosta työssä, niin alueen elinpidon ja vetovoiman hyväksi sillä on paljonkin merkitystä. Kehittämiskohteena on Etelä-Savossa maakunnan veto- ja pitovoima, mutta myös monipaikkaisuus, digitaalisuus, arjen helppouden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen ja myös yritysten ja oppilaitosten ekosysteemin ja osaamisen saatavuuden varmistaminen, ja näillä sitten yritettäisiin parantaa osaamistasoa kaiken kaikkiaan. Tänä vuonna, kun olemme olleet tässä Sitran prosessissa mukana, niin meillä on ollut tavoitteena se, että yritykset, osaaminen ja ihmiset kohtaisivat nykyistä paremmin. Nyt kun Etelä-Savolaisille yrityksille tehtiin Turjan ja Myllymäen kysely tämän vuoden alkupuolella, 309:lle yrityspäättäjälle, niin vastauksista tuli esiin, että 54 % yrityksistä on vähintäänkin hyvin, 38 % tyydyttävästi ja 7 % korkeintaan välttävästi kuvannut yrityksen liiketoiminnalle merkityksellisen osaamisen nykytilan. Tuija Toivakainen [00:17:36]: Tämä on mielestäni kertoo sen, että toisaalta oppilaitosten kanssa yhteistyössä toimitaan ehkä aika hyvinkin välillä, mutta silti kaikki yritykset eivät ole siinä mukana. Ehkä tässä parhaiten tämän Turjan ja Myllymäen kyselyn perusteella toimii palvelujen sijainti, yhteyshenkilön löytyminen oppilaitoksesta ja yhteistyön sovittaminen aikataulun mukaan oman työn kanssa. Sitten kansainvälinen yhteistyö ja yhteistyön rahoitus tai tuki yhteistyölle on sellaisia, joita ei löydy tästä kuviosta riittävästi. Minun mielestä vuosien saatossa yhteistyö näiden yritysten kanssa ja oppilaitosten kesken on syventynyt hyvään suuntaan, ja nyt kun itse edustan tietysti julkista sektoria, niin tässä on aika tärkeää se, että muistaa, että sekä yritykset että oppilaitokset tarvitsevat julkista sektoria myös, että niitä asioita saadaan hyvin edistettyä eteenpäin. Haluan sanoa sen, että tärkeintä on tahtoa jotakin yhdessä. Nimittäin useimmiten se kova hinku johonkin tuleekin onnistumaan. Ja on tärkeää pitää säännöllistä yhteydenpitoa yritysten, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa yhdessä. Ilman dialogia asiat jäävät helposti junnaamaan paikalleen. Tapio Huttula [00:19:00]: Ehkä vielä palaisin tämän jakson alkutematiikkaan, että kun alueiden ratkaisut ovat varmasti erilaisia, niin minkä takia se on niin tärkeää? Jos mietitään väestön koulutustasoa, niin minusta oli jotenkin havahduttavaa, kun nyt syksyllä tulevassa Miten osaajat liikkuvat tarkastellaan myös eri alueiden koulutustasoa tarkoittaen sitä, paljonko keskimäärin väestö on käynyt koulua perusopetuksen jälkeen? Jos Uusimaa on siellä neljä vuotta ja noin kolme kuukautta… Koko porukka on käynyt peruskoulun ja sitten siihen ylimpään myös, niin meillä on noin vuoden käppi maakuntiin. Että naapurimaakunnissa, vaikka Kymenlaaksossa, niin se on vuoden vähemmän. Mutta kun mennään vaikka Pirkanmaalle, missä on toisiksi koulutetuin väestö, niin siellä on vajaa neljä vuotta se keskimäärä. Sitten sieltä löytyy kuntia, joissa on noin kaksi ja puoli vuotta, ja toisaalta sitten Tampereen ympäristössä reilusti yli neljä vuotta keskimääräinen kouluttautumisaika. Se tarkoittaa sitä, että saman maakunnan sisällä on hyvin monenlaisia todellisuuksia. Eli vaikka maakuntakin tekisi aluetyötä, niin sen sisällä pitää ymmärtää, että sekin alue on vielä erilainen. Tämä kyllä tuo siihen vaikeuskerrointa. Meidän täytyy ymmärtää, että tämä ei ole helppoa. Jaana Villanen [00:20:30]: Joo, ja tietenkin on tärkeätä huomata myös se, että tämä on myös osaajien, yritysten ja yrittäjien vastuulla, että ei sälytetä ja odoteta, että tulee valmiita kokonaisuuksia suoraan, vaan oltaisiin myös itse kiinnostuneita. Tämä onkin mielestäni juuri se avainkysymys, että millä tavoin me oivallutamme positiivisella tavalla, että jokainen ymmärtäisi sen, että joskus hankittu osaaminen, kertaluotoinen, ei enää riitä. Osaamista ja ammattitaitoa tulee päivittää koko ajan ja käyttää olemassa olevia ratkaisuja. Esimerkiksi oppisopimus, joka Suomessa on, niin sehän on ainutkertainen, jos ajattelee maailman mittakaavassa, globaalissa kuvassa. Ei sellaista kokonaisuutta ole, joka on mahdollinen äärimmäiseen moneen ammattiin ja erikoisammattitutkintoon. Yrittäjille ja osaajille pystyy kuitenkin rahoittamaan ja päivittämään sitä osaamista hyvin kevyellä kustannuksella, mutta ei välttämättä tunneta ja tiedetä sitä, ja tästä syystä sitä ei välttämättä niin sujuvasti käytetä kuin mitä se mahdollistaisi. Timo Matikainen [00:21:40]: Tuo, mitä äsken sanoitte Tapio ja Jaana, niin alueiden välillä on isoja kouluttautumiseroja, ja se on fakta. Mutta kyllähän tuosta tilastosta heräsi myös se keskustelu, että eihän se ota huomioon sitä, että meillä on paikkoja, jossa tehdään erittäin aktiivista elinikäiseen oppimiseen liittyvää työtä. Meillä on yhtiöitä, jotka panostavat todella runsaasti oman henkilöstönsä kouluttamiseen. Kaikki tämä on poissa tuosta. Mutta että missä ympäristössä me näemme tämän aktiivisen elinikäisen oppimisen niin että se on nimenomaan oppimista, joka on relevanttia siihen työpaikassa ja työssä menestymiseen ja onnistumiseen. Minulla on ajatus siitä, että meidän tulevaisuuskuvafoorumissa varmaan tähänkin asiaan löydetään mielenkiintoisia väittämiä, että mitä me haluamme olla. Tapio Huttula [00:22:24]: Hyvä Timi, että otit tämän esille, koska näille tilastoille on selityksensä. Se tulee just sieltä, että täytyy ymmärtää se historia. Niillä alueilla, joissa on ollut esimerkiksi vahvaa teollisuutta, tällaista tuotantotekemistä, niin siellä se ikään kuin elinkeinorakenne on tuottanut sen tilanteen, että väestöllä on ennen kaikkea ehkä toisen asteen koulutusta, koska se on siinä työmarkkinassa käypä ratkaisu. Ei ole tarvinnut kouluttautua pidemmälle sen porukan, joka sinne on jäänyt töihin. Eli näille on selitykset. Nyt vaan on se, että jos tulee toimiala- tai teknologiamuutoksia, niin miten se porukka, joka on siellä töissä, selviää siihen uuteen työhön, jos se perustaso on alempana. Tässä päästään siihen, mitä Timi sanoi, että jos toisaalta työpaikalla on pidetty osaamisesta huolta, niin ihmisillä on tutkintoaan parempi valmius osaamisessa, ja se pelastaa sen ihmisen. Timo Matikainen [00:23:28]: Ihmiset, joilla on vankka ammattitaito ja omanarvontunne tietävät olevansa hyviä osaajia. Vaikka se ammatti lähtee alta, he kykenevät omalla otteellaan oppimaan sen uudenkin. Meidän täytyy vain luottaa ihmisiin ja heidän motiiveihinsa. Jaana Villanen [00:23:42]: Minun mielestäni on tärkeää, että alueella on riittävä määrä tarjontaa, että pystytään opiskelemaan. Tosin pystytään muutoinkin. Sinähän pystyt hyvin paljon tänä päivänä etänä opiskelemaan. Mielestäni äärimmäisen paljon yritykset ja organisaatiot ovat heränneet siihen, että he haluavat myös kouluttaa omassa organisaatiossaan olevia osaajia. Tullaan myös sellaiseen kysymykseen, josta mielestäni on tärkeä keskustella, että saammeko me ne osaajat, joilla on se tietty osaaminen innostumaan ja motivoitumaan oman osaamisen kehittämisestä? Vaikka jos olisi tarjolla sitä soveltuvaa koulutusta päivittää ammattitaitoa, vaikka organisaatio ja yritys, jossa hän työskentelee, tarjoaisi sen mahdollisuuden, niin innostuuko osaaja, haluaako hän käyttää rajallista omaa aikaansa tai työaikaansa siihen, että päivittää osaamista. Tämäkään ei ole itsestäänselvyys. Timo Matikainen [00:24:35]: Tuo on ihan keskeinen juttu Jaana. Miten me pystyisimme synnyttämään kaikille suomalaisille oppimisen orientaation jo ihan siellä koulutaipaleen alussa? Siinä on tällä hetkellä valtava variaatio. Olen saanut tehdä maailman parhaissa tuotekehitysympäristöissä töitä, ja siellä on joka ikinen työntekijä äärimmäisen innostunut työstään, jota he tekevät. He imuroivat koko ajan sitä informaatiota, että mitä maailmalla tapahtuu. Ollaksesi maailmanluokan osaaja, niin sinun täytyy elää sitä asiaa, että siinä ei ole ristiriitaa sen oppimisen ja vapaa-ajan välillä vaan se on elämän sisältö. Tapio Huttula [00:25:12]: Just näin, että vaikka puhumme alueiden osaamisekosysteemien vahvistamisesta, niin koulutuksen ja osaamisen tason pitää olla aina kv-luokkaa. Ei ole olemassa osaamista, joka taistelee ikään kuin maakuntatasolla, koska se ratkaisu sitten, että pärjääkö yritys tai onnistuuko työ, niin se ratkaistaan kansainvälisessä kilpailussa. Eli se tähtäin pitää olla aina siinä tasossa, että me olemme kansainvälisen tason toimijoita. Jos mietitään lapsia ja nuoria, niin se perusopetus ja varhaiskasvatus luo sen pohjan, josta syntyy se oppimisen ilo ja kyvyt ja taidot. Onhan se tosi huolestuttavaa, että nyt vaan toivoo, että nopeasti tehdään ratkaisuja, joissa päästään sellaiseen tilanteeseen, että kaikki lapset ja nuoret pystyvät vähän niin kuin omilla ehdoillaan oppimaan. Jollekin tämä etäopiskelu on sopinut, mutta ei kaikille. Eikä siellä myös kaikkia niitä taitoja, joita perusopetuksessa… Jos mietitään vaikka sosiaalisia taitoja tai miten olet osana yhteisöä, niin ei niitä voi samalla lailla etänä opettaa. Toivon sitä, että me pääsemme nyt tästä tilasta yli, ja sitten satsataan siihen, että tehdään se korjausvelka, niin kuin täytetään se, mitä tässä on syntynyt. Timo Matikainen [00:26:34]: Se on sen alueen etu. [overlapping speech 00:26:36] vastuuta siitä, että jos meidän alueella olevat ihmiset ja lapset eivät enää ole siinä oppimisen muodissa mukana. Tämä on todella, todella tärkeä asia. Tapio Huttula [00:26:47]: Ja se, mikä on minua mietityttänyt siinä… Nyt kaikki alueet jotenkin monipaikkaisuuden olivat löytäneet ja ajattelivat, että se on tietynlainen ratkaisu saada omalle alueelle osaajia, että voi vaikka puoliso tehdä etänä jonnekin muualle. Se on ihan hyvä lähtötilanne, mutta ajattelisin, että kannattaisi miettiä myös sitä, että aina ei ole mahdollista saada kaikkea osaamista sille omalle alueelle. Mutta tämä monipaikkaisuus ja etätyö tarkoittavat sitä, että voit ottaa sen tietyn osaajan vaikka Kanadasta, kun vain tiedät, mitä osaamista haluat. Edistyneet yritykset tekevät tätä, mutta se ei ole vielä tätä päivää. Yksi näkökulma tähän on se, että kansainvälistä työtä voidaan tehdä vaikka mistä nykyisin, eli myös joku alue voi lähteä ajattelemaan niin, että me olemme niin vetovoimainen ympäristön, kulttuurin, luonnon tai jonkin tällaisen takia, että tänne tulee ne piilaakson huippugurut tekemään meiltä hommia maailmalle. Timo Matikainen [00:27:51]: Mietin, että mikä on tärkeintä, jos mietitään, että mihin huippuosaaja maailmalta tulisi? Minä luulen, että hän haluaa sellaisen yhteisön, jossa hänen lapsiensa on hyvä kasvaa ja elää. Sen turvallisuus, ihmisten lähestyttävyys, yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet ja sellainen mukava pöhinä. Me olemme korostaneet luontoarvojen merkitystä täällä Suomessa, ja niillä varmasti on merkitystä, mutta ihan oikeasti kun tehdään valintoja, että mihin perheeni veisin, niin se, että minkälainen meininki paikkakunnalla on? Tapio Huttula [00:28:22]: Kuunnellaan vielä, miten Raision seudun koulutuskuntayhtymän johtava rehtori Maria Taipale kommentoi Varsinais-Suomen osaajapulaa ja ratkaisuja siihen. Tervetuloa mukaan Maria tähän podcastiin. Maria Taipale [00:28:34]: Kiitos mahdollisuudesta kommentoida erittäin mielenkiintoista keskustelua tärkeistä aiheista. Koskettaa meitä Varsinais-Suomessa myös todella paljon, että miten työ kohtaa paremmin tekijät, ja mitä keinoja meillä on kehittää osaamista tällä alueella. Varsinais-Suomessa elinkeinorakenne on aika moninainen, mutta silti myös altis suhdanteille. Ajatellaan vaikka meriteollisuutta tai matkailua. Pitovoima tällä alueella on hyvä, ja paikalliskulttuuri pitää työvoiman Turun seudulla, mutta tässä on jo vuosia näkynyt muun muassa korkeakouluun lähtijöiden osalta vaje insinöörien määrässä, kun ei sitä ole täällä ollut riittävästi tarjolla. Nyt sitten onneksi saatiin Turun yliopistoon viimein konetekniikka myös. Olemme täällä verkostoissa tehneet paljon töitä yritysten mukaan saamiseksi ja kehittämiseen, ja yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä kehitetään koko ajan. Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ovat erittäin ketteriä, ja kumppanuustyötä meillä Rasekossakin tiivistetään yritysten kanssa koko ajan. Haasteena on tällä alueella myös vieraskielisten mukaan saaminen työmarkkinoille. Meillä on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä, ja tarve monikulttuuristumiseen on selkeästi olemassa. Varsinais-Suomessahan väestön koulutustaso on kolmanneksi korkein maassa, ja siitä huolimatta jatkuva kouluttautuminen on tärkeää. Joskus hankittu osaaminen ei riitä vaan jatkuvasti täytyisi olla hinku ja halu pitää huolta omasta oppimisesta. Minun mielestäni tuli tässä podcastin alkuosassa tosi hyvin esille, että elinikäinen oppiminen ja huoli työpaikoilla myös henkilöstön osaamisen päivittämisestä on keskeinen asia. Meillä jokaisella tulee olla halua, aikaa ja panostusta oman osaamisen täydentämiseen. Tapio Huttula [00:30:38]: Kiitos kun kuuntelit Sitran Osaamisen aika -podcastia. Löydät sen Spotifysta, Apple Podcasteista ja osoitteesta www.sitra.fi/osaamisenaika. Keskusteluun voit osallistua Twitterissä aihetunnisteella osaamisenaika. KUUNTELE LISÄÄ Osaamisen aika -podcasteja elinikäisestä oppimisesta. Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ESITTELYJAKSO: MILLÄ OSAAMISELLA ALUE MENESTYY? https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI ALUEEN ON ITSE LÖYDETTÄVÄ RATKAISUNSA ELINVOIMAAN? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MILLÄ PÄÄSEMME HANKEHUMPASTA EROON? https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/1miksialueenonitseloydettavaratkaisunsaelinvoimaan-mp3-image-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA TEHDÄ ELINVOIMATYÖTÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKEEKÖ JATKUVA OPPIMINEN AIVOILLE HYVÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/tekeeko-jatkuva-oppiminen-aivoille-hyvaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list PITÄÄKÖ OPPIMISEN OLLA KIVAA? https://www.sitra.fi/artikkelit/pitaako-oppimisen-olla-kivaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KAIKISSA TÖISSÄ OPPIA? https://www.sitra.fi/artikkelit/podcast-osaamisen-aika-voikokaikissatoissaoppia/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO OSAAMINEN ONNEN LÄHDE? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-osaaminen-onnen-lahde/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI OSAAMISTA TULEE JATKUVASTI KEHITTÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-osaamista-tulee-jatkuvasti-kehittaa/ Kuvituskuva: Podcastin otsikko ja puhuja [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/05/osaamisenaikapodcasttiiser1-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list OSAAMISEN AIKA -PODCAST RUOTII OPPIMISEN MERKITYSTÄ https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamisen-aika-podcast-ruotii-oppimisen-merkitysta/ SUOSITTELEMME Tästä eteenpäin. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-2-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list KOKEILUT TUOVAT ELINVOIMAA ALUEILLE https://www.sitra.fi/uutiset/kokeilut-tuovat-elinvoimaa-alueille/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list TULEVAISUUDEN OSAAMINEN SYNTYY EKOSYSTEEMEISSÄ (TIIVISTELMÄ) https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/microsoftteams-image-22-448x448.jpg] artikkelit add_to_reading_list remove_from_reading_list REAALIAIKAINEN TIETO OSAAMISTARPEISTA JA OSAAMISTARJONNASTA AUTTAA KOHTAANTO-ONGELMAN RATKAISEMISESSA https://www.sitra.fi/artikkelit/reaaliaikainen-tieto-osaamistarpeista-ja-osaamistarjonnasta-auttaa-kohtaanto-ongelman-ratkaisemisessa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/osaamisjarjestelma-448x448.jpg] Työn tulokset add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKETTA: TYÖSSÄ TAPAHTUVA OPPIMINEN SYNTYY AVOIMISSA VERKOSTOISSA https://www.sitra.fi/artikkelit/kahdeksan-pilottihanketta-tyossa-tapahtuva-oppiminen-syntyy-avoimissa-verkostoissa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKKEEN NÄKÖKULMA OSAAMISEN UUDISTAMISEEN TYÖELÄMÄSSÄ https://www.sitra.fi/julkaisut/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/microsoftteams-image-10-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKOÄLYN AVULLA SAADAAN ESIIN AJANTASAINEN TIETO OSAAMISTARPEIDEN JA KOULUTUSTARJONNAN KOHTAAMISESTA https://www.sitra.fi/uutiset/ajantasainen-tieto-osaamistarpeiden-ja-koulutustarjonnan-kohtaamisesta-saadaan-esiin-tekoalyn-avulla/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/alueidenosaamisenpaakuva2sitraveerahyytia-1-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ JATKAA SITRAN JA 15 ALUEEN KEHITTÄMÄN YHTEISTYÖMALLIN HYÖDYNTÄMISTÄ https://www.sitra.fi/uutiset/suomen-kasvukaytava-jatkaa-sitran-ja-15-alueen-kehittaman-yhteistyomallin-hyodyntamista/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/06/huttulakasvo.jpg] Kommentti add_to_reading_list remove_from_reading_list MITEN VASTATA MYÖS MYÖNTEISTEN RAKENNEMUUTOSTEN OSAAMISTARPEISIIN? https://www.sitra.fi/blogit/miten-vastata-myonteisten-rakennemuutosten-osaamistarpeisiin/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list UUSI OSAAMINEN SYNTYY YHÄ USEAMMIN VERKOSTOISSA TYÖSKENNELLEN https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-osaaminen-syntyy-yha-useammin-verkostoissa-tyoskennellen/ Alueiden osaamisen aika - vuorovaikutteiselle toimintamallilla tilannekuva alueesta [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/kansikuva-sitra-alueiden-osaamisen-aika-kasikirja-image-448x448.jpg] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list ALUEIDEN OSAAMISEN AIKA – VUOROVAIKUTTEISELLA TOIMINTAMALLILLA TILANNEKUVA ALUEESTA https://www.sitra.fi/julkaisut/alueiden-osaamisen-aika-vuorovaikutteisella-toimintamallilla-tilannekuva-alueesta/ The post Onko alueilla pula osaamisesta vai osaajista? [https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/] appeared first on Sitra [https://www.sitra.fi].
Neljän podcastin sarjan kolmannessa jaksossa pureudumme siihen, miten erillisten ja osin päällekkäisten hankkeiden sijaan keskitytään tekemään yhteisvoimin vaikuttavampaa kehitystyötä. Sarjassa käsitellään osaamisen merkitystä alueen elinvoiman rakentamisessa. Podcast-sarja Millä osaamisella alue menestyy? on osa Sitran Osaamisen aika -podcasteja. Kun meneillään olevista hankkeista on ajantasainen kuva, huomataan, ketkä tekevät ja mitä, mille kohderyhmille ja keiden kanssa. Päällekkäisyydet paljastuvat. Kokonaiskuva auttaa ajamaan kehittämistoimintaa samaan suuntaan, isommin ja vaikuttavammin. Myös ohjauksen, rahoituksen ja lainsäädännön kehittämistarpeet paljastuvat. Entä jos karsisimme hankepuheesta kaiken kuorrutuksen ja keskittyisimme tekemään merkityksellistä kehitystyötä yhteisvoimin? Sitran kolme vanhempaa neuvonantajaa Tapio Huttula, Timo Matikainen ja Jaana Villanen pohtivat ja jakavat kokemuksia Sitran keväällä 2021 yhdeksän alueen kanssa tekemästä Alueiden osaamisen aika -työstä [https://www.sitra.fi/hankkeet/alueiden-osaamisen-aika/]. Ota jaksot kuunteluun, jos olet kiinnostunut alueiden eväistä menestyä, osaajapulaan vastaamisesta, ennakoivasta ja tietoon pohjautuvasta tulevaisuustyöstä, osaamisen uudistamisesta, yhdessä oppimisesta tai alueen toimijoiden muutoskyvyn kasvattamisesta. Kuuntele jakso sivun yläosan linkistä, Spotifystä tai Apple Podcasts -palvelusta. Jakson voi myös lukea allaolevasta tekstistä. Halutessasi voit kuunnella myös vartin pituisen esittelyjakson [https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/] sarjaan. Sarjan muissa jaksoissa pohdimme: * Miksi alueiden on itse löydettävä ratkaisunsa elinvoimaan? [https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/] – jakso 1 * Onko alueilla pula osaamisesta vai osaajista? [https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/] – jakso 2 * Voiko ketunhäntä kainalossa tehdä elinvoimatyötä? [https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/] – jakso 4 Tervetuloa Twitteriin keskustelemaan aiheesta tunnisteella #osaamisenaika tai liittymällä Facebook-ryhmään Alueiden osaamisen aika [https://www.facebook.com/groups/alueidenosaamisenaika]. Osaamisen aika -podcast pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Podcast on osa Sitran Osaamisen aika -projektia, joka vauhdittaa kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen politiikan rakentumista Suomeen. JAKSO TEKSTINÄ MERKKIEN SELITYKSET * [?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44] * [??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44] * [tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin. Tapio Huttula [00:00:08]: Tämä on Sitran Osaamisen aika -podcast, joka pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Minä olen Tapio Huttula Sitrasta. Kuuntelet jaksoa neljän podcastin sarjasta, jossa me paneudumme osaamisen merkitykseen alueiden kestävän ja elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamisessa. Jaamme kokemuksia Sitran keväällä ’21 yhdeksän alueen kanssa tekemästä alueiden Osaamisen aika -työstä. Kanssani keskustelemassa ovat vanhemmat neuvonantajat Timo ”Timi” Matikainen ja Jaana Villanen Sitrasta. Olisiko aika karsia hankepuhe kaikenlaisesta kuorrutuksesta ja keskittyä merkityksellisiin vaikutuksiin? Tervetuloa kuuntelemaan. Tässä jaksossa pohditaan alueiden kehittämistoiminnan tilaa ja yhteistyön kehittämistarpeita. Samalla pohditaan elinvoimatyöhön vaikuttavia rakenteita, olivat ne sitten rahoitusta, ohjausta tai lainsäädäntöä. Miten ne toimivat ja miten toiminnan pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus toteutuvat? Jaksossa mietitäänkin sitä, mitä pitäisi tehdä, että alueella olisi mahdollisimman hyvät välineet edistää yritystoimintaa ja alueen elinvoimaa. Timo Matikainen [00:01:26]: Tämä onkin todella mielenkiintoinen tämä uusi väline, tämä visuaalinen hankeportfolio teki jotenkin minuunkin vaikutuksen, että monenlaisia osakesalkkuja olen urani aikana nähnyt, mutta tämä oli jotain erityisen hienoa, että siinä näkyy tämä, ketkä toimijat ovat niitä, ketkä tekevät hankkeita, mitä hankkeita täällä on, mihin kohderyhmiin kohdistuvat, kenen kanssa niitä hankkeita tehdään, eli se tilannekuva tästä koko hankemaailmasta, mikä alueella on tällä hetkellä menossa, niin avautui todella mielenkiintoisella tavalla ja siitä seurasi kyllä paljon hyviä keskusteluita. Jaana Villanen[00:01:50]: Uusi tapa tarkastella hankkeita sen sijaan, että me teemme pitkän sellaisen raportin tai selvityksen jälkikäteen, niin jotenkin tarkasteltaisiin niitä reaaliaikaisesti ja saataisiin paremmin yhdellä katsonnalla, yhdellä visuaalisella kuvalla otetta siitä, mitä kaikkea meillä on meneillään. Tapio Huttula [00:02:09]: Niin, tämä kokonaistilannekuvan luonti olisi varmaan ehkä se hyvä lähtö sille, mutta minä näen siinä sellaisen välineen, joka voisi olla alueella kokoaikaisessa käytössä, jolla ikään kuin varmistettaisiin sitä, että ne tulevatkin hankkeet olisivat sitten yhdessä paremmin suunnattuja, niillä olisi selkeät tavoitteet ja pystyttäisiin ikään kuin sitä kaikkia