Esim. esikuvia
Podcast de Radio Helsinki
Este podcast se puede escuchar gratuitamente en todos las plataformas y en la app de Podimo sin necesidad de suscripción.
Todos los episodios
7 episodios[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2021/03/esikuvia_ilmankuvaa-1-1200x675.png] Millenniumin taitteen molemmin puolin syntyneet ovat, käsittämätöntä kyllä, jo parikymppisiä. He ovat musiikkialallakin tuoreita, visionäärisiä ja innostuneita tekijöitä, joiden arkeen ovat aina kuuluneet television kykykilpailut, sosiaalinen media ja erilaiset suoratoistopalvelut. He ovat kasvaneet esikuvakyllyydessä, jonka kaltaisesta me keski-ikää lähestyvät ei-diginatiivit saatoimme aikanamme vain haaveilla. Miten muusikoksi ja artistiksi kasvamiseen vaikuttaa se, että kaikki maailman musiikki ja sen tekijät ovat vain muutaman klikkauksen päässä? Miten se muokkaa ihmisen ennakko-odotuksia, toiveita ja työelämän esiasetuksia? Tässä jaksossa tapaamme levyuransa alkuvaiheissa olevia parikymppisiä muusikoita ja artisteja, joille keskenään yhteistä on lähinnä heidän edustamansa sukupolvi.Nelma U & Eden & Rosa Coste Artikkeli Nelma U, Eden ja Rosa Coste [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/nelma-u-eden-ja-rosa-coste/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].
[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2021/03/esikuvia-mercedes-1200x675.png] Ensimmäisiä suomalaisia rap-kokeiluja tehtiin jo 1980- ja 1990-luvulla, joskin myöhemmät rap-sukupolvet ovat esittäneet kriittisiä lausuntoja näiden pioneerien työn merkityksestä suomalaiselle rapille. Skene alkoi vankistua vähitellen 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja 2000-luvun taitteessa koettiin varsinainen suomirapin buumi. Naisen asema rapissa on usein ollut kaukana musiikin tekemisestä, eikä 2000-luvun alussa esikuvia ollut Suomessa tungokseksi saakka. Tässä jaksossa kuullaan henkilöä, joka omalta osaltaan on tuonut paljon kaivattua variaatiota kotimaiseen rap-skeneen. Artikkeli Mercedes [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/mercedes/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].
[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2021/03/esikuvia_siniyasemin-1200x675.png] Muusikkous kulkee usein verenperintönä tai vähintäänkin lapsuudenkodin kasvatuksellisten arvojen heijastelemina harrastusvalintoina: perheen yhteistä musisointia, muskareita, musiikkiluokkia ja soittotunteja. Luonnollisena seurauksena näistä ovat erilaiset projektit ja bändit, omien biisinkirjoitteluiden ohessa. Kaikista lapsena musiikkia harrastaneista ei luonnollisestikaan tule ammattimuusikoita tai edes artisteja, eikä niidenkään, joista tulee, tie aina ole aivan mutkaton. Toisinaan oman väylänsä löytäminen edellyttää omien ennakkoluulojensa kyseenalaistamista ja vanhojen roolimallien hylkäämistä. Tässä jaksossa kuullaan ihmistä, josta omien sanojensa mukaan piti alun perin tulla jotain aivan muuta kuin artist Artikkeli Sini Yasemin [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/sini-yasemin/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].
[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2021/03/esikuvia_ilmankuvaa-1-1200x675.png] Kun jollekulle ei-saamelaiselle mainitsee saamelaismusiikin, ensimmäinen – ja usein ehkä yksinomainen – ajatus on joiku. Totta onkin, että se on yksi tämän päivän saamelaismusiikin perustoista. Joiun, kuten muidenkin perinteisen saamelaismusiikin lajien musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä instrumentteja ole käytetty. Tämän lisäksi musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä. Kuitenkin nykysaamelaismusiikki on paljon muutakin. Saamelaisen populaarimusiikin kehityksen lasketaan alkaneen Nils-Aslak Valkeapään vuonna 1968 ilmestyneestä levystä. Hänen seuraavalla, vuonna 1974 ilmestyneellä levyllään yhdistettiin ensi kertaa joikuperinnettä ja länsimaisia soittimia. Valkeapäätä on seurannut lukuisa joukko saamelaisartisteja, joista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Mari Boine ja Wimme. Tänä päivänä saamelaismusiikki voi edustaa mitä tahansa musiikkigenreä räpistä humppaan ja seuraa kansainvälisten trendien virtauksia siinä missä mikä tahansa muukin musiikki. Tässä jaksossa tapaamme ihmisen, joka muusikon- ja artistinuransa lisäksi opettaa ja tutkii saamelaismusiikkia. Artikkeli Ánnámáret [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/annamaret/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].
[https://www.radiohelsinki.fi/wp-content/uploads/2021/03/esikuvia_ilmankuvaa-1-1200x675.png] Helsingissä järjestettiin ensimmäisiä laittomia teknoklubeja 1980-luvun lopulta alkaen. Varsinainen teknobuumi rantautui tänne 1993, ja vuosituhannen vaihde olikin klubimusiikin kulta-aikaa Suomessa. Ylen Elävä arkisto kertoo aiheesta näin: “1980-luvun lopulla Suomeen saapui uusi musiikkityyli, joka oli villinnyt nuorisoa jo Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa. Kyseessä oli tekno, joka siihen aikaan tunnettiin nimellä acid house. Acid housessa musiikin tekemisen pohjana pidettiin miksausta ja tanssittavuutta. Musiikkityylin kuninkaiksi nousivat levyjä pyörittävät ja äänimateriaalia kekseliäästi miksaavat DJ:t eli tiskijukat. Viimeistään 1990-luvun alussa ympäri maailmaa alettiin puhua yleisesti teknosta.” Tässä jaksossa tapaamme erään, joka tutustui teknoon ja klubikulttuuriin Ihana-klubin lipunmyyjänä, kiikutti omia mixtapejaan klubihosteille käyntikortteinaan ja tunnetaan nykyään yhtenä Suomen ensimmäisistä naispuolisista tekno-DJ:stä.7 Artikkeli Milla Lehto [https://www.radiohelsinki.fi/podcastit/milla-lehto-julkaisu/] julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki [https://www.radiohelsinki.fi].
Disponible en todas partes
¡Escucha Podimo en tu celular, tableta, computadora o coche!
Un universo de entretenimiento en audio
Miles de pódcasts y audiolibros exclusivos
Sin anuncios
No pierdas tiempo escuchando anuncios cuando escuches los contenidos de Podimo.