Kerhotalo – Haimila & Nuorgam

Suomi julistettiin jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi. Miten pahoinvoivat suomalaiset voivat kerta toisensa jälkeen olla maailman onnellisimpia? Onko Suomi vähän kuin perheenjäsen, josta ei uskalleta puhua ulkopuolisille pahaa? Hankalien maa- ja perhesuhteiden lisäksi jaksossa käsitellään rakkauden kieliä, yhteyttä ja yhteydettömyyttä. Onko iltapalaleivän tekeminen oikeasti rakkaudenosoitus ja miten homofobisen baptistipastorin kehittämästä love languagesta tuli niin valtavan suosittu teoria? Emmi ja Laura paljastavat jaksossa myös omat rakkauden kielensä ja avaavat tiet sydämiinsä.

Naistenpäivän marssi ja sen suosio saivat Emmin ja Lauran pohdiskelemaan naisia ja naiserityisen työn ajankohtaisuutta. Miksi Naiset ensin -dokumenttisarja tuntui aluksi vanhanaikaiselta ja olisiko naistenpäivän marssi ollut samanlainen suksee neljä vuotta sitten? Entä mikä tekee feminististä feministin ja saako feministi-idoli poimia pelkät kirsikat kakun päältä? Lisäksi jaksossa puhutaan naisille suunnattujen stand-up-keikkojen anatomiasta ja siitä, miksi yleisössä olevat miehet on naisia vaikeampi valloittaa.

Ylen Deittaavat Daamit -ohjelmassa kypsät naiset etsivät rakkautta ja elämänkumppania. Rakkausrealityn asiantuntijoina Kerhotalon ylipäälliköt eivät malta olla puhumatta daameista ja deittailusta. Millaisia puolia deittailu ihmisistä saa esille ja ketä esitämme olevamme, kun etsimme rakkautta? Jaksossa päädytään myös melko yllättäen analysoimaan Emmin tinder-profiilia, josta herääkin kysymys: miksi ajatus intensiivisestä rakastumisesta on monelle liikaa, mutta äidin etsiminen tuleville lapsille ei?

Tämä on jakso, jota kerholaiset eivät ehkä osanneet odottaa: Kerhotalon lopetusuutiset. Kerhotalon ovet suljetaan toukokuun lopussa ja se herättää Emmissä ja Laurassa monenlaisia tunteita. Jaksossa puhutaan lopettamispäätöksestä, sen taustoista, lopettamisen herättämistä tunteista ja tulevaisuudesta, joka ainakin vielä tuntuu hyvin hähmäiseltä ja ahdistavalta.

Ensin Yle kohautti maaseudun puolustajia Maitotyttö -audiodraamalla ja heti sen perään dokumentilla, joka paljasti laiminlyöntejä kirjolohikasvattamoilla. Lopullinen syöttö iltapäivälehtien kolumnistien lapaan oli Marttojen kasvisruokasitoumus - salaliitto ja ideologiaa, jota kolumnistien oma jauhelihahimo ei kuitenkaan ilmeisesti ole. Miksi ruoka ja sen tuottaminen kiihdyttää ihmisiä niin kovasti? Onko salakuvaaminen epäeettistä ja miksi meitä ei kiinnosta kaloille aiheutettu kärsimys? Kenelle päätös kansalaisten ruokavalioista lopulta kuuluu?