Peter & Peter

Vieraana Pekka Haavisto: Mannerheimin Aasian-matka

Jakson vieraana on kansanedustaja, ex-ministeri Pekka Haavisto, joka pohtii Mannerheimin elämää vuosina 1906–1908 tsaarin Venäjän yleisesikunnan pyynnöstä tehdyn Aasian-matkan pohjalta. Mannerheimin kaksiosainen kirja “Matka Aasian halki” julkaistiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin itsenäisen Suomen ja Venäjän korvanneen Neuvostoliiton välisen talvisodan keväänä. Vuosina 1904-1905 käydyn Venäjän-Japanin sodan jälkeen everstiksi ylennettyä Carl Gustaf Emil Mannerheimiä pyydettiin lähtemään Keski-Aasiaan ja Kiinaan tutkimusmatkalle. Peitetarinana oli tieteellinen retki, mutta Mannerheimin varsinainen tehtävä oli kerätä sotilaallista tiedusteluaineistoa. Mannerheim matkusti Aasian halki ratsain noin 14 000 kilometrin matkan. Vaikka tehtävä oli sotilaallinen, oli Mannerheimin tekemä tieteellinen työ myös arvokasta. Matkalla hän myös tapasi muun muassa 13. dalai-laman, jolle hän lahjoitti pistoolinsa.

Hannibal – Rooman kauhu

Hannibal Barka, yksi historian nerokkaimmista sotapäälliköistä, oli Karthagon ja Rooman niin sanotun toisen puunilaissodan sankari. Karthago ja Rooma olivat läntisen Välimeren johtavat valtiot 200-luvulla eaa., ja ne kävivät toisiaan vastaan kolme sotaa alueen herruudesta. Karthago oli katkera ensimmäisessä puunilaissodassa kärsimänsä tappion vuoksi. Kun toinen puunilaissota alkoi, Hannibal, Karthagon uusi johtaja, halusi viedä sodan Rooman sydänmaille Italian niemimaalle. Hänen oli marssitettava joukkonsa Espanjasta asti ja lopulta yli alppien. Mukana oli vastustajissa kauhua herättäneitä norsuja. Italiassa Hannibal löi vihollisen kerta toisensa jälkeen, mutta Rooma ei antautunut. Lopulta Italian miehitys koitui liian kuluttavaksi, ja Hannibal joutui vetäytymään takaisin Karthagoon Pohjois-Afrikan rannikolle. Kaikesta Hannibalin uskomattomasta menestyksestä huolimatta Karthