Kuuntele Menneisyyden Jäljillä

Jaksossa käsittelemme Suomen idänsuhteiden pitkää historiaa eli Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosisatojen saatossa. Tarkastelemme idänsuhteiden historiaa erityisesti museoympäristössä, sillä jakson keskiössä on Tampereen keskustassa sijaitseva Idänsuhteiden museo Nootti. Keskustelemme jaksossa, mitä Nootti-museo tarjoaa kävijöilleen ja millä tavalla se käsittelee idänsuhteita. Mitkä ovat Suomen idänsuhteiden käännekohdat? Minkä vuoksi Suomen ja Venäjän sekä Neuvostoliiton välinen historia herättää paljon tunteita? Mitä on tärkeää ymmärtää idänsuhteiden historiasta, jotta voi ymmärtää idänsuhteita nykypäivässä? Jakson vieraaksi olen saanut Idänsuhteiden museo Nootin museojohtajan Kalle Kallion. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Idänsuhteiden museo Nootin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #124 Idänsuhteiden vaikeaa historiaa ja museotyötä → [https://lottavuorio.com/2025/04/15/124-idansuhteiden-vaikeaa-historiaa-ja-museotyota/]

Tässä jaksossa keskustelemme 1910- ja 1920-lukujen korttihuijareista sekä vuosisadan alun yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamasta pikkurikollisuudesta. Pohdimme jaksossa, keitä olivat 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten korttihuijarit ja minkälaiset yhteiskunnalliset muutokset mahdollistivat pikkurikollisuuden. Miksi juuri junat ja juna-asemien lähistöt olivat otollisia paikkoja petollisille korttipeleille? Ketkä lähtivät ammattipelurien matkaan ja minkälaisista rahasummista oli kyse? Entä miten esivalta yritti puuttua huijareiden toimintaan? Jakson vieraana on tietokirjailija Kari Koskela, jonka kirjoittama teos hyppää korttihuijareiden matkaan. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #123 Korttihuijareita, junamatkoja ja pikkurikollisuutta → [https://lottavuorio.com/2025/03/25/123-korttihuijareita-junamatkoja-ja-pikkurikollisuutta/]

Jakson aiheenamme ovat yksinkertaisuudessaan suomalaisten naisten elämäkerrat ja niiden kerääminen Naisten ääni -hankkeen kautta. Naisten ääni kirjaimellisesti kerää naisten ääniä eli elämäkertoja ja tarjoaa niille verkkoalustana paikan tulla kuulluksi. Tarkastelemme jaksossa, minkälaisista henkilöistä elämäkertoja on kirjoitettu? Entä minkälaisia asioita elämäkerroissa muistellaan ja mistä asioista vaietaan? Mitä elämäkerrat kertovat niin sanotusta hiljaisesta historiasta, tavallisten naisten elämästä menneisyydessä? Jakson vieraana on historioitsija Maritta Pohls, joka on yksi Naisten ääni -hankkeen perustajista. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Naisliiton kanssa, joka on alusta alkaen ollut hankkeen tukija. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #122 Naisten ääniä ja suomalaisia elämäkertoja → [https://lottavuorio.com/2025/03/04/122-naisten-aania-ja-suomalaisia-elamakertoja/]

Jaksossa tutustumme 1800-luvun kehruuhuoneiden, naisvankiloiden ja naivankien historiaan. Pohdimme jaksossa, keitä naisvangit 1800-luvun Suomessa tyypillisesti olivat ja minkälaista oli arki naisvankiloissa. Mietimme myös, miten naisvankilat ja kehruuhuoneet erosivat toisistaan, sekä minkälaiset rikokset näihin laitoksiin veivät. Itseäni kiinnostaa myös pohdinta siitä, että onko erinäiset 1800-luvun laitokset, kuten köyhäintalot, kehruuhuoneet ja naisvankilat, pakollinen toimi yhteiskuntarauhan puolesta vai merkki kehittyvästä hyvinvointivaltiosta. Jakson vieraana on akatemiatutkija Johanna Annola Tampereen yliopistolta, joka tutkii naisvankiloiden historiaa Kuri, kokemus ja kerrokset -tutkimushankkeessaan. Seuraa podcastia somessa Instagramissa ja Facebookissa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #121 Naisvankeja, kehruuhuoneita ja yhteiskunnan kontrollia → [https://lottavuorio.com/2025/02/11/121-naisvankeja-kehruuhuoneita-ja-yhteiskunnan-kontrollia/]

Jaksossa tarkastelemme tieteen historiaa itsenäisen Suomen aikana ja eritoten sitä, mikä merkitys tieteellä on ollut yhteiskunnan modernisoitumisessa, kaupungistumisessa ja teollistumisessa. Pohdimme, mikä vaikutus tieteen tekemisellä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Minkälaisessa Suomessa eläisimme ilman tiedettä? Onko Suomessa osattu hyödyntää tiedettä? Entä miten itse tieteen tekeminen on muuttunut – ketkä tiedettä tekevät? Tieteen tekemisen yksi tärkeä näkökulma on myös kansainvälisyys, ja keskustelemme Suomen ja muun maailman yhteyksistä tieteen kautta. Onko Suomi ollut jo itsenäisyyden alkuaikoina kansainvälisempi kuin kenties uskommekaan? Jakson vieraiksi olen saanut dosentti Stefan Nygårdin Suomalaisesta Tiedeakatemiasta, joka työskentelee Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen vastuullisena johtajana, sekä Aalto yliopiston laskennallisen tieteen emeritusprofessori Kimmo Kasken, jolla on monenlaisia kokemuksia jaettavanaan omasta urastaan tieteen parissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa ja Facebookissa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #120 Yhteiskunnan modernisoitumista ja Suomen tieteen historiaa → [https://lottavuorio.com/2025/01/07/120-tieteen-historia-suomessa/]