kehittämistoimintaa ajamaan samaan suuntaan, koska se, mikä tässä keskustelussa nousi sitten esille oli tämä strategia. Kysymys on juuri siitä, että tiedämmekö me kaikki toimijat, että mitä muut tekevät ja ollaanko mietitty sitä, miten eri hankkeet voisivat tukea toisiaan ja lisätä sitä tekemisen vaikuttavuutta. Jaana Villanen[00:02:53]: Mehän näemme hankkeet monesti vähän negatiivisessa valossa ja puhumme paljon sellaisesta hankehumpasta ja sehän on toisaalta tietenkin myös totta ja aika paljon sitä myös alueiden keskustelussa tuli, että aika paljon menee aikaa sellaisen raportointiin ja kun hankkeet ovat lyhytkestoisia, niin niistä saattaa mennä aimo osa siihen, mutta jos me kykenisimme jotenkin ajattelemaan sitä, kun nehän ovat kuitenkin tärkeä väline kehittämistyössä, että millä tavoin me voisimme hyödyntää niitä entistä paremmin, niin siihen tällainen uudenlainen tapa tarkastella, uudenlainen tapa integroida sitä tietoa ja välittää sitä tietoa, niin voisi mahdollistaa ihan uudelle tasolle sen kehittämistyön viemisen ja toisaalta myös hankkeiden vaikuttavuuden siellä alueilla. Timo Matikainen [00:03:36]: Todellakin, tämä turhauma kokemus hankehumpasta tuli kyllä monessa kohtaa esille. Samaan aikaan kun puhuttiin, että nämä hankkeet ovat ihan välttämättömiä tämän alueen elinvoiman ja yritystoiminnan edistämisessä, eli kyllä meillä voisi olla paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa edistää tätä yritystoiminnan menestymistä näillä hankkeilla, mutta niitä kriittisiä havaintoja oli tosiaankin paljon ja jos otan yhden sellaisen, mikä minun korvaani särähti oli se, että monessa hankkeessa täytetään enemmän muotovaatimuksia kuin aidosti jonkun yritystoiminnan intressejä, että yritykset tulevat jotenkin vasta jälkijunassa, kun hanke on jo perustettu, niin yritetään etsiä, että kuka tästä hyötyisi ja tässä useammallakin alueella tehtiin jo päätöksiä, löytyy sieltä tahtolauseesta, että yritykset mukaan, ennakoidaan sitä. Mikään ei estä meitä olemasta aktiivinen suhteessa yrityksiin ja heidän tarpeisiinsa. Jaana Villanen [00:04:38]: Kyllä, tässä tietenkin tullaan siihen yhteistyöhön äärimmäisen paljon, että millä tavoin se tiedotus ja kolmikanta toimii siellä alueella, jotta yritykset ovat myös tietoisia, että jokin hanke on meneillään, koska silloin, kun meillä on tietty aikataulutus, niin saattaa olla, ettei ole välttämättä tiedossa niitä soveltuvia yrityksiä. Tässä tällainen aluetuntemus ja se tilannekuva ovatkin äärimmäisen tärkeä. Aika monessa hankkeessa oli juuri tämä, mitä nousi esiin, että yritykset eivät olleet niissä osatoimijoina mukana ja tämä on varmasti sellainen, jossa useallakin alueella ja ylipäätään alueella kannattaa nähdä vaivaa ja tarkastella, millä tavoin yritykset integroitiin, niin kuin Timi sanoit, niin aikaisemmin mukaan siihen työhön. Tapio Huttula [00:05:26]: Tämä tuli hyvin esille siinä kakkostilan foorumissa, jossa tämän hankeportfolion keskustelun ja käsittelyn jälkeen pyydettiin alueen toimijoilta arviota siitä, että miten tämä meidän alue toimii ja suurin piirtein voi sanoa, että joka alueella juuri heikoimmat arvosanat saanut vaihtoehto oli se, että hankkeiden tuottamat lopputuotokset ja opit saadaan vietyä riittävän hyvin käytäntöön, niin siihen ei uskottu, se oli heikoin. Eli uskon ja se tuli siinä keskustelussakin esille, että jos ajatellaan, että halutaan vaikuttaa jonkun toimialan yritysten tilanteeseen, niin jos ne yritykset kokevat tulleensa mukaan pyydettyä vasta siinä vaiheessa, kun lappu on melkein täytetty, niin heidän tarpeet ei ole varmastikaan tulleet oikealla tavalla siihen mukaan, niin silloin myös se vastaanotto niille hyville tiedoille tai tuloksille ei ole sellainen samanlainen, kuin ne yritykset ja niiden toimijat olisivat olleet siinä suunnittelussa heti lähdössä ja tienneet, että nyt tässä tulee jotenkin juuri meidän ongelmiin ratkaisuja, silloin se vastaanottokin on erilainen. Tämä oli jotenkin jännä, tämä viesti tuli joka alueelta. Timo Matikainen [00:06:38]: Tämä tuli ihan joka alueelta. Mutta miettikää nyt tilannetta, että meillä olisi jokin konserni, jossa on kehitysinvestointeja, joista muut konsernin osa-alueet eivät tiedä. Jaana Villanen[00:06:51]: Tällainen hankeportfolio voisi olla jatkuvasti käytössä, minun mielestäni se on äärimmäisen hyvä ajatus, koska silloin me jotenkin emme myöskään, tehtäisiin enemmän sitä vaikuttavuuden seurantaa ja toisaalta me tarkastelimme sitä koko ajan, siitä tulisi tapa tarkastella hankkeita ja jotenkin haluaisin ajatella, että se myös ehkä toisi liiketoiminnalle sitä vaikuttavuutta, mitä yrityksille syntyy, niin sen kautta ja siinähän me pääsemme myös tarkastelemaan hankkeita toimialoittain, eli voidaan hakea erilaisia painopisteitä ja toisaalta myös sitä, että mitä on meneillään, niin ei lähdetä sitten seuraavassa hankkeessa välttämättä painottamaan juuri niitä asioita, joita on jo menossa ja tämähän on äärimmäisen resurssitehokasta aluetyön ajattelua. Jotenkin haluaisin myös ajatella, että tällainen tapa toimia tuo sitä vaikuttavuutta ja toisaalta myös kiinnostavuutta sitä aluetta kohtaan, että kyllähän yritykset ovat kiinnostuneita sijoittamaan alueelle, jossa oikeasti panostetaan hanketyössä niihin yritysten toimintaedellytyksiin ja yrityksen lähtökohtiin ja siitähän se loppupeleissä kuitenkin, jos ajattelemme elinvoimaa, niin kaiken kaikkiaan on kyse. Tapio Huttula [00:08:00]: Kyllä ja tässä ei voi liikaa sitä laajan yhteistyön merkitystä korostaa, koska tässä käy vähän niin kuin saman tyyppisesti helposti, kun mistä valtionhallintoa syytetään, että ne menevät sektoreittain tai hallintoaloittain ja toiset alat eivät tiedä niinkään, että mitä siellä tapahtuu, niin jos ei alueella ole sitä yhteistä ymmärrystä, että mitä täällä on menossa ja mikä se meidän iso yhteinen tavoite on, niin on helposti toimijoiden omia strategioita. Tehdään kyllä strategiatyötä, mutta katsotaanko niitä päällekkäin ja varmistetaan sitä, että löydetään ne asiat, missä pitää tehdä isommalla porukalla vaikuttavammin juttuja ja tähän tämä vuorovaikutus ja joku toimintamalli, millä varmistetaan, että ne alueen toimijat käyvät sitä jatkuvasti ja ovat sitä kautta myös perillä, mitä muualla tapahtuu ja voivat liittyä ajoissa siihen suunnitteluun, mitä jossakin muualla on menossa, jos ne intressit ikään kuin yhtyvät. Jaana Villanen[00:09:01]: Juuri se, että minun mielestäni hankkeiden heikkous on se, että jotenkin me näemme, että siinä on alku ja loppu, mutta jos me ajattelemme, että se muutos on jatkuvaa, niin millä tavoin me rakennamme ne hankkeetkin jotenkin, että toinen hanke pystyisi jatkamaan jotenkin siitä hyvästä, mitä edellisessä hankkeessa on tehty ja vaikka sitten olisi niin, että jossakin hankkeessa ei ole päästy siihen, mikä on ehkä ollut se tavoite, niin ei välttämättä tarkoita kuitenkaan sitä, ettei se voisi olla tietyllä tavalla onnistuminen, jos siitä jatketaan sitä työtä, eli otetaan ne opit, kehitetään sitä ja huolehditaan siitä, ettei niistä tule sellaisia irrallisia paloja, joita tehdään, koska juuri silloin tämä strateginen ajattelu jää vajaaksi. Timo Matikainen [00:09:43]: Juuri noin, niin kuin Jaana sanoit. Tämä irrallisuus pitäisi poistaa sitä hankeohjauksesta ja nyt näyttää siltä, että nämä alueiden ihmiset kumartaa ulkopuolelta asetettujen päämäärien, tavoitteiden, reunaehtojen suuntaan, kun niiden pitäisi kumartaa sen alueen todellisten intressien, tarpeiden suuntaan. Eli se, kenen kanssa alueiden tulevaisuudesta keskustellaan, niin heille pitäisi raportoida siitä, että mihin meidän kannattaa hankerahaa käyttää ja siitä, että mitä vaikuttavuutta sillä hankkeella saatiin aikaiseksi. Nyt siellä monessa puheenvuorossa nousi esiin se turhauma, että me täytämme muotovaatimuksia ja kontrollimekanismeja sen sijaan, että saisimme keskustella sen hankkeen rahanjakajan kanssa siitä, että mitä oikeita merkityksiä ja hyötyjä saatiin aikaiseksi meidän alueen elinvoimalle, että tämä on todella iso ja merkittävä kehityskohde. Tapio Huttula [00:10:35]: Niin, jos puhutaan aluepolitiikan tai elinvoimapolitiikan kehittämisestä, niin me haemme vähän uutta tasapainoa, että mikä on se valtakunnallisen toimijan rooli asettaa niitä isoja kehikkoja, varmistaa sitä hyvää tietoa siinä alueen päätöksenteossa ja kuitenkin mahdollistaa näillä tukitoimilla, että se kehittäminen lähtee sieltä alhaalta ylöspäin. Helposti ne hyvät tavoitteet, mitkä asetetaan valtakunnan tasolla, niin ne ovat niin siellä vaikuttavuustavoitteiden tasolla, niin siinä on iso gäppi siihen konkreettisen tekemisen ja yhden hankkeen tuloksiin, että meidän pitäisi pystyä varmistamaan, että sinne tulee niitä vaikuttavuus tavoitteita, niitä oikeita muutoksia, mitä sillä haetaan sillä tekemisellä, jotta joskus ne isot vaikuttavuustavoitteet toteutuisivat. Timo Matikainen [00:11:27]: Tämä ei ole lyhyt polku tämä vaikuttavuustavoitteiden asettaminen, se on oikeasti vaikeaa. Olemme Sitrassa painineet tämän ongelman kanssa ja minun mielestäni olemme saaneet hyvää kehitystä siinä aikaiseksi, mutta emme ole vieläkään perillä ja ainakin 10 vuotta tästä vaikuttavuudesta on puhuttu. Tämä on todella tärkeä keskustelunaihe ja se vaikuttavuustavoitteiden kyky saataisiin aikaiseksi, on helppo todeta, että hankkeen lopputuotteeksi tulee tällaisia juttuja, mutta eiväthän ne ole mitään vaikuttavuustavoitteita vielä. Koko tämä tavoiteasetannan metodologia pitäisi saada aloilla muuttumaan ja nämä ihmiset keskenään pohtimaan niitä seurauksia, mitä näistä yhdessä tehdyistä jutuista saadaan aikaiseksi. Jaana Villanen [00:12:06]: Ehdottomasti juuri näin ja ehkä siihen hankevalmisteluun, jos ajattelemme jälleen kerran sitä perustaa, aina minä lähden tästä perustasta liikkeelle, niin se on todella tärkeää, että miten me lähdemme liikkeelle, ketä me otamme siihen mukaan, millä tavoin sitä hanketta suunnitellaan, eli mikä on se lähtökohta ja toisaalta, että mikä on se ongelma, mitä me haluamme siellä oikeastaan ratkaista ja kuka lähtee määrittelemään, että mitkä ovat ne avaintahot, jotka pitäisi saada mukaan, että ei tehdä hanketta sen takia, että tehdään hanke, vaan lähdetään oikeasti miettimään, mikä on meillä, jossa tietenkin, jos ajatellaan sitä tilannekuvaa, niin on äärimmäisen tärkeää, että tämä on meidän tilannekuva, mitkä ovat niitä keskeisiä ilmiöitä, keskeisiä ongelmia, mihin me lähdemme hakemaan ratkaisua ja mietitään, kenelle tämä on sellainen todellinen ongelma, vaikkapa yritykselle, kenelle toimintaedellytysten syntymiseksi tämä on välttämätön ratkaista ja tätä kautta me pääsemme sellaiseen osallistavampaan, mitä Tapio nostit, toimintatapaan myös siellä alueella, että me jotenkin käytämme ja näemme vaivaa entistä enemmän ja sitä kautta tullaan tähän vaikuttavuusketjuun, mitä sinä nostit Timi, että ne ovat myös vaikuttavampia, kun me jotenkin teemme siellä, enkä sano, että ei nyt tehdä, mutta että vielä tehtäisiin vielä enemmän sitä alkutyötä ja sitä kautta jotenkin se vaikuttavuus myös vahvistuisi. Timo Matikainen [00:13:30]: Mietin vielä, yritän eläytyä sen yrityksen johdon rooliin, että millä reunaehdoilla minä voisin lähteä johonkin hankkeeseen mukaan. Ensinnäkin silloin, kun se kehittämisen tarve on löydetty ja se on meillä selvillä, niin ei meillä ole aikaa odotella, että tuleekohan sitä hanketta joskus vai eikö tule. Se, että meidän tämä ajoitus, koska hanke voi käynnistyä, niin haluaisin vapauttaa senkin näille alueille, että kun löytyy tällainen merkittävä taho, niin sitä päästään heti rakentamaan ja mitä se voisi