Tietoa liikenteeseen

Venäjän helmikuussa tekemä hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen liikenne- ja logistiikkayhteyksiä monella eri tavalla. Matkustajajunat eivät enää kulje itään, kauttakulkurahtia Suomen satamissa liikkuu aiempaa vähemmän ja lentomatkustajien vaihdot Euroopan ja Aasian välillä ovat vähentyneet Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Mitä tulee tehdä, jotta muuttuneesta tilanteesta huolimatta liikkuminen – ja tätä kautta Suomen houkuttelevuus ja kilpailukyky – pystytään varmistamaan? Tähän etsitään vastauksia Tietoa liikenteeseen -podcastin uusimmassa jaksossa, jossa paneudutaan Suomen logistisen aseman muutokseen Venäjän Ukrainassa tekemien sotatoimien seurauksena. Missä kunnossa Suomen kuljetusketjut ovat? Miten Suomen syrjäinen sijainti vaikuttaa kilpailukykyymme? Mikä merkitys logistiikan digitalisaatiolla on? Näitä kysymyksiä pohtimaan Mikko Saariahon seuraan liittyvät keskustelussa logistiikkayhtiö Ahola-konsernin hallituksen puheenjohtaja Hans Ahola sekä Suomen liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Noora Lähde. -Hankalassa tilanteessa pitää nähdä mahdollisuudet ja löytää keinot selvitä yhdessä vaikeuksista. Kaiken keskiössä on johtaminen huoltovarmuudesta ja resilienssistä käsin: miten haasteet ratkotaan ja perustoiminnot turvataan. Digitalisaatio ja erilaiset innovaatiot ovat ratkaisuja, jotka tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia, Lähde kertoo. -Suomella on hyvä tilanne. Viimeisen kymmenen vuoden aikana liikennealalla on tapahtunut suuri muutos, jossa yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä on edistetty ja asioita viety eteenpäin. Julkisen sektorin ja liike-elämän yhteistyöllä voidaan Suomen kilpailukykyä rakentaa yhdessä paremmaksi. Logistiikan toimivuudesta huolehtiminen on Suomelle tärkeämpää kuin koskaan, Ahola sanoo. Tervetuloa kuuntelemaan!

Liikenneala on Suomessa jättimäinen työllistäjä – Arviolta 175 000 ihmistä saa alalta palkkansa. Pelkästään henkilöliikenteessä on noin 40 000 työpaikkaa ja tavaraliikenteessä noin 50 000 työpaikkaa. Liikenne muuttuu toimialana parhaillaan rajusti. Päästöjen vähentäminen ja energian kallistuminen nopeuttavat muutosta. Digitalisaatio haastaa vanhoja toimintamalleja. Esimerkiksi robotteja kokeillaan kauppaostosten kotiinkuljetuksissa Suomessa ja takseja suhaa ilman kuljettajaa Kiinassa. Millaisia töitä liikenneala tulevaisuudessa tarjoaa? Miten ala pystyy houkuttelemaan oikeat osaajat? Tästä otamme selvää Tietoa liikenteeseen –podcastin uusimmassa jaksossa, kun Mikko Saariahon vieraaksi saapuvat Katri Viippola, Ari Aalto sekä Hanna Hovi.

Suomen henkilö- ja tavaraliikenne perustuu sujuvaan ja tehokkaaseen liikenteeseen maanteillä. Tavaraliikenteestä 63 % ja matkustajaliikenteestä peräti 90 % kulkee kumipyörillä. Miltä liikenne Suomen maanteillä näyttää turvallisuustilastojen valossa ja miksi olemme turvallisuustilastoissa Ruotsia jäljessä? Kuinka datan ja automaation avulla voidaan luoda entistä turvallisempaa ja sujuvampaa maantieliikennettä? Ja kuinka nopeasti itseohjautuvat autot valtaavat tiet? Tästä otetaan selvää ”Tietoa liikenteeseen” -podcastin kuudennessa jaksossa. Mikko Saariahon vieraina ovat liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston päällikkö Laura Eiro sekä palveluarkkitehti Jani Laiho ja yksikön päällikkö Sakari Lindholm Fintrafficista.

Mikä on ollut rautateiden merkitys Suomelle? Miksi ihmeessä meillä junaliikenteen osuus henkilöliikenteessä on alhainen moneen muuhun maahan verrattuna? Tulevaisuuden visiointi on tämänkin kerran keskustelun keskiössä. Onko junaliikenteestä ratkaisuksi liikenteen ilmastokysymykseen? Tarjoaako junaliikenne aidosti vaihtoehdon yksityisautoilulle? Mikä on sen rooli liikennejärjestelmässä ja kansainvälisissä yhteyksissä tulevaisuudessa? Tarvitaanko uusia raiteita Suomen sisällä? Miten saadaan raiteiden tavaraliikenteen osuutta kasvatettua? Näihin ja moniin muihin polttaviin kysymyksiin etsitään vastauksia Tietoa liikenteeseen –podcastin 5. jaksossa. Tässä jaksossa inspiroidumme liikkumisen ja kuljettamisen tulevaisuudesta junaliikenteen näkökulmasta yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön johtavan asiantuntijan Jani von Zansenin, Kokkolan Sataman kehityspäällikkö Jyrki Roukalan, Fintrafficin operatiivisen johtaja Sanna Järvenpään sekä Digiradan hankejohtajan Jari Pylvänäinen kanssa. Keskustelua johdattaa tuttuun tapaansa Fintrafficin vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho. Tervetuloa kuuntelemaan!

Suomi on riippuvainen meriliikenteestä. Suomessa laivat toimivat siltoina ja meillä toimii yksi maailman vilkkaimmista matkustajasatamista. Suomen vienti ja tuonti ovat melkein täysin riippuvaisia merikuljetuksista. Moneen muuhun maahan verrattuna laivaliikenne on meillä poikkeuksellisen tärkeässä roolissa. Millainen asema Suomella on, jos katsoo koko globaalia merenkulkua? Mitkä ovat suomalaisen merenkulun vahvuuksia? Mihin suuntaan meriliikenne on menossa? Mitä merellä tulevaisuudessa tapahtuu ja millaisia kehityspolkuja on käynnissä? Kuinka voimakkaasti digitalisaatio tulee ravistelemaan myös merenkulkua? Toisin sanoen, kun maailma digitalisoituu, miten merenkulku pärjää bittimyrskyssä? Näihin ja moniin muihin meriliikenteen kysymyksiin etsitään vastauksia Tietoa liikenteen –podcastin 4. jaksossa. Mukana keskustelussa ovat OneSea-ekosysteemin johtaja Jukka Merenluoto, johtaja Petri Kalske Unikie Oy:stä sekä Fintrafficin hankepäällikkö Olli Soininen. Tervetuloa kuuntelemaan!