
suomi
Historia & uskonnot
Rajoitettu tarjous
Sitten 7,99 € / kuukausiPeru milloin tahansa.
Lisää Peter & Peter
Intohimoisesti historiaa harrastavat serkukset Peter Wancke (kuvassa oikealla) ja Peter Nyman (kuvassa vasemmalla) tuovat vuoronperään pöytään aiheen, jota ruoditaan faktojen ja tarinoiden kautta henkilökohtaisella tyylillä. Palautteet voi lähettää osoitteeseen peterpeterhistoria@gmail.com
Bysantti jatkoi Rooman valtakuntaa 1000 vuotta
Rooman valtakunta jakautui kahtia 300-luvun lopulla, mutta Länsi-Rooma kukistui jo alle sata vuotta myöhemmin. Konstantinopolista eli nykyisestä Istanbulista käsin hallittu Itä-Rooma, jota myöhemmin alettiin kutsua Bysantiksi, säilyi aina 1400-luvun jälkipuoliskolle asti. Vaikkei se koskaan ollut maantieteellisesti yhtä suuri kuin Rooman valtakunta laajimmillaan, oli se itäisen Välimeren kristitty supervalta, äärimmäisen vauras ja poliittisesti naapureitaan vaikutusvaltaisempi. Arabien ja islamin eteneminen 600-luvulla päätti Bysantin vallan Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta Bysantin kultakausi oli vasta alkamassa. Lopulta kuitenkin läntiset ristiretkeläiset ja turkkilaiskansat saivat Bysantin polvilleen ja Konstantinopoli kaatui vuonna 1453, mikä oli valtava shokki koko kristikunnalle.
Oliver Cromwell teki Englannista tasavallan
Uskonnolliset erimielisyydet olivat jatkuvasti esillä Englannissa siitä asti kun Henrik VIII:sta tuli anglikaanisen kirkon pää. Henrikin halu erota ensimmäisestä vaimostaan Katariina Aragonialaisesta johti itsenäisen Englannin kirkon syntyyn 1534. Kun Kaarle I nousi kuninkaaksi 1625 ja pyrki hallitsemaan ilman parlamenttia, kuninkaan ja parlamentin väliset kiistat johtivat lopulta sisällissotaan 1642–1651. Yksi keskeinen syy sotaan oli uskonnollinen. Kaarle I suosi rituaalipitoista kirkkoa kun taas puritaanit halusivat puhdistaa kirkon katolisista vaikutteista. Maalaisaateli-taustainen Oliver Cromwell nousi nopeasti parlamentin joukkojen johtohahmoksi. Cromwellin joukot löivät rojalistit, myöhemmin kuningas mestattiin ja Britanniasta tehtiin muodollisesti tasavalta, käytännössä sotilasdiktatuuri.
Vieraana Pekka Haavisto: Mannerheimin Aasian-matka
Jakson vieraana on kansanedustaja, ex-ministeri Pekka Haavisto, joka pohtii Mannerheimin elämää vuosina 1906–1908 tsaarin Venäjän yleisesikunnan pyynnöstä tehdyn Aasian-matkan pohjalta. Mannerheimin kaksiosainen kirja “Matka Aasian halki” julkaistiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin itsenäisen Suomen ja Venäjän korvanneen Neuvostoliiton välisen talvisodan keväänä. Vuosina 1904-1905 käydyn Venäjän-Japanin sodan jälkeen everstiksi ylennettyä Carl Gustaf Emil Mannerheimiä pyydettiin lähtemään Keski-Aasiaan ja Kiinaan tutkimusmatkalle. Peitetarinana oli tieteellinen retki, mutta Mannerheimin varsinainen tehtävä oli kerätä sotilaallista tiedusteluaineistoa. Mannerheim matkusti Aasian halki ratsain noin 14 000 kilometrin matkan. Vaikka tehtävä oli sotilaallinen, oli Mannerheimin tekemä tieteellinen työ myös arvokasta. Matkalla hän myös tapasi muun muassa 13. dalai-laman, jolle hän lahjoitti pistoolinsa.
Hannibal – Rooman kauhu
Hannibal Barka, yksi historian nerokkaimmista sotapäälliköistä, oli Karthagon ja Rooman niin sanotun toisen puunilaissodan sankari. Karthago ja Rooma olivat läntisen Välimeren johtavat valtiot 200-luvulla eaa., ja ne kävivät toisiaan vastaan kolme sotaa alueen herruudesta. Karthago oli katkera ensimmäisessä puunilaissodassa kärsimänsä tappion vuoksi. Kun toinen puunilaissota alkoi, Hannibal, Karthagon uusi johtaja, halusi viedä sodan Rooman sydänmaille Italian niemimaalle. Hänen oli marssitettava joukkonsa Espanjasta asti ja lopulta yli alppien. Mukana oli vastustajissa kauhua herättäneitä norsuja. Italiassa Hannibal löi vihollisen kerta toisensa jälkeen, mutta Rooma ei antautunut. Lopulta Italian miehitys koitui liian kuluttavaksi, ja Hannibal joutui vetäytymään takaisin Karthagoon Pohjois-Afrikan rannikolle. Kaikesta Hannibalin uskomattomasta menestyksestä huolimatta Karthago hävisi myös toisen puunilaissodan, kuten hieman myöhemmin kolmannenkin, ja Karthagon kohtalo oli sinetöity.
Titanicin selviytyjästä Dunkerquen sankariksi
Työväenluokkaiseen perheeseen Pohjois-Englannissa vuonna 1874 syntyneestä Charles Herbert Lightollerista tuli pätevä merimies, joka eteni nopeasti urallaan. Lightoller oli jo tehnyt pitkän pestin kauppalaivastossa, kun hän sai paikan toisena perämiehenä neitsytmatkalle lähtevällä Titanicilla vuonna 1912. Järkytys oli suuri, kun maailman hienoin ja uppoamattomana pidetty matkustaja-alus törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja vei mukanaan merenpohjaan yli 1 500 henkeä. Lightoller oli korkea-arvoisin haaksirikosta hengissä selviytynyt miehistön jäsen. Hän palveli myöhemmin, ensimmäisessä maailmansodassa, upseerina Iso-Britannian laivastossa, selviytyen jälleen useista haaksirikoista. Vuonna 1940, keskellä toista maailmansotaa, Lightoller otti pienen huviveneensä ja lähti noutamaan sotilaita Dunkerquen rannoilta brittien suuressa evakuointioperaatiossa.
Valitse tilauksesi
Rajoitettu tarjous
Premium
Podimon podcastit
Lataa offline-käyttöön
Peru milloin tahansa
1 kuukausi hintaan 1 €
Sitten 7,99 € / kuukausi
Premium
20 tuntia äänikirjoja
Podimon podcastit
Lataa offline-käyttöön
Peru milloin tahansa
30 vrk ilmainen kokeilu
Sitten 9,99 € / month
Premium
100 tuntia äänikirjoja
Podimon podcastit
Lataa offline-käyttöön
Peru milloin tahansa
30 vrk ilmainen kokeilu
Sitten 19,99 € / month
1 kuukausi hintaan 1 €. Sitten 7,99 € / kuukausi. Peru milloin tahansa.