olla. Sitten ne hankkeiden läpimenoajat, että miten sitä hanketta johdetaan, mitkä ihmiset sinne tulevat, että se on riittävästi resursoitu, siellä tuli monta puheenvuoroa, että meidän hankkeet ovat aivan liian pitkiä tai ne eivät valmistu silloin, kun meidän yritykset tarvitsevat. Kyllä tässä on sekä rahoittamismallissa että hankkeen johtamisessa paljon kehitettävää. Tapio Huttula [00:14:25]: Ja tuohon kehittämisresurssien kohdentamiseen, niin kyllähän siinä keskustelussa tuli myös esille se, että olisiko mahdollista ikään kuin vaikka näiden kehittäjätoimijoiden, olivat ne organisaatiot sitten oppilaitoksia tai muita kehittämisyhtiöitä, niin pitääkö niiden tekeminen rahoittua tällaisella hankerahoituksella, pitäisikö niillä olla pysyvämpää resurssia kohdentaa siihen omaan työhönsä, jolloin siihen automaattisesti päästäisiin siihen pitkäjänteisempään, sitä ei tarvitsisi joka kerta hakea ja ikään kuin keksiä pyörää uudestaan, jos meillä on olemassa se hyvän alueen strategia, me tiedämme ne asiat, missä ensimmäisenä pitää tehdä toimenpiteitä, että me saamme vaikutuksia ja pikkuhiljaa vaikuttavuutta aikaan. Meillä olisi siellä alueella se alueen pelikirja, jota edistettäisiin. Nyt tässä helposti käy nimittäin niin, että nämä rahoitukset tulevat aina vähän eri kulmasta, kuin se alueellinen pelikirja ja jos niihin kaikkiin halutaan lähteä mukaan, niin se ikään kuin hämärtää sitä systemaattista päämäärätahtoista työtä. Timo Matikainen [00:15:32]: Juuri noin, Tapio. Toivoisin, että tulevaisuuskuva näiden alueiden hankkeiden osalta olisi sen kaltainen, että me emme enää kontrolloisi sitä hankkeen etenemistä sieltä rahoittajien taholta, vaan me edellyttäisimme vaikuttavuutta, että meillä olisi jonkinnäköiset mekanismit, joilla me katsomme ja näytämme sille hankeporukalle, että mitä te työllänne saitte aikaiseksi. Missään tapauksessa ei mitään ilmaiseksi sitä rahaa jaeta, vaan sellaista, joka velvoittaa vastuulliseen vaikuttavuuteen ja se vaikuttavuustematiikka, tiedän, että se ei ole ihan helppoa, mutta siihen meidän pitää kaikkien pyrkiä. Jaana Villanen [00:16:11]: Mutta toisaalta yrityksissäkin menee samanaikaisesti, niin myös siellä täytyisi nähdä sitä pidemmän aikaikkunan perspektiiviä, että mitä me haluamme saavuttaa pidemmässä aikaikkunassa ja millä tavoin hankkeet voivat tukea siinä, miten siinä kannattaa olla mukana, jotta saadaan tiettyjä asioita edistettyä siellä omassa toiminnassa ja toisaalta on sellaista nopeatempoisempaa tekemistä, jossa sitten täytyy tehdä enemmän ehkä sitten oma-aloitteisesti erilaisia ratkaisuja. Minulle itselleni jotenkin sellainen näkökulma, mitä emme ole tässä vielä nostaneet keskusteluun on tällainen hankkeista tiedon jakaminen, ei pelkästään siellä alueellisella tasolla, vaan myös ylialueellisesti. Aika paljon tehdään päällekkäin samankaltaisia hankkeita, toteutetaan hyvällä tahtotilalla, en sitä sano, erilaisia kokonaisuuksia ja osa niistä onnistuu ja osa epäonnistuu ja ennen muuta niitä hyviä käytänteitä, hyviä malleja me jaamme paljon ja mieluusti, mutta jotenkin ne, mitkä eivät kanna, niin ne jäävät sinne pimentoon. Millä tavoin me jotenkin oivaltaisimme, että me jakaisimme niitä oppeja, kokemuksia, näkemyksiä sekä omalla alueella että ylialueellisesti, jotta vältettäisiin niitä sudenkuoppia ja niitä, mitkä eivät toimi, ettei toinen tee kohta sitä samaa, mikä me ollaan juuri havaittu, että näin ei ainakaan kannattaisi toimia. Tapio Huttula [00:17:33]: Niin, tuossa tulee se ajatus siitä, että ekosysteemi, olivat ne elinvoimaa tai osaamisekosysteemiä alueella kehittäviä, ne tarvitsee tuekseen vielä tällaisen ekosysteemin, jossa ne alueiden, monien alueiden toiminnot linkittyvät yhdeksi, joista tulee silloin myös oppimisen paikkoja. Palaan ehkä vielä siihen meidän edellisessä jaksossa olleeseen pohdintaan siitä oppilaitos-työelämä rajapinnasta, niin siinä on sekin puoli, mihin Timi viittasikin, että miten ne yritykset tulevat mukaan, se motivaatio, mutta siinä on myös tämä aika-ajattelu ja kieli, eli se aikasykli on erilainen ja oppilaitos, esimerkiksi jos puhutaan oppilaitos-yritys rajapinnasta, niin sitä sykliä, vaikuttaa toki tietysti myös lukuvuosisysteemit ja tällaiset, missä oppilaitosten pitää varmaan kehittää jotakin, mutta myös nämä rahoitussyklit vaikuttavat siihen aikasykliin, miten se oppilaitos voi kommunikoida sen yrityskentän kanssa ja jos tätä pystytään jotenkin muuttamaan, niin se voi olla reaaliaikaisempaa, kuin mihin sinä Jaana viittasit. Toinen on tämä, ja tämä on varmaan oppilaitoksille, että meillä on joka alalla oma slangi, ja me, jotka olemme vaikka tässä osaamisbisneksessä mukana, niin me puhumme sitä osaamiskieltä, mutta joka voi olla ihan eri asia, kuin miten yritykset haluaisivat puhua siitä. Ne eivät välttämättä sen takia edes löydä näitä palveluita tai löydä sitä tukea, mitä oppilaitoksessa voisi olla, jos tämä kieli on eri. Eli palvelumuotoilua siihen suhteeseen lisää. Timo Matikainen [00:19:11]: Tähän hankeohjaukseen tätä lisää särmää, niin jos katsoo, niin tuolla yritysmaailmassa ei läheskään kaikki hankkeet onnistu. Iso osa hankkeista epäonnistuu ja se viisaus on siinä, että nämä hankkeet, jotka näyttävät, etteivät ne pääse tavoitteisiinsa, niin ne lopetetaan, tapetaan riittävän ajoissa ja että tällainen rehellisyys ja tosiasioiden tunnistaminen, että tästä ei nyt näytä seuraavan mitään merkityksellistä vaikuttavuutta meidän alueelle tai yritystoiminnalle tai mikä se hankkeen kohderyhmä onkaan, niin se ohjausryhmä lopettaa sen hankkeen ja ne resurssit, ihmiset, osaaminen siirtyvät seuraaviin hankkeisiin. Se, että väkisin puserretaan maaliin asti, vaikka ei ole toivoa enää, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Jotenkin se sellainen vaikuttavuustavoittelu ja rehellisyys sille, että missä mennään, niin se on jotenkin tämän meidän 2020-luvun kehittämisen ihan keskeisiä teemoja. Tapio Huttula [00:20:06]: Tuohon on helppo jotenkin jatkaa, Timi. Tuo menee oikeastaan siihen pohdintaan, mitä tutkijat puhuivat siitä, että miten nämä ekosysteemit syntyvät ja kasvavat ja kehittyvät, niin tällainen logiikka toimii, että silloin kun ikään kuin ekosysteemi on täyttänyt tehtävänsä tai se on todennut, että tämä ei johda mihinkään, niin silloinhan se lähtee purkautumaan ja resurssit vapautuvat ja sellainen dynamiikka pitäisi olla ja minusta oli hienoa kuulla tuolta Raahen puolelta, jossa on kehitetty tällainen monikampusmalli vastaamaan siihen, miten Raahen alueen yritykset saavat korkeakoulutettua osaamista ja vielä eri sektoreilta, niin sehän on perustunut aikaisemmin jossakin ihan muussa roolissa olevan verkoston varaan, eli sille verkostolle annettiin uusi tehtävä, joka otti tämän osaamisen varmistamisen alueella tehtäväkseen ja vielä sitten antoi siinä keskinäistä koordinaatio roolia sille Brahelle siinä ja tämän tyyppistä dynamiikkaa me tarvitsemme siihen yhteiskehittämiseen myös. Jaana Villanen [00:21:07]: Tuo, mitä Timi sanoit, niin olen samaa mieltä, että ei hankkeet, eikä kaikki kehittäminen koskaan kanna maaliin, että on tavallaan hyvä myöntää ajoissa, että tämä ei toimi näin. Mutta se ei välttämättä tarkoita, että se on kokonaisuudessaan, että se ei voi toimia näin, että tämä ei voi kantaa. Meidän täytyy ehkä ensinnäkin miettiä silloin alkuvaiheessa juurikin sitä, että miten me suunnittelemme, ketkä sitä suunnittelee, mitkä meidän tavoitteet on ja niin edelleen, että käyttää siihen alkutyöhön enemmän aikaa. Toisaalta saattaa olla, kun maailma muuttuu ja tämä onkin tärkeä huomio, kun tulee sitä muutosta koko aika, että yhtäkkiä tuleekin yllättävän käänne, vaikka korona, joka muuttaa kaikki sen tavoiteasetannan toimintaympäristön, niin millä tavoin me suuntaamme uudelleen, että se ei välttämättä tarkoita, että sen hankkeen perusta on väärin, että se ei kanna, että ennen kuin lähtee myöskään hajottamaan, että tämä ei toimi, niin ehkä juuri sellainen uudelleenarviointi voisi olla yksi tai toinen, mikä minulle tulee mieleen, että kun meillä on tietynlainen hankehenkilöstö, jotka lähtevät toteuttamaan hanketta ja juurikin tätä, että jos se on määräaikainen, se alkaa ja loppuu tietyssä aikaikkunassa, niin mitä tapahtuu niille, jotka ovat siinä hankkeessa olleet mukana, että millä tavoin sitä osaamista ja sitä tietoa hyödynnetään, niin tämä on varmasti yksi sellainen, mitä vielä tällä hetkellä ei mietitä, että mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hanke päättyy. Jaana Villanen [00:22:36]: Tämä hankkeiden perustaminen ja ketkä siellä ovat töissä ja ketkä sinne tulevat, niin jos katson taas sieltä yrityksen näkökulmasta, niin näihin kehittämishankkeisiin haetaan usein niitä nousevia kykyjä. Ihmisiä, jotka pääsevät sitä omaa aloitteellisuuttaan ja innovatiivisuuttaan ja omaa osaamistaan myös samalla, kun tekevät sitä hanketta, niin viemään eteenpäin ja sitä kautta se hanketyö kasvattaa sen ihmisen sitä tulevaisuuspotentiaalia, että mihin kaikkiin juttuihin hän voisikaan seuraavaksi mennä ja nämä alueiden hankkeet pitäisi olla sellaisia ponnahduslautoja monen näköisiin töihin sinne oppilaitoksiin, viranomaistyöhön, yrityksiin, että tämä hankkeiden olemassaolo ei pitäisi olla niin, että me pyrimme työllistämään samoja hankeihmisiä kerta toisensa jälkeen, vaan auttaa heitä uralla taas kiitämään eteen päin. Vai mitä tuumaat tästä, Tapio? Tapio Huttula [00:23:22]: Olen samaa mieltä ja olen sitten vähän erikin mieltä, koska tähänkin asiaan on toinen näkökulma ja lähden siitä, että olennaista on minusta se, että hanketoiminta ei ole irrallista toimintaa. Ei sen toteuttajan tekemisissä, eikä niiden yritysten tai muiden, jotka ovat siinä mukana. Sen pitäisi olla osa sitä koko bisneksen kehittämistä ja viittaan siihen, että edellisessä elämässä kun olin tuolla ammattikorkeakoulussa, niin kyllä oli tärkeää se muutos, mitä siellä ajettiin läpi, että hanketoimijat myös opettivat, eli tavallaan se oppilaitos oppi siitä työelämän hanketyöstä, miten työelämään kehitetään ja vei sen sitten opiskelijoille opetuksen kautta. Aikaisemmin oli ollut opetushenkilöstö ja hankehenkilöstö erillään, eli tavallaan olennaista on se, että se ei ole irrallista tekemistä, mutta en ollenkaan sano sitä, etteikö olisi hyvä, että osaaminen kiertää siinä verkostossa ja ihmiset menee sinne yrityksiin töihin, mutta myös niillä kehittäjäorganisaatiolla pitää kehittää sitä kehittämisosaamista ja se yleensä tapahtuu siinä, että jotakin osaamista täytyy olla myös itsellä. Jaana Villanen [00:24:39]: Tapio nostit aikaisemmin siitä slangista ja kielestä, että minkälaista kieltä me käytämme ja kuinka me ymmärrämme toinen toisiamme, että uskaltaisin väittää, että tällä hetkellä juurikin hankkeisiin liittyvä sellainen kielenkäyttö, tapa ajatella, tapa puhua niistä saattaa olla hyvinkin vierasta, jos me ajattelemme meidän jälleen kerran näitä yksinyrittäjiä, pienyrittäjiä, joilla on hyvin erityyppinen se arki, mutta jotenkin kun me löytäisimme tällaista yhteistä tekemistä, yhteistä kieltä enemmän, niin se osallistuminen voisi myös mahdollistua. Toisaalta niihin oppilaitoksiin vielä ajattelisin, että kun he ovat monesti päätoteuttajina näissä hankkeissa, äärimmäisen monessa, mitä me alueella havaitsimme, niin olin kuulevinani, että muutamilla alueilla oli myös osallistettu yrityksiä, ei sillä tavoin, että he olivat osatoteuttajia, mutta olivat vahvasti mukana toteuttamassa niitä hankkeita, eli tässä myös sellaista uudenlaista tapaa ajatella ja nähdä sitä vaivaa, miten me osallistamme ne yritykset ja silloinhan se vastaa