1950 - Nykypäivä: Toteutumattomien katastrofien maa

1950 - Nykypäivä: Toteutumattomien katastrofien maa

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli raunioitunut maa. Satojatuhansia evakoita piti asuttaa, sotakorvaukset maksaa ja suhteet Neuvostoliittoon rakentaa uudelleen. Silti seuraavien vuosikymmenten aikana Suomesta kasvoi vakaa demokratia, hyvinvointivaltio ja lopulta yksi maailman vauraimmista ja koulutetuimmista yhteiskunnista. Sarjan päätösjaksossa seurataan sodanjälkeisen Suomen suurta muutosta: evakkojen asuttamista, maaseudun murrosta, Kekkosen vallan aikaa, kaupungistumista, hyvinvointivaltion rakentamista, EU-jäsenyyttä, Nato-Suomea ja uuden ajan jakolinjoja. Miten pienestä ja haavoittuneesta maasta tuli moderni Suomi? Ja miksi eräs ruotsalainen diplomaatti kutsui sitä toteutumattomien katastrofien maaksi? Historian pitkän oppimäärän päätösjakso kattaa vuodet 1945–2026. Musiikki: Nils-Aslak Valkeapää: Sámi eatnan duoddariid Kaiut: Whipper

1920–1940-luvut: Ikävä maahan, jota ei ole

Sotienvälisessä Suomessa talous kasvoi nopeasti, mutta sisällissodan muisto varjosti. Vallankumouksellisuus ja fasismi uhkasivat, mutta nuori tasavalta torjui kummatkin - aikana jolloin muut Euroopan uudet valtiot menettivät demokratiansa. Lopulta Eurooppa ajatui katastrofiin, jota Suomikaan ei kyennyt väistämään, mutta selviytyi, haavoittuneena ja rangaistuna. Miten pieni valtio selviytyi aikakaudesta, joka murskasi monet muut? Minkälaisia olivat ajan johtajat, millä perustein he tekivät päätöksensä? Minkälaista oli uuden itsenäisen maan arki, sen henki ja kulttuuri? Ja mitä on ikävä maahan, jota ei enää ole? Historian pitkän oppimäärän kymmenes jakso kattaa vuodet 1920–1948. Musiikki: Tango De Manzana - Kevin MacLeod

1900-luvun vaihde: piikki Venäjän lihassa

Autonomian aikakausi oli ollut hyvä suomalaisille, mutta nyt se oli tulossa päätökseen. Muuttuvat politiikan suhdanteet alkoivat ahdistaa suomalaisten itsemääräämisoikeutta, johon reagoitiin ärhäkästi. Alkoi epävakauden aika, Suomessa ja Euroopassa, joka johti maailmansotaan, jonka päätteeksi keisarivalta oli historiaa, sitä seurannut väliaikainen hallitus kumottu ja lopulta Suomi ensimmäistä kertaa historiassaan vapaa. Sitä ei kuitenkaan yhdessä juhlittu, sen sijaan syttyi verinen sisällissota. Sarjan yhdeksäs jaksot kattaa vuodet 1899-1920. Musiikki Parisian - tuntematon Pellavatukkainen tyttö - Claude Debussy

1800-luku: viisi erilaista keisaria

Napoleonin sodat myllersivät Euroopan kartan ja Suomesta tuli osa Venäjää, autonominen suuriruhtinaskunta ilman, että kansa itse siihen pyrki. Siinä missä itämaan asema Ruotsin osana pysyi vuosisatoja melko muuttumattomana, Venäjän aikana Suomen kohtalo alkoi riippua keisarin vallasta, tavoitteista ja jopa luonteenpiirteistä. Suomalaiset oppivat vähitellen, miten keisarivallan kanssa tuli toimia, ja maa sai imperiumissa poikkeuksellisen aseman. Suomi vaurastui nopeasti. Vanhaa aikaa Ruotsin osana ei juuri muisteltu haikeudella. Nyt alettiin pohtia jotain aivan muuta: mikä Suomi oikeastaan on - ja millainen kansa täällä asuu? Musiikki: Valse Lente - Oskar Merikanto

1700-luku: sielunkumppaneita etsimässä

1700-luku toi Suomeen kahvin, peilin, perunan ja ikkunat. Nämä näennäisen pienet uutuudet muuttivat sen, miten ihmiset näkivät itsensä ja toisensa. Säätyläisnaiset alkoivat kirjoittaa päiväkirjoja ja etsiä sielunkumppaneita. Kaikkiaan aika tarkoitti vuosituhantisen kyläyhteiskunnan murtumisen alkua. Vanhat uskomukset ja elämäntapa tulivat lopulta jäämään taakse. Samaan aikaan Ruotsi kävi neljä sotaa ja hävisi niistä kaikki. Musiikki Four Seasons - Antonio Vivaldi, esittää Michelle Ross Sonata C - Wolfgang Amadeus Mozart, esittää Andrei Hadap Narvan Marssi - tuntematon, esittää Suomen Valkoisen kaartin ja laivaston soittokunnat