OkeiOllaRikki

Mielenterveyden hoito on kriisissä – ja siitä puhumme tässä jaksossa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin kanssa. Kun yhteiskunnan tukirakenteet horjuvat, raskain taakka jää usein yksilön ja hänen läheistensä kannettavaksi. Mutta miksi edelleen valitsemme korjaamisen ennaltaehkäisyn sijaan, vaikka tutkimus osoittaa toistuvasti varhaisen tuen vaikuttavuuden? Keskustelussa pureudumme siihen, miten kouluissa voitaisiin vahvistaa nuorten elämäntaitoja, millaista roolia yhteisö kantaa yksilön hyvinvoinnissa ja miksi hyvän mielenterveyden ylläpitäminen ei voi olla vain ammattilaisten vastuulla. Puhumme myös siitä, millaisia seurauksia säästötoimet ja leikkaukset jättävät jälkeensä – ja millainen lasku niistä lopulta kertyy koko yhteiskunnalle. Sarin sanoma on selkeä: parempi huominen ei synny itsestään, vaan tarvitsee meitä kaikkia.

Miksi elämä ei ole reilua – ja mitä se meiltä lopulta vaatii? Tässä jaksossa vieraana on dokumentaristi Sami Kieksi, joka tunnetaan aitouden puolustajana ja vaikeidenkin tarinoiden esiin tuojana. Keskustelemme siitä, miksi kärsimys on väistämätön osa elämää ja jopa sen perusedellytys: ilman kipua emme tunne kasvua, emmekä löydä rajoja, jotka pitävät meidät koossa. Pohdimme myös, miten liika hyvinvointi voi paradoksaalisesti synnyttää pahoinvointia – kun helppous vie pohjan merkitykseltä. Jakson aikana nousee esiin kysymys, miksi joillekin kasaantuu kohtuuttoman paljon vaikeuksia, ja miten näiden kokemusten keskeltä voi silti löytää voimaa, yhteyttä ja toivoa. Tutustu Samin tuotantoihin: Logged In - https://areena.yle.fi/1-50409258 Some Deep Story - https://areena.yle.fi/1-3670003 Kieksi - https://areena.yle.fi/1-65849622

Tutkimukset osoittavat psykedeelien kiistattomat hyödyt mielenterveysongelmien hoidossa, mutta miksi niistä ei puhuta enemmän? Miksi keskustelu kulkee usein vain kahdella äärilaidalla – täydellisen hypen ja tiukan kiellon välillä? Vieraana studiossa on Aleksi Hupli, valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisteri sekä yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on vuosia perehtynyt tajusteisiin – aineisiin, jotka voivat muuttaa ihmisen tietoisuutta ja kokemusta itsestään. Tässä jaksossa katsomme pintaa syvemmälle: mitä tajusteet oikeastaan ovat, mitä menneisyys kertoo tutkimuksen unohtuneista vaiheista ja mitä meidän tulisi kysyä psykedeeleistä vuonna 2025, jotta keskustelu ei jäisi vain pinnalliseksi trendiksi. Pohdimme, miksi vaikeat kokemukset voivat opettaa enemmän kuin helpot, ja kysymme, voiko ihminen todella parantua ilman, että luopuu hallinnasta. Millaisia lupauksia psilosybiini ja muut yhdisteet antavat mielenterveyden hoidossa, ja mitä riskejä liittyy siihen, että hoitomuodoista tulee kaupallistettua ja kontrolloitua? Entä mikä on yksilön vastuu, kun digiyhteisöt ja bioliberalismi luovat paineen jatkuvaan itsensä kehittämiseen? Keskustelu kulkee tieteen ja mystiikan, filosofian ja yhteiskunnallisten rakenteiden rajapinnoilla. Tämä ei ole vain jakso psykedeeleistä, vaan matka siihen, miten ymmärrämme ihmisyyttä, parantumista ja rajoja, jotka usein määrittelevät meitä enemmän kuin itse kokemukset.

Elämässä on hetkiä, jolloin jokin sisäinen ääni kysyy: mihin todella uskomme, ja miksi kuljemme niin kuin kuljemme? Tämän jakson vieraana on elokuvaohjaaja Ramin Sohrab, jonka kanssa sukellamme syvälle mielen kerroksiin ja sen luomiin uskomuksiin. Kun puhumme spiritualismista, emme tarkoita pakomatkaa todellisuudesta, vaan pysähtymistä sen äärelle, mikä ohjaa ihmisten käytösmalleja ja valintoja – usein tiedostamatta. Epävarmuus ja muutos ovat asioita, joita ihminen pelkää, mutta juuri ne paljastavat, mitä todella pidämme arvokkaina. Keskustelussa pureudumme myös onneen: kenellä on lopulta vastuu sen rakentamisesta? Onko se yhteiskunnan, olosuhteiden vai jokaisen oma tehtävä? Ramin nostaa esiin ajatuksen sokeasta luottamuksesta – siitä, että toisinaan meidän täytyy astua tyhjyyteen, ennen kuin näemme seuraavan askeleen. Vastuu ei tällöin ole kahle, vaan vapauden ehto. Modernin ihmisen suurin illuusio on ehkä se, että kaiken voisi hallita. Silti rauhaa ei löydy kontrollista, vaan kyvystä luopua siitä. Tässä jaksossa kysymme: mitä tapahtuu, kun ihminen lakkaa pakenemasta epävarmuutta ja kääntyy sen opettajaksi?

Miltä tuntuu menettää oma lapsi? Entä olla vahva, vaikka sisällä on enää vain tyhjää? OkeiOllaRikki - podcastin uusimmassa jaksossa ääneen astuu 29-vuotias Mia, jonka elämä on ollut selviytymistä helvetistä toiseen: koulukiusaamisen ja seksuaalisen hyväksikäytön arvet, narsistinen parisuhde, jossa rakkaus oli kiristysväline ja hellyys käännettiin aseeksi. Kumppani viilsi rintaansa syyllistääkseen, repi Mian psyykkiset haavat auki kerta toisensa jälkeen ja sai hänet uskomaan, ettei hän riittäisi koskaan. Ja kaiken tämän jälkeen – oman lapsen kuolema.  Mia kertoo uupumisesta, yksinäisyydestä ja siitä, miten vaikeaa on huutaa apua, kun on opetettu pelkäämään omaa ääntään. Silti hän puhuu myös selviytymisestä – ei kauniina tarinana, vaan päätöksenä nousta vielä kerran, vaikka sydän on täynnä sirpaleita. Jakso kuunneltavissa OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.