myös paremmin siihen ongelmaan, mihin sitä hanketta lähdetään ylipäätään rakentamaan. Timo Matikainen [00:25:46]: Kokeileminen on se, missä meidän alueella pitäisi olla isot vapaudet toimia, eli jos mietin, että millaisena minä näkisin alueiden vastuun ja valtuudet käyttää hankerahaa, niin kyllä minä rakentaisin nämä mekanismit jotenkin oleellisesti eri tavalla, jotka antaisivat sinne alueelle vastuun siitä rahankäytöstä, mutta sen rahoittajan, eli sen keskitetyn hallinnon itse pitäisi olla myös asioiden päällä ja nähdä se iso kuva ja auttaa sitä aluetta näkemään se todellisuus, no mitä te olette tällä rahalla saaneet aikaiseksi ja montako prosenttia hankkeesta jäi kesken, montako oli yli odotusten olevia tuloksia. Jaana Villanen [00:26:25]: Ja vielä ennen muuta, jos ajattelee sitä kokeilevaa kulttuuria, esimerkiksi Hämeenlinnan väistyvä apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoi, että Hämeenlinnassa äärimmäisen tärkeää olisi vahvistaa kokeilevaa kulttuuria juurikin sen oppimisen näkökulmasta, koska silloin, kun me lähdemme siihen kokeilemiseen samalla, kun se riski pienenee, niin myös opimme koko ajan ja vahvistamme sitä, että se ei ole enää teoreettinen, mitä me olemme pidemmässä aikaikkunassa, mitä meillä on tavoitteena saavuttaa, vaan me kykenemme jo matkan varrella saamaan sellaista oppia ja uutta tasoa siihen tekemiseen. Toisaalta samanaikaisesti se on myös viestintää, se on markkinointia, se on aluetyötä mitä suuremmassa määrin, että jotenkin suomalaisilla on sellainen, nyt on vähän stereotypia, mutta tämä on valitettavan totta, että me haluamme hioa sellaista valmista ja sitten kun maailma on keskeneräinen ja tällainen keskeneräisyys kuuluu tähän aikaan, niin myös jotenkin näissä hankkeissa oivaltaa sen vahvuutena, että se ei ole heikkous, että me menemme vähän keskeneräiseen jutun kanssa kertomaan ja välittämään sitä viestiä ja kokeilemaan, miten se toimii, koska silloinhan me saamme sitä vaikuttavuutta, tämähän on vaikuttavuusketjun perusajattelua, että kuunnellaan niitä asiakkaita, joille sitä asiaa tehdään, kokeillaan ja sitä kautta vaikutetaan pidemmässä aikaikkunassa paremmin siihen asiaan. Timo Matikainen [00:27:47]: Juuri noin Jaana, kuin sinä sanoit. Minun mielestäni yksi tärkeimpiä hankkeen menestymisen tunnuspiirteitä se, että sen ympärille kertyy yhä enemmän yhteistyökumppaneita ja ihmisiä, jotka haluavat olla mukana. Sellaisiin hankkeisiin kannattaa panostaa lisää, joille on kysyntää ja näkyvyyttä ja ne, jotka eivät herätä mitään resonanssia, niin voihan se olla joskus viestintäkysymyskin, mutta usein se kertoo siitä, että ei tässä ole leipää syötäväksi. Tapio Huttula [00:28:13]: Yksi näkökulma ehkä tähän vielä, ehkä se meidän hankerahoitus, siis me Sitra myös itse rahoitamme kahdeksaa hanketta, jotka liittyvät tämän tematiikan edistämiseen eri alueilla ja minusta siitä tuli juuri tämä ulottuvuus, että sen vaikuttavuuden takia ajattelimme niin, että me emme lähde nyt tekemään, kun meillä on tässä niin vähän aikaa, niin mitään sellaista uutta, että lähdetäänpä alusta liikkeelle, vaan niissä kriteereissä todettiin, että täytyy olla joku kehittämisprosessi, joka on jo menossa ja jos siinä on jotenkin, jota voisi kokeilla tai pilotoida, että se iso kehittämistyö edistyy siitä, niin sitä me voimme rahoittaa ja nyt me onnistuimme yli 80:stä löytämään kahdeksan aika briljanttia hanketta, joiden tuloksia minä mielenkiinnolla seuraan, että mitä oppia sieltä tulee ja tähän slangiin liittyen oli se mielenkiintoinen palaute heiltä, huomasin kun he oikeasti ovat, että niin, nyt he saavat kertoa vain sen, että mitä he oikeasti konkreettisesti tekevät sitten ja kaikki se sellainen hankemaailmaan liittyvä yleinen kuorrutus saatiin jättää pois ja me olimme vain siitä pihvistä kiinnostuneita ja se oli todella mielenkiintoista nähdä niitä hakijoita, että tästäkö te olette kiinnostuneita, nytkö me saamme puhua ihan vain tästä, mikä olisi tämän meidän jutun ydin. Timo Matikainen [00:29:36]: Kenellä on sinun mielestä aloitevastuu tämän hankehumpan uusiutumisesta? Tapio Huttula [00:29:41]: Tietysti helppo vastaus on, että rahanjaoston vastuu ja niiden, joilla on vastuu siitä koko Suomen kokonaisuuden ja kehittämisen päällekatsomisesta. Me olemme kuulleet se alueiden ikään kuin huuto tässä tai se viesti siitä, että he toivoisivat tähän jotakin muutosta, mutta se täytyy tapahtua sitten kuitenkin niissä pöydissä, missä päätöksiä tehdään ja viime kädessä se menee ihan tuonne eduskuntaan asti, että miten me vaikka ajattelemme alueiden elinvoimatyötä, minkälaisella puitteilla tai ohjausmekanismeilla valtio haluaa tukea alueita, että niille annettaisiin välineitä ja mahdollisuuksia kehittää sitä omaa aluetta siinä omassa tilanteessa ja löytää niitä ratkaisuja, koska kyllä minä ainakin uskon siihen, että se alueiden erilaistuminen on niin totta, että meillä ei voi olla yhtä sapluunaa, yhtä välinettä, joilla kaikkia alueita kehitetään, vaan niiden alueiden pitää olla siinä tiiviisti mukana ja löytää itse ne ratkaisut, miten he pääsevät eteenpäin ja sitä prosessia pitäisi sitten ylhäältä päin tukea. Timo Matikainen [00:30:49]: Siellä alueella pariinkin otteeseen oppilaitosten edustajat puhuivat siitä, että tästä nykyisen rahoitusjärjestelmän ominaisuuksista huolimatta meillä on mahdollisuus tehdä monella tapaa toisin ja yrityslähtöisin asioita, mutta siitä huolimatta minun mielestäni se on väärin, että me pyritään systeemeistämme huolimatta tuoda sitä älykkyyttä, vaan sen systeemin pitäisi ohjata kohti sitä vastuullista rahankäyttöä ja älykkyyttä, eli toisaalta toivon, että me saamme tässä systeeminen rakenneuudistuksen aikaiseksi. Tapio Huttula [00:31:16]: Jaana on sen näköinen, että vielä jokin lause tulee, ole hyvä. Jaana Villanen [00:31:21]: Ei, kyllä se kuulosti oikein hyvältä. Tämä on iso asia, valtavan tärkeä ja olen sitä mieltä, että hankkeita ja hanketyötä tarvitaan, mutta ehkä meidän kaikkien tehtävänä on vähän haastaa sitä omaa ajattelua, olemme me sitten siellä yrittäjänä, olemme me siellä yrityksissä, olemme me siellä oppilaitoksissa, olemme me siellä aluetoimijoina, niin millä tavoin me edelleen vielä kehitetään ja oivalletaan tämän muutoksen virta ja vahvistetaan sitä, että me teemme entistä vaikuttavampaa työtä. Tapio Huttula [00:31:55]: Kiitoksia Timi ja Jaana ja tähän on hyvä päättää tämä jakso ja todeta se, että seuraavassa jaksossa mietitäänkin sitten, että minkälainen voisi olla se hyvä alueellinen yhteistyömalli. Kiitos, kun kuuntelit Sitran Osaamisen aika -podcastia. Löydät sen Spotifystä, Apple podcasteista ja osoitteesta www.sitra.fi/osaamisen aika. Keskusteluun voit osallistua Twitterissä aihetunnisteella osaamisen aika. KUUNTELE LISÄÄ Osaamisen aika -podcast-jaksoja elinikäisestä oppimisesta. Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ESITTELYJAKSO: MILLÄ OSAAMISELLA ALUE MENESTYY? https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI ALUEEN ON ITSE LÖYDETTÄVÄ RATKAISUNSA ELINVOIMAAN? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO ALUEILLA PULA OSAAMISESTA VAI OSAAJISTA? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/1miksialueenonitseloydettavaratkaisunsaelinvoimaan-mp3-image-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA TEHDÄ ELINVOIMATYÖTÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKEEKÖ JATKUVA OPPIMINEN AIVOILLE HYVÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/tekeeko-jatkuva-oppiminen-aivoille-hyvaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list PITÄÄKÖ OPPIMISEN OLLA KIVAA? https://www.sitra.fi/artikkelit/pitaako-oppimisen-olla-kivaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KAIKISSA TÖISSÄ OPPIA? https://www.sitra.fi/artikkelit/podcast-osaamisen-aika-voikokaikissatoissaoppia/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO OSAAMINEN ONNEN LÄHDE? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-osaaminen-onnen-lahde/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI OSAAMISTA TULEE JATKUVASTI KEHITTÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-osaamista-tulee-jatkuvasti-kehittaa/ Kuvituskuva: Podcastin otsikko ja puhuja [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/05/osaamisenaikapodcasttiiser1-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list OSAAMISEN AIKA -PODCAST RUOTII OPPIMISEN MERKITYSTÄ https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamisen-aika-podcast-ruotii-oppimisen-merkitysta/ SUOSITTELEMME Tästä eteenpäin. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-2-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list KOKEILUT TUOVAT ELINVOIMAA ALUEILLE https://www.sitra.fi/uutiset/kokeilut-tuovat-elinvoimaa-alueille/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list TULEVAISUUDEN OSAAMINEN SYNTYY EKOSYSTEEMEISSÄ (TIIVISTELMÄ) https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/microsoftteams-image-22-448x448.jpg] artikkelit add_to_reading_list remove_from_reading_list REAALIAIKAINEN TIETO OSAAMISTARPEISTA JA OSAAMISTARJONNASTA AUTTAA KOHTAANTO-ONGELMAN RATKAISEMISESSA https://www.sitra.fi/artikkelit/reaaliaikainen-tieto-osaamistarpeista-ja-osaamistarjonnasta-auttaa-kohtaanto-ongelman-ratkaisemisessa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/osaamisjarjestelma-448x448.jpg] Työn tulokset add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKETTA: TYÖSSÄ TAPAHTUVA OPPIMINEN SYNTYY AVOIMISSA VERKOSTOISSA https://www.sitra.fi/artikkelit/kahdeksan-pilottihanketta-tyossa-tapahtuva-oppiminen-syntyy-avoimissa-verkostoissa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKKEEN NÄKÖKULMA OSAAMISEN UUDISTAMISEEN TYÖELÄMÄSSÄ https://www.sitra.fi/julkaisut/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/microsoftteams-image-10-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKOÄLYN AVULLA SAADAAN ESIIN AJANTASAINEN TIETO OSAAMISTARPEIDEN JA KOULUTUSTARJONNAN KOHTAAMISESTA https://www.sitra.fi/uutiset/ajantasainen-tieto-osaamistarpeiden-ja-koulutustarjonnan-kohtaamisesta-saadaan-esiin-tekoalyn-avulla/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/alueidenosaamisenpaakuva2sitraveerahyytia-1-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ JATKAA SITRAN JA 15 ALUEEN KEHITTÄMÄN YHTEISTYÖMALLIN HYÖDYNTÄMISTÄ https://www.sitra.fi/uutiset/suomen-kasvukaytava-jatkaa-sitran-ja-15-alueen-kehittaman-yhteistyomallin-hyodyntamista/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/06/huttulakasvo.jpg] Kommentti add_to_reading_list remove_from_reading_list MITEN VASTATA MYÖS MYÖNTEISTEN RAKENNEMUUTOSTEN OSAAMISTARPEISIIN? https://www.sitra.fi/blogit/miten-vastata-myonteisten-rakennemuutosten-osaamistarpeisiin/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list UUSI OSAAMINEN SYNTYY YHÄ USEAMMIN VERKOSTOISSA TYÖSKENNELLEN https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-osaaminen-syntyy-yha-useammin-verkostoissa-tyoskennellen/ Alueiden osaamisen aika - vuorovaikutteiselle toimintamallilla tilannekuva alueesta [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/kansikuva-sitra-alueiden-osaamisen-aika-kasikirja-image-448x448.jpg] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list ALUEIDEN OSAAMISEN AIKA – VUOROVAIKUTTEISELLA TOIMINTAMALLILLA TILANNEKUVA ALUEESTA https://www.sitra.fi/julkaisut/alueiden-osaamisen-aika-vuorovaikutteisella-toimintamallilla-tilannekuva-alueesta/ The post Millä pääsemme hankehumpasta eroon? [https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/] appeared first on Sitra [https://www.sitra.fi].
