Koulu Podcast

Koulu Podcastin vieraana on kasvatustieteen tohtori ja erityispedagogiikan yliopistonlehtori Juho Honkasilta Helsingin yliopistosta. Jaksossa sukellamme diagnoosien maailmaan – erityisesti ADHD:n – ja siihen, miten ne vaikuttavat koulun arjessa: oppimiseen, käyttäytymisen tulkintaan ja oppijan identiteetin rakentumiseen. Pohdimme, miten diagnoosit voivat olla sekä voimauttavia että rajoittavia. Miten tukea oppilasta ilman, että diagnoosi määrittää häntä? Entä miksi Suomessa tuki kouluissa usein kytkeytyy diagnoosiin, vaikka lainsäädäntö edellyttää toisin? Jakso kutsuu kuulijan pohtimaan koulun tehtävää: voisiko yhteisöllinen ja pedagoginen lähestymistapa mahdollistaa tuen, joka kuuluu kaikille – ei vain diagnoosin kautta?

Koulu-podcastin vieraaksi saapui toimittaja ja some-vaikuttaja Julia Thurén, jonka kanssa keskustellaan koulusta vanhemman näkökulmasta. Keskustelu laajenee arkeen, vanhemmuuteen, viestintään ja siihen, miten yhteys kodin ja koulun välillä koetaan. Jaksossa pohditaan, miltä koulu näyttää vanhemman silmin, mikä toimii, mikä voi kuormittaa. Keskustelussa pysähdyttään myös sen äärelle, mikä koulussa koetaan tärkeäksi – ja kenelle.

Tässä jaksossa suuntaamme Itä-Suomeen ja sukellamme sivistysjohtamisen arkeen ja tulevaisuuden näkymiin Kiteellä. Vieraana on Matias Valoaho, Kiteen kaupungin sivistysjohtaja, jonka kanssa keskustelemme muutoksen johtamisesta, oppimisen tukemisesta ja itsensä johtamisesta alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Valoahon johtamisessa korostuu joukkueajattelu. Aikuisten välinen yhteistyö, jaettu vastuu ja yhteinen suunta tukevat oppilaiden kiinnittymistä ja rakentavat vahvaa toimintakulttuuria, jossa jokaisella on merkityksellinen rooli. Pohdimme myös, miten väestökehitys, kaupungistuminen ja maantieteelliset erityispiirteet muokkaavat koulutuksen kenttää. Keskustelussa avataan, miten nämä muutokset haastavat palveluverkkoja ja koulujen arkea – ja kuinka strateginen, mutta realistinen johtaminen voi rakentaa siltoja tulevaisuuteen. Muita teemoja: Etäopetuksen mahdollisuudet, kielitietoisuuden merkitys ja paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen kietoutuvat keskustelussa toisiinsa. Millainen voisi olla koulu, joka on yhtä aikaa juurtunut omaan yhteisöönsä ja suunnannut rohkeasti kohti tulevaa? Jakson lopussa Matias kertoo miksi Kiteelle kannattaa tulla, ihan vaikka ympäri vuoden. 🎧 Tässä jaksossa on tarjolla rehellistä ja käytännönläheistä puhetta koulumaailman arjesta, strategisesta johtamisesta ja siitä, millaista rohkeutta vaatii valmistautua tulevaisuuksiin.

Tässä Koulu Podcast jaksossa syvennytään lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä erityisesti siihen, miten digitaalisuus, some-kulttuuri ja nykyajan mielenterveys- ja traumapuhe vaikuttavat kasvaviin mieliin. Keskustellaan mm. siitä, miksi psyykkistä oireilua ilmenee enemmän ja miksi diagnooseja tehdään yhä useammin – ja mitä riskejä tähän liittyy. Usein tärkeintä on, että nuorella on ympärillään välittäviä aikuisia, mutta mistä aikuinen voi kuitenkin havaita kun lapsi tai nuori tarvitsee ulkopuolista apua? Jakso haastaa pohtimaan myös koulujen ja vanhempien roolia sekä yhteisön merkitystä nuoren hyvinvoinnin tukemisessa.

Tässä jaksossa syvennymme aiheeseen, joka koskettaa yhä useampia opiskelijoita ja koulujen kehittämistä: opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Jakson vieraana on kasvatustieteilijä, yliopistonlehtori ja kasvatustieteellisen maisteriohjelman johtaja Olli-Pekka Malinen, jonka oma tarina ulottuu aina Kiinan Hainanin saarelta Malesian opettajaharjoitteluun. Keskustelussa pureudumme kansainvälisyyden mahdollisuuksiin, haasteisiin ja vaikutuksiin – niin opiskelijan identiteetin kuin koko koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Pohdimme keskustelun aikana mm. seuraavia näkökulmia: * Millaisia vaikutuksia kansainvälisellä liikkuvuudella voi olla opettajaksi opiskeleville?  * Entä mitä voisimme oppia muualta – tai mitä viedä mukanamme maailmalle? Lisäksi pohdimme myös tekoälyn roolia opiskeluiden rinnalla, hyvinvoinnista ja siitä, miten tärkeää on säilyttää uteliaisuus ja unelmat osana kasvua. Jakson aikana voit myös pohtia omia kokemuksiasi kansainvälisyydestä. Mitä olet itse oppinut toisessa kulttuurissa toimiessasi? Minkälaisen vaikutuksen kokemus jätti sinuun?