Neljän podcastin sarjan päätösjaksossa keskustelemme siitä, millainen on hyvän alueellisen yhdessä tekemisen malli. Sarjassa käsitellään osaamisen merkitystä alueen elinvoiman rakentamisessa. Podcast-sarja Millä osaamisella alue menestyy? on osa Sitran Osaamisen aika -podcasteja. Elinvoimatyö on orkestrointia yhdessä. Sitä ei voi tehdä ketunhäntä kainalossa tai omia itselleen. Miten kukin alue voi löytää itselleen oman, uskottavan ja tavoitteellisen tulevaisuuden lupauksen, joka johtaa sanoista tekoihin? Onko alueen toimijoilla nälkää vaikuttaa tulevaisuuteen ja riittävää yksituumaisuutta tehdä työtä yhdessä? Sitran kolme vanhempaa neuvonantajaa Tapio Huttula, Timo Matikainen ja Jaana Villanen pohtivat ja jakavat kokemuksia Sitran keväällä 2021 yhdeksän alueen kanssa tekemästä Alueiden osaamisen aika -työstä [https://www.sitra.fi/hankkeet/alueiden-osaamisen-aika/]. Keskustelua ja tehtyä työtä kommentoi jaksossa Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme. Ota jaksot kuunteluun, jos olet kiinnostunut alueiden eväistä menestyä, osaajapulaan vastaamisesta, ennakoivasta ja tietoon pohjautuvasta tulevaisuustyöstä, osaamisen uudistamisesta, yhdessä oppimisesta tai alueen toimijoiden muutoskyvyn kasvattamisesta. Kuuntele jakso sivun yläosan linkistä, Spotifystä tai Apple Podcasts -palvelusta. Jakson voi myös lukea allaolevasta tekstistä. Halutessasi voit kuunnella myös vartin pituisen esittelyjakson [https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/] sarjaan. Sarjan muissa jaksoissa pohdimme: * Miksi alueiden on itse löydettävä ratkaisunsa elinvoimaan? [https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/] – jakso 1 * Onko alueilla pula osaamisesta vai osaajista? [https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/] – jakso 2 * Millä pääsemme hankehumpasta eroon? [https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/] – jakso 3 Tervetuloa Twitteriin keskustelemaan aiheesta tunnisteella #osaamisenaika tai liittymällä Facebook-ryhmään Alueiden osaamisen aika [https://www.facebook.com/groups/alueidenosaamisenaika]. Osaamisen aika -podcast pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta ja sitä, miten se tulevaisuus tehdään. Podcast on osa Sitran Osaamisen aika -projektia, joka vauhdittaa kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen politiikan rakentumista Suomeen. JAKSO TEKSTINÄ MERKKIEN SELITYKSET * [?] = sanan kirjoitusasusta ei voi olla täysin varma, mutta merkitys on ainakin sinne päin. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [sana? 00:15:44] * [??] = sanasta ei voinut saada selvää, joten se on täysin epävarma tai sitä ei voitu kirjata ylös lainkaan. Sanan äänityskohta merkitään tekstiin ylös esim. [?? 00:15:44] * [tekstiä] = äänet tai litteroimatta jätetyt kohdat merkitään tekstiin hakasulkeisiin, esim. [naurahtaa] tai [haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun haastateltava vastaa puhelimeen] Tapio Huttula [00:00:09]: Tämä on Sitran Osaamisen aika -podcast, joka pohtii elinikäisen oppimisen tulevaisuutta, ja sitä miten se tulevaisuus tehdään. Minä olen Tapio Huttula Sitrasta. Kuuntelet jaksoa neljän podcastin sarjasta, jossa paneudumme osaamisen merkitykseen alueiden kestävän ja elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamisessa. Jaamme kokemuksia Sitran keväällä -21 yhdeksän alueen kanssa tekemästä alueiden Osaamisen aika -työstä. Kanssani keskustelemassa ovat vanhemmat neuvonantajat Timo ”Timi” Matikainen, ja Jaana Villanen Sitrasta. Elinvoimatyö on orkestrointia yhdessä. Sitä ei voi tehdä ketunhäntä kainalossa. Tervetuloa mukaan! Tässä jaksossa pohdimme alueiden tulevaisuutta ja sitä, mikä on hyvän alueellisen yhteistyön malli, tai onko sellaista. Ja jos on, niin miten sitten kukin alue voisi löytää oman itselleen uskottavan, tavoitteellisen ja haasteellisen tulevaisuudenlupauksen, joka johtaisi myös toimintaan. Sanoista tekoihin. Jaksossa hahmotellaankin 2020-luvun elinvoimaa ja sen rakennuspalikoita. Mutta Timi, mitä se törkeä sinun mielestäsi tarkoittaa? Miksi me puhumme törkeyksiä? Timo Matikainen [00:01:25]: Törkeä, mielenkiintoinen sana. Ainakin sen pitäisi olla jollain tavalla herättävä ja puhutteleva. Yhteisö, joka näkee tulevaisuutensa törkeän hienona, kiinnostavana, elinvoimaisena, niin kyllähän sen varaan ihmiset ovat valmiita panostamaan ja tekemään. Miettikää, jos ei siellä ole sitä lupausta sillä alueella tulevaisuudesta, tai se on jotenkin keskinkertainen vain, no että ehkä tässä jotain kivaa saadaan aikaiseksi, tai ehkä ei. Koko se yhteisöllisyyden ydin on se yhteinen päämäärä ja kokemus siitä, että näiden ihmisten kanssa tällä alueella me luomme näitä uusia työpaikkoja, opimme yhdessä ja elämme yhdessä, pidetään hauskaa yhdessä, kasvatetaan lapsemme yhdessä. Se, että mitä kaikkea sen lupauksen pitää pitää sisällään, niin se on kyllä kiinnostavaa. Kuunnellaanpa, miksi Pirkanmaa menestyy. Maakuntajohtaja Esa Halme on saanut omalla johtamisellaan paljon hyvää aikaiseksi. Esa Halme [00:02:25]: Meillä täällä Pirkanmaalla suurin voima ja vahvuus on siinä, että teemme elinvoimatyötä avoimella ja kattavalla vuoropuhelulla eri tahojen keskuudessa. Samoin tämä tapa lähestyä elinvoimaa useasta eri ulottuvuudesta ja laaja-alaisesti tuo vaikuttavuutta. Meillä on ollut pitkään tapana tehdä strategiaa koko maakunnalle, eikä jollekin organisaatiolle. Samoin meillä on ollut tapana katsoa vuosittain, onko strategiatilannekuvat kohdallaan, ja jos on tarvetta justeerata sitä kuvaa, niin on se myös tehty vuosittain, mutta aina yhdessä. Pirkanmaalla on jo pitkään ollut tapana tehdä strategia maakunnalle, ei niinkään sen yksittäiselle toimijalle. Ja samoin Pirkanmaalla on tapana laatia yhteinen tilannekuva, erityisesti innovaatiotoimintaan painottuva, joka vuosi. Ja tämä työ, missä tehdään työ yhdessä ja skarpataan ja tarkennetaan sitä vuosittain, niin se varmistaa tällaisen näkemysten yhtenäisyyden ja kyvyn ja mahdollisuuden kulkea yhdessä eteenpäin. Tilanteen hahmottamisessa kannattaa aina pitää mielessä se, että meillä ei ole koskaan kattavia täydellisiä tietoja, vaan kaikki tehdään puutteellisten tietojen ja epävarmuuden keskellä. Ja juuri tämä vaatii sitä, että uskallamme keskustella, uskallamme kuunnella ja osaamme hyväksyä moninaisuutta. Ja samalla on tärkeää ymmärtää, ettei heimoistuminen tai heterogeenisuus tai moninaisuus ole synonyymi polarisoitumiselle. Polarisoituminenhan johtaa vastakkainasetteluun, nämä muut enemmän sellaiseen erilaisten ratkaisujen kokonaisuuksiin. Tilannekuvan kannalta tarkkaa maalia tärkeämpää on suunnan ja vauhdin hahmottaminen, ja sen myöntäminen, että välillä on syytä istua alas hyvinkin nopeasti ja katsoa, onko kuva kohdallaan ja suunta oikea. Kaikkien mukana olevien täytyy uskaltaa olla avoimia, ketunhäntä kainalossa mikään ei onnistu. Tilannekuva tehdään yhdessä, ei tehdä yhteistyötä vaan tehdään työtä yhdessä, viihdytään epävarmuudessa, mutta samalla uskomme tulevaan. Se on onnistuvan elinvoimatyön tärkein lähtökohta. Millainen on alueen uskottava ja haastava tulevaisuudenlupaus, niin asukkaille, yritykselle kuin yhteisölle, mistä elementeistä se koostuu. Lupauksen tulee aina olla rehellinen ja avoin. Sitä ei saa yksikään taho omia itselleen, vaan lupauksen pitää olla yhdessä tehty. Viestin tulee tulla samankaltaisena, ei nyt välttämättä samansanaisena, mutta samankaltaisena monelta eri taholta. Vaikka työntekoon tulee olla valmis, on yhteisen kuvan kunnia syytä jakaa. ”Tee työ, jaa kunnia” on ihan hyvä motto tulevaisuustyön tekemiseen. Loistavien ammattilaisten äärellä minun tärkein tehtäväni on olla varmistamassa se, että kaikki relevantit ja halukkaat pääsevät tekemään työtä. Samoin minun on varmistettava, että omalla organisaatiollani on asianmukaiset resurssit ja valtuudet tehdä, sopia ja linjata asioita. Rooliini kuuluu myös kannustaminen siihen, että asioita voi ja saa katsoa uusilla tavoilla. Muuten ei löydy uutta, ellei katso uudesta näkökulmasta. Jaana Villanen [00:06:03]: Esa Halme on kuitenkin todennut näin, että lupauksen, vaikka se nyt olisi sitten se törkeä lupaus, sen tulisi aina olla rehellinen ja avoin. Sitä ei yksikään taho saa omia itselleen, hän sanoo. Viestin tulee tulla monelta taholta. Vaikka työntekoon tulee olla valmis, on yhteisen kuvan kunnia syytä jakaa. Se on mielestäni jotenkin niin upeasti ja ylevästi sanottu. Ja jotenkin juuri tämä aitous ja rehellisyys, että jos me asetamme sen vision, sen ison kuvan, mitä kohti menemme, me oikeasti uskomme, että tämä on se, mihin me haluamme sitoutua. Tapio Huttula [00:06:45]: Ja siinä tulee minusta hienosti se yhdessä tekemisen tärkeys. Kukaan ei voi omia. Se menee vähän samaan kuin tuolla, olisiko ensimmäisessä pohdinnassa, me mietimme sitä, että mistä se yhteenkuuluvuus syntyy. Tai miten se ikään kuin lähtee se verkosto syntymään. Niin kukaan ei voi julistautua siinä alueella, että me olemme nyt tällainen toimija, tulkaa ja tehkää meidän kanssamme näitä juttuja. Vaan se täytyy olla yhteistä tekemistä. Ja sitten siinä yhteisessä tekemisessä syntyy niitä rooleja, ikään kuin pelipaikkoja. Timo Matikainen [00:07:18]: Niin, tällaisen alueen ekosysteemi perustuu siihen, että se kutsuu ihmisiä yhteiseen työhön tekemiseen. Se on kuin hunajapurkki se ajatus siitä, että olemme riippuvuussuhteessa toisiimme, ja me voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuden, joka on meille kaikille palkitsevaa ja kiinnostavaa. Ja se on niin kiinnostavaa, että jopa ulkopaikkakuntalaisetkin haluavat tulla tänne ja juurtua tähän maahan meidän kanssamme. Tapio Huttula [00:07:41]: Minun on pakko tuohon, Timi, jatkaa, ennen kuin Jaana intohimoisesti haluaa jatkaa. Tuo törkeä, niin minusta se on myös niin kuin se, että alue hakee sitä sytykettä ja sykettä. Siis jos se on riittävän hyvä ja riittävän innostava, niin syntyy se imu. Ja se tekemisen tahto. Jaana Villanen [00:08:03]: Ehdottomasti samaa mieltä. Ja ennen kuin sorrutaan sellaiseen, voisiko nyt sanoa ruikuttamiseen, sellaiseen valittamiseen ja sellaiseen surkeuden voivotteluun, niin kaikkien pitäisi jotenkin ottaa se oma koppi ja kantaa se yhteinen vastuu siitä alueen tulevaisuudesta. Eli pitäisi olla nälkää vaikuttaa siihen tulevaisuuteen, ja toisaalta rohkeutta mennä eteenpäin, vaikka se vaatisi sitä, että mennään sinne epämukavuusalueelle. Koska sitä kautta meillä tulee sitten myös sellaista kykyä reagoida ja tarttua siihen muutokseen, joka on kuitenkin jatkuvaa. Eli pitäisi olla sellaista tahtotilaa tarttua ja jopa pakottaa itsensä tekemään asioita uudella tavalla, tarkastelemaan uudesta näkökulmasta. Ja juuri mitä ollaan myös aikaisemmissa jaksoissa puhuttu, niin sitä kokeilevaa kulttuuria. Kokeillaan uusia asioita uudella tavalla, osallistetaan uusista näkökulmista ja rakennetaan niitä ekosysteemejä entistä toimivimmiksi. Timo Matikainen [00:09:08]: Sellaiset alueet, niin kuin vaikka Varsinais-Suomi, jossa huomaa, että se paikkakuntaidentiteetti ja tulevaisuususko on todella vahva, niin sinne on jotenkin varmaan helppo liikkua ja olla, tulee se turvallisuuden tunne. Mutta sitten jos miettii näitä paikkakuntia, joiden strategiassa käytettiin termiä smart shrinking, tunnustetaan tosiasia väestönkehityksestä, tämä vanhenee, vähenee. Ja siitä huolimatta nähdään, että täällä on loistava tulevaisuus meillä elää. Niin on siinä kuulkaa kyllä haastetta. Ja miten näitä johdetaan ja rakennetaan sitä yhteisöllisyyttä ja sitä yhteistä hyvää tulevaisuutta, niin kuin näin ääripäissä olevissa alueissa, niin sitä ei todellakaan tehdä sieltä keskeltä. Eikä kukaan keskitetysti voi ottaa alueista vastuuta, vaan se on se aluejuttu. Tapio Huttula [00:09:57]: Tuohon tulee mieleen, tässä keskustelujen aikana törmännyt siihen kommenttiin, että kun miettii ja katsoo noita kuntia, strategioita, niin tällä hetkellä kaikki kunnat, melkein lähes läpeensä, tekevät kasvustrategioita. Vaikka tiedetään väestönkehitys, ja vaikka Suomessa väestö kasvaisikin, niin kaikki kunnat eivät voi olla kasvustrategialla liikkeellä. Ja Päivärinnan Terhi, joka tämän kuntaliitosta nosti esille, niin haastoi juuri sitä, että mikä on se hyvä strategia, jolla sopeudutaan ja varmistetaan, että kunta on hyvä, sen palvelut toimivat ja alue on mielenkiintoinen ja vetovoimainen myös siinä tilanteessa, jos se väestö pienenisikin. Ja se on kyllä vähän potenssiin jotakin se haaste, mutta jotenkin minusta oikeansuuntainen. Timo Matikainen [00:10:54]: Mutta onhan se täysin mahdollista. Esimerkiksi Kainuusta tämä kunnanjohtaja sanoi, että se on täysin mahdollinen juttu. Jaana Villanen [00:11:01]: Mietitään, mikä on prioriteetti. Mitkä ovat strategisesti tärkeitä meidän alueelle nyt, että voimme olla elinvoimaisia. Eikä pyritä toisentamaan sitä, mitä joku toinen alue, koska se ei millään tavalla ole mahdollista. Tapio Huttula [00:11:16]: Tuosta päästään hyvin semmoiseen kysymykseen teille, kuin olen edellisessä elämässäni joutunut pohtimaan järjestön tai yrityksen toimintatapaa ja sitä miten hankitaan jäseniä tai uusia asiakkaita. Ja tämmöinen viitekehys, jossa olennaista on, että erottautuu kilpailijoista, ja toisaalta tekee relevanssia palvelua tai tuotteita. Ja tämä ajatus meni niin, että jos ei ole sitä relevanssia, niin vaikka olisit kuinka erottuva, niin se on vähän kuin kissankultaa se, mitä tarjoat. Eli täytyy olla se relevanssi siinä. Eli että se on tarkoituksenmukaista, mitä tarjoat. Ja mietin tähän alueyhteyteen sitä, että kun se on se kilpailukyky, eli syytä harkita -vaihe. Eli yksilö tai yritys katsoo, että se alue toimii fiksusti ja siellä voisi olla hyviä juttuja. Että on syytä harkita, että kiinnitynkö vaikka sinne. Niin tässä viitekehyksessä tämä ei vielä riitä. Pitää sitten tehdä se joku, millä erottautuu. Joka on tässä viitekehyksessä ajatus, että tästä syntyy se kilpailuetu. Eli se syy valita, miksi ihminen muuttaa jollekin alueelle tai miksi joku yritys haluaa perustaa tehtaansa juuri tietylle paikalle. Mitä te tästä ajattelette? Onko tämä jotenkin sovellettavissa tähän aluenäkökulmaan? Timo Matikainen [00:12:42]: Varmasti on. Meillä on paljon esimerkkejä siitä, että ihmiset hakeutuvat erinomaisuuden äärelle. Eli se maine, puhuttelevuus, kiinnostavuus, mitä ikinä se tekeminen onkaan, niin pitää tavoitella sellaista, että ihmiset kokee, että tuo on niin makeaa, että tuonne minä haluan mennä. Maatilamatkailu on esimerkiksi yksi sellainen mielenkiintoinen asia, että miten isoon mittakaavaan sellainen voi parhaimmillaan kasvaakaan. Meillä on upeita paikkoja ympäri Suomea, jotka ovat tässä viimeisten vuosien aikana kehittyneet siinä kyvyssä kohdata asiakkaansa ja vastaanottaa, ja ne työllistävät ja tuovat verotuloja melkoisia määriä. Että mikä siitä voikaan vielä tulla, kun taas kymmenen vuotta menee eteenpäin tästä. Että kehä kolmosen ulkopuolella on hyvinkin elinvoimaisia pisteitä. Jaana Villanen [00:13:29]: Ehdottomasti tuo, mitä nostit Tapio, niin olen täsmälleen samaa mieltä. Ja tietenkin tuo mainetyöhän nousi monen alueen kohdalla tässä meidänkin kevään työskentelyssä esiin. Jotenkin siitä maineesta olisi tärkeää oivaltaa, että jokainen alue, niin kuin tässä on tänäänkin puhuttu, niin se on aina ainutkertainen. Ja alueet ovat erilaisia. Mutta me helposti sorrumme, tietenkin niin kuin elinkeinoelämässä yritykset, niin me tutkimme mitä kilpailijat sanovat, ja katsomme sitä sanoitusta, ja tuo näyttää hyvältä, ja se toimii selvästi heille, niin otetaan vähän jotain sieltä. Mutta oikeasti, kun se timantti on siellä alueen sisällä, ja siinä pitäisi nähdä vaivaa, että sinä tartut ja tutkit ja perehdyt ja mietit, mitä vaikka hiljaisuus… No me voimme Suomessa vaikka sanoa, että monetkin alueet ovat hiljaisia, mutta millä tavoin me valjastamme sen sinne elinvoiman lähteeksi. Millä tavoin hyödynnämme sitten siinä sitä elinkeinorakennetta, niitä yrityksiä, pienyrittäjiä, isompia organisaatioita, jotka voivat sitten lähteä sitä tuotteistamaan. Hyödyntämään sitä mahdollisuutta siihen omaan ansaintaan juurikin siitä tietystä vahvuudesta. Ja tässä juurikin se alueiden ainutkertainen yritysrakenne, ainutkertainen kulttuuri, ainutkertainen historia ja niin edelleen, niin se tuo ne kaikki kasvun lähteet periaatteessa sinne. Että siinä mielessä se kasvustrategia ei ole huono, mutta jos se lähtee siihen, mihin ei ole resursseja, niin silloinhan se on vähän niin kuin kehnompaan lopputulokseen johtava. Eli miten me erottaudumme niillä aidoilla tekijöillä. Ja Esa Halme juuri totesi, että millä tavoin me teemme sitä tilannekuvatyötä, juuri tätä tärkeää työtä yhdessä. Ollaan toisaalta avoimia niille kaikille mahdollisuuksille, mitä se muuttuva maailma koko ajan tarjoaa. Ja samanaikaisesti kyettäisiin viihtymään siinä epävarmuudessa, koska mehän emme voi, vaikka teemme kuinka hienon ennakointityön, niin emme tiedä mihin tämä maailma menee. Eli uskotaan siihen tulevaan ja annetaan tilaa niille. Ja tästä se kokeilu ja tilan antaminen erilaisille kasvualustoille tuo paljon sellaista hyvää. Ja tämän mainetyön tiedottaminen niistä aidoista lähtökohdista, että ei lähdetä tekemään sellaista päälle liimattua, vaan me teemme sitä aitoa viestintää, johon sitten myös yritykset ja muut haluavat osallistua. Niin siinä on sellainen kultajyvän aines, jota mielestäni aika vähän kuitenkin valtakunnallisesti vielä tehdään. Timo Matikainen [00:16:10]: Tämä tulevaisuuskuva ja siitä syntyvä tulevaisuususko, niin se on tunne. Ja sen tunteen uskottavuuden varmistaa muut ympärillä olevat ihmiset, jotka kokevat samalla tavalla. Että se yhteisöllisyyden kokemus ja se yhdessä tekemisen meininki on se käyttövoima, joka saa sen elinvoiman liikkeelle siellä alueella. Ja kun tulevaisuus on vielä ennustamaton, että me emme tiedä mihin kaikkeen se hyvä työ voikaan johtaa ja kasvaa. Että kun lähdetään kokeilemaan, tehdään, tutkitaan, ja sitten jos se on isolla sydämellä tehty, ja meidän asiakkaat tai kohderyhmät tunnistavat tämän tunnetilan, millä ihmiset siellä alueella toimivat, niin kyllähän siitä rupeaa tulemaan vetovoimaista väkisinkin. Mutta se ei saa olla kädenlämpöistä ja keskinkertaista, vaan siinä täytyy aidosti olla se tekemisen mielekkyys ja into ja ylpeys mukana. Tapio Huttula [00:17:06]: Nostaisin tähän yhteyteen vielä tämän megatrendiviestin, mikä Sitran megatrendeistä nousee. Puhutaan yhteiskunnan monimuotoistumisesta ja ikääntymisestä, se on fakta, siellä löytyy myös tämä heimoistuminen. Ja minusta Esa hyvin tiivisti sitä ajatusta Pirkanmaan näkökulmasta, että polarisaatio ja heimoistuminen ei ole sama asia. Eli minusta se ajatus on juuri näin, että vaikka meillä yhteiskunnassa tulee erilaisia ryhmiä, joilla on hyvin erilaisia ikään kuin identiteettejä, mutta se taito on siinä, että miten siinä yhteisössä otetaan ne kaikki erilaiset, monimuotoiset ihmiset mukaan. Niin silloin se ei ole sellaista polarisaation ääripäihin ajamista, vaan se on keino ottaa ne monenlaiset ihmiset mukaan. Ja tämä on minusta todella iso kysymys, jos mietitään siihen, että mihinkä megatrendien näkökulmasta tämä yhteiskunta on menossa. Jaana Villanen [00:18:07]: Ja elinvoimahan lähtee aina ihmisistä. Se lähtee aina ihmisistä. Ja mielestäni myös se merkityksellisyys, mikä nousi yrityskyselyssä, minkä teimme keväällä kun pohdimme nimenomaan yritysten näkökulmasta, miten he ajattelevat sitä tulevaisuutta. Niin nimenomaan tällainen merkityksellisyys monella tavalla nousi. Ja tässähän on juurikin alueilla myös ainutkertainen mahdollisuus myöskin tarttua siihen merkityksellisyyden vahvempaan sanomaan ja vahvistaa sitä jotenkin siinä koko aluetyössä ja elinvoiman rakentamisessa. Timo Matikainen [00:18:45]: Siis tämä ihmisten kyky ja halu, aktiivisuus näiden tulevaisuuskuvien rakentamisessa siellä omassa asuinympäristössään, niin tämähän on koko meidän sen demokratian ihan ytimessä. Että se osallisuuden kokemus. Tapio Huttula [00:18:59]: Miten osaajat liikkuvat. Ja haluaisin sieltä nostaa yhden pohdinnan, mitä me tuon Timo Aron kanssa kävimme, kun MDI on sitä meille tuottamassa, ja pohdinta siitä, että miten nämä osaamiskeskittymät syntyvät. Ja siinä on tällainen kehitys, joka tarkoittaa sitä, että koulutuksen, erityisesti korkeakoulujen ympärille, lähtee rakentumaan keskittymiä, ja silloin tämä koulutuksen vaikutus heijastuu siihen ympäristöön ja vetää puoleensa. Tämä kehitys kohdistuu tietysti näihin koulutuksiin hakeutuviin, niihin nuoriin. Nämä tietyt paikkakunnat keräävät nuoria opinhaluisia. Mutta se toinen puoli on sitten se malli, jossa nämä osaamiskeskittymät lähtevätkin syntymään näiden veturiyritysten ympärille. Ja ne ovat ne, jotka ovat tärkeitä sille toimialalle ja niiden muille toimijoille. Ja ne vetävät sitten jo niitä työssä olevia, työikäisiä yleensä osaamisintensiivisten alojen väkeä. Ja kun Timon kanssa käytiin tätä läpi, niin näistä… meidänkin tällä alueella on ikään kuin esimerkkejä kummastakin tavasta. Mutta että jos nämä saadaan yhdistymään, tämä koulutuksen vetovoima ja veturiyritysten vetovoima, ikään kuin pystytään yhdistämään, niin se on vielä [?? 00:20:23] sitten. Ja siinä juuri tämä kuntien julkisen hallinnon toimijoiden, niiden kehitysyhtiöiden merkitys tulee korostumaan, ja tällaisistakin meillä on tässä yhdeksän joukossa jo hyviä esimerkkejä. Jotenkin elävästi muistan ne keskustelut, mitä Ylä-Savon esimerkiksi tilannekuvafoorumeissa käytiin. Timo Matikainen [00:20:46]: Niin. Siellä Ylä-Savossahan on ainutlaatuisia yrityksiä, Veturiyrityksiä. Tuo mitä nyt puhut, niin tuossahan alkaa olla jo sellaisen törkeän elinvoimalupauksen ainekset, että joku alue pystyy tällaisen kertomaan, että hei, meillä tämä hoidetaan näin. Jaana Villanen [00:21:00]: Tämä onkin äärimmäisen tärkeää, että aluetyössä tunnistetaan ja tunnustetaan ja myös avitetaan näiden… ja ehkä myöskin näitä esimerkkitarinoita, että me enemmän kerrottaisiin ja jaettaisiin ja tunnettaisiin ylpeyttä näistä veturiyrityksistä. Tässähän aluetyössä on äärimmäisen isossa roolissa, että ne ovat myös vahvasti esillä, ja jota voitiin myös havaita tässä kevään tilannekuvafoorumissa. Että toki siellä oli eroa, mutta kuitenkin näillä alueilla selkeästi, kun me haimme näitä edelläkävijäalueita, niin kaikilla alueilla oli oivallettu niiden veturiyritysten merkittävä rooli siinä aluetyössä. Ja tämä on varmaan sellainen, mikä ei ole sellaista oikein suomalaiselle ajattelulle tyypillistä. Että me nostamme paljon ja kehumme. Niin nyt voisimme enemmän sitä tehdä, koska sehän tuo nimenomaan myös sitä kiinnostavuutta muille yrityksille lähteä mukaan alueelle, jossa arvostetaan sitä tekemistä. Ja toisaalta sitä kauttahan yritykset ja organisaatiot kokevat, että ne ovat alueelle merkityksellisiä. Ja taas tullaan siihen merkityksellisyyden tärkeään viestiin. Sillä mitä me teemme tällä alueella on merkitystä. Meidän panoksemme on alueen elinvoimalle merkityksellinen, ja tätä kautta sitten se elinvoima ja vetovoima myös vahvistuu. Tapio Huttula [00:22:21]: Ennen kuin Timi jatkaa, niin ehkä kuulijoille on hyvä sanoa, että me nostamme näitä esimerkkejä näiltä yhdeksältä alueelta. Ja vaikka äsken puhuttiin Ylä-Savosta, niin se ei tosiaan, niin kuin Jaana sanoi, tarkoita etteikö muualla olisi. Mutta me emme voi kaikkien alueiden tilannetta käsitellä tässä, niin sen takia me pyrimme nostamaan esimerkin omaisesti näitä asioita. Mutta jatka vaan Timi. Timo Matikainen [00:22:41]: Kyllä minä tuosta Jaanan mielipiteestä, että se on iso osa sen alueen tulevaisuususkoa. Että meillä on täällä yrityksiä, joissa on töissä ihmisiä, jotka kykenevät synnyttämään palveluja tai tuotteita, joilla on maailmanlaajuinen kysyntä. Että ne ovat lajissaan maailman parhaita. Miksei sitten muutamissa muissakin liiketoimintaideoissa voitaisi kasvaa sellaiseen mittakaavaan, että herätämme ihastusta ympäri maapallon. Eikä se ole enää, että missä päin Suomea, kysymys, kun tämä on muuttunut pieneksi tämä pallo. Riippuu siitä vaan, että mihin syntyy sellainen määrä ihmisiä, jotka yhdessä rupeavat sitä rakentamaan. Jaana Villanen [00:23:19]: Kyllä. Ja mielestäni juuri tämä, mitä saatiin tässä tilannekuvafoorumissa tehdä ja ottaa niitä oppeja ja toteuttaa. 27 tällaista tilannekuvafoorumia alueilla, ja muodostaa siitä vuorovaikutteinen tilannekuva, oli äärimmäisen tärkeää työtä. Ja tämänhän me konseptoimme, ja olemme rakentaneet siitä toimintamallin, johon nyt kaikilla alueilla on mahdollisuus. Jotenkin ottaa siitä oppia ja oivalluksia. Jos nyt ajattelee, että se oli meillä tällainen kokeilu sellaiseen vaikuttavuuteen, mitä aluetyössä voi tehdä, niin nythän tämä on tarjolla ihan kaikille alueille. Ja tietenkin toivon ainakin, että kaikkia näitä oppeja, onnistumisia ja jotain sellaista vielä lisäkehitettävää, niin alueet haluaisi ottaa omakseen ja lähteä pohtimaan sitä, mitä meidän alueella on. Mitä meidän alueella on jotain niin ainutkertaista, josta me voisimme saada sellaista törkeätä lupausta aikaiseksi, mitä tässä nostettiin. Ja toisaalta sitten myös nostaa pöydälle keskusteluun kaikkia niitä kipukohtia, mitä siellä mahdollisesti alueella on. Koska aina kun me tunnistamme ja löydämme jonkin ongelman, joka vaatii kehittämistä, niin siihen on helpompaa tarttua. Ja tämä meidän tilannekuvafoorumimallihan on ihan uskomaton mahdollisuus kaikille alueille lähteä jo formuloidun kokonaisuuden kanssa liikkeelle. Tapio Huttula [00:24:43]: Ja tuohan on helppo jatkaa siitä, että on tietysti olemassa myös se taso vielä, kun me mietimme elinvoiman ja osaamisekosysteemin kehittämistä, niin mikä on se osaaminen, kyky rakentaa niitä ekosysteemejä. Ja puhuisin ehkä sellaisesta vaikka kuin muutoskyvykkyys. Ja sitähän me olemme nyt sitten yrittäneet näille alueille tarjota tämän Sitra Lab -konseptin kehittämisohjelman, koulutusohjelman kautta. Ja tämä on minusta sellaista muutososaamisen osaamispääoman keräämistä sinne alueelle. Jota se alue voi myös tietoisesti tehdä, jos se löytää juuri ne yhteiset roolit, ja kokoaa niitä kehittäjätoimijoita yhteen eri organisaatioista. Niin silloin sinne alkaa syntyä sellainen alueellinen parviäly, jonka kyky tehdä sitä ennakointityötä, tulevaisuuden katsomistyötä, muutosjohtamista, koko sen elinvoimatyön orkestrointia yhdessä. Ja sitä minä ehkä voisin nimittää sitten alueen muutoskyvykkyydeksi. Semmoiseksi ihan omaksi osaamiseksi, jota kannattaa alueella vaalia. Jaana Villanen [00:25:51]: Ehdottomasti. Kun ajattelee sitä tulevaisuutta, niin paljon on olemassa erilaisia välineitä, mutta se vaikuttavuusketjuajattelu, josta meidän projektin johtaja Helena Mustikainen paljon on puhunut, erityisesti siellä Lab-kehittäjätyöskentelyssä ja toki muutoinkin. Niin on yksi sellainen malli, jonka toivoisi, että ottaisi laajemmin alueet käyttöön ja lähtisi kokeilemaan. Se on juuri sitä kokeilevaa kulttuuria, ja toisaalta samanaikaisesti sellaista pitkäjänteistä vaikuttavuustyötä. Niin siinä on ainakin jotain sellaista, jonka kanssa voi lähteä liikkeelle. Tapio Huttula [00:26:26]: Tämä juuri, mitä edellisessä jaksossa puhuttiin. Että miten pystytään tässä ohjaus- ja toimintamallirakentamisessa tehdä sitä työtä niin, että löytyy se iso vaikuttavuustavoite, joka voi olla vaikka sen alueen elinvoiman kasvattaminen. Mutta löytyy ne muutosasiat, ne vaikutukset, mitä nyt tällä kehittämistyöllä haetaan, jotka ovat niitä pienempiä. Ehkä kahden-kolmen vuoden päästä nähtäviä muutoksia, mitä oikeasti siellä alueella sitten halutaan tehdä. Ja niihin pitäisi tavoitella tällä kehittämistyöllä. Tämä on iso paletti, ja sitä kannattaa palastella myös. Timo Matikainen [00:27:03]: Minä menisin ihan sinne pienimpään yksikköön asti, eli yksittäiseen ihmiseen. Että se, mitä sinä sydämessäsi tunnet, sitä sinä ympärillesi levität. Ja tämä elinvoimatyö edellyttää sitä, että siellä sydämessä tuntuu lämpimältä, kun tapaa niitä erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia mielipiteitä kuin sinulla. Että olet valmis kohtaamaan ja arvostamaan näitä toisia ihmisiä, joiden kanssa asut samalla paikkakunnalla. Ja tämä kohtaamisten laatu, tämä dialogi on kaiken tämän tekemisen ytimessä. Eli se kyky ehjään dialogiin erilaisten ihmisten kesken. Ja päätyä sitten niihin törkeisiin tulevaisuudenkuviin, että kuinka hyvin me kaikki täällä voitaisiinkaan elää ja asua ja kasvattaa lapsemme. Jaana Villanen [00:27:46]: Tee se muutos, minkä haluat maailmassa nähdä. Ja ehkä aluetyössä jotain tällaista samankaltaista. Että tartu siihen, mikä sinulle on merkityksellistä. Anna oma panoksesi. Ja sitten kun summataan yhteen kaikki se, että jokainen antaa sen pienen panoksen, minkä kokee merkitykselliseksi, niin se on aluetyössä todella paljon. Olemme puhuneet todella isosta asiasta, alueiden elinvoimasta tässä ja törkeistä lupauksista. Miten sinä Tapio haluaisit summata tätä meidän valtavan isoa ja tärkeää keskustelua nyt? Tapio Huttula [00:28:21]: Haluaisin ajatella sen niin, että tämä lähtee siitä alueen toimijoiden yhteistuumaisuudesta. Että ne luovat itse itselleen sen prosessin. Me olemme nyt puhuneet tästä tilannekuvaprosessista, sen nimihän voi olla mikä vain. Mutta että siellä alueella, niillä halullisilla sieluilla, joilla on myös vastuu siitä alueesta, syntyisi se yhteinen ajatus siitä, että mitä me teemme yhdessä ja miten me teemme. Kun se keskustelu on avattu, niin sitten alkaa löytymään ne isot tavoitteet, sitten löytyvät ne roolit, satsaukset, investoinnit tähän yhteiseen. Ja sitten ne tarkemmat välietapit, mihin alue haluaa mennä. Miten se parantaa yritysten, oppilaitosten vuoropuhelua, miten se auttaa osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Miten se varmistaa, että sinne alueella saadaan uusia osaajia, miten se ottaa digitalisaation mukaan tai hyödyntää vaikka monipaikkaisuutta. Siihen työhön minä ajattelen, että se kipinä täytyy syntyä. Tapio Huttula [00:29:20]: Hienoa! Kiitoksia Jaana ja Timi, sekä kiitos kaikille neljän jakson kommentaattoreille eri puolilta Suomea. Arvokkaita ajatuksia toitte esiin. Tähän on hyvä päättää tämä neljän jakson pohdinta yhteisön osaamisesta ja alueiden elinvoimasta. Työ jatkuu, kestävä tulevaisuus rakennetaan yhdessä. KUUNTELE LISÄÄ Osaamisen aika -podcast-jaksoja elinikäisestä oppimisesta. Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ESITTELYJAKSO: MILLÄ OSAAMISELLA ALUE MENESTYY? https://www.sitra.fi/artikkelit/miten-yhteison-osaaminen-tekee-alueesta-elinvoimaisen-esittelyjakso/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI ALUEEN ON ITSE LÖYDETTÄVÄ RATKAISUNSA ELINVOIMAAN? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-alueen-on-itse-loydettava-ratkaisunsa-elinvoimaan-jakso-1/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO ALUEILLA PULA OSAAMISESTA VAI OSAAJISTA? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-alueilla-pula-osaamisesta-vai-osaajista/ Osaamisen aika -podcastissa Sitran vanhemmat neuvonantajat Tapio Huttula, Jaana Villanen ja Timo Matikainen. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/11/osaamisen_aika_vanhemmatneuvonantajatpodcast-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MILLÄ PÄÄSEMME HANKEHUMPASTA EROON? https://www.sitra.fi/artikkelit/milla-paasemme-hankehumpasta-eroon/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKEEKÖ JATKUVA OPPIMINEN AIVOILLE HYVÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/tekeeko-jatkuva-oppiminen-aivoille-hyvaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list PITÄÄKÖ OPPIMISEN OLLA KIVAA? https://www.sitra.fi/artikkelit/pitaako-oppimisen-olla-kivaa/ Herätyskello ja Milma Arola [https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/04/osaamisenaikapodcastmilmakansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list VOIKO KAIKISSA TÖISSÄ OPPIA? https://www.sitra.fi/artikkelit/podcast-osaamisen-aika-voikokaikissatoissaoppia/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list ONKO OSAAMINEN ONNEN LÄHDE? https://www.sitra.fi/artikkelit/onko-osaaminen-onnen-lahde/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/06/osaamisenaikapodcastepisodikansi-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list MIKSI OSAAMISTA TULEE JATKUVASTI KEHITTÄÄ? https://www.sitra.fi/artikkelit/miksi-osaamista-tulee-jatkuvasti-kehittaa/ Kuvituskuva: Podcastin otsikko ja puhuja [https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/05/osaamisenaikapodcasttiiser1-448x448.jpg] Podcast add_to_reading_list remove_from_reading_list OSAAMISEN AIKA -PODCAST RUOTII OPPIMISEN MERKITYSTÄ https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamisen-aika-podcast-ruotii-oppimisen-merkitysta/ SUOSITTELEMME Tästä eteenpäin. [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-2-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list KOKEILUT TUOVAT ELINVOIMAA ALUEILLE https://www.sitra.fi/uutiset/kokeilut-tuovat-elinvoimaa-alueille/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list TULEVAISUUDEN OSAAMINEN SYNTYY EKOSYSTEEMEISSÄ (TIIVISTELMÄ) https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa-tiivistelma/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/microsoftteams-image-22-448x448.jpg] artikkelit add_to_reading_list remove_from_reading_list REAALIAIKAINEN TIETO OSAAMISTARPEISTA JA OSAAMISTARJONNASTA AUTTAA KOHTAANTO-ONGELMAN RATKAISEMISESSA https://www.sitra.fi/artikkelit/reaaliaikainen-tieto-osaamistarpeista-ja-osaamistarjonnasta-auttaa-kohtaanto-ongelman-ratkaisemisessa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/osaamisjarjestelma-448x448.jpg] Työn tulokset add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKETTA: TYÖSSÄ TAPAHTUVA OPPIMINEN SYNTYY AVOIMISSA VERKOSTOISSA https://www.sitra.fi/artikkelit/kahdeksan-pilottihanketta-tyossa-tapahtuva-oppiminen-syntyy-avoimissa-verkostoissa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa-image-448x448.png] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list KAHDEKSAN PILOTTIHANKKEEN NÄKÖKULMA OSAAMISEN UUDISTAMISEEN TYÖELÄMÄSSÄ https://www.sitra.fi/julkaisut/kahdeksan-pilottihankkeen-nakokulma-osaamisen-uudistamiseen-tyoelamassa/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/04/microsoftteams-image-10-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list TEKOÄLYN AVULLA SAADAAN ESIIN AJANTASAINEN TIETO OSAAMISTARPEIDEN JA KOULUTUSTARJONNAN KOHTAAMISESTA https://www.sitra.fi/uutiset/ajantasainen-tieto-osaamistarpeiden-ja-koulutustarjonnan-kohtaamisesta-saadaan-esiin-tekoalyn-avulla/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/alueidenosaamisenpaakuva2sitraveerahyytia-1-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ JATKAA SITRAN JA 15 ALUEEN KEHITTÄMÄN YHTEISTYÖMALLIN HYÖDYNTÄMISTÄ https://www.sitra.fi/uutiset/suomen-kasvukaytava-jatkaa-sitran-ja-15-alueen-kehittaman-yhteistyomallin-hyodyntamista/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/06/huttulakasvo.jpg] Kommentti add_to_reading_list remove_from_reading_list MITEN VASTATA MYÖS MYÖNTEISTEN RAKENNEMUUTOSTEN OSAAMISTARPEISIIN? https://www.sitra.fi/blogit/miten-vastata-myonteisten-rakennemuutosten-osaamistarpeisiin/ [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/uusiosaamisjarjestelmakuvatopiasdean-448x448.jpg] uutiset add_to_reading_list remove_from_reading_list UUSI OSAAMINEN SYNTYY YHÄ USEAMMIN VERKOSTOISSA TYÖSKENNELLEN https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-osaaminen-syntyy-yha-useammin-verkostoissa-tyoskennellen/ Alueiden osaamisen aika - vuorovaikutteiselle toimintamallilla tilannekuva alueesta [https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/kansikuva-sitra-alueiden-osaamisen-aika-kasikirja-image-448x448.jpg] julkaisut add_to_reading_list remove_from_reading_list ALUEIDEN OSAAMISEN AIKA – VUOROVAIKUTTEISELLA TOIMINTAMALLILLA TILANNEKUVA ALUEESTA https://www.sitra.fi/julkaisut/alueiden-osaamisen-aika-vuorovaikutteisella-toimintamallilla-tilannekuva-alueesta/ The post Voiko ketunhäntä kainalossa tehdä elinvoimatyötä? [https://www.sitra.fi/artikkelit/voiko-ketunhanta-kainalossa-tehda-elinvoimatyota/] appeared first on Sitra [https://www.sitra.fi].
Available everywhere
Listen to Podimo on your phone, tablet, computer or car!
A universe of audio entertainment
Thousands of audiobooks and exclusive podcasts
No ads
Don't waste time listening to ad breaks when listening to Podimo's content.
Start 7 days free trial
After trial, only 79,00 kr. / month.Cancel anytime.
Exclusive podcasts
Ad free
Non-Podimo podcasts
Audiobooks
20 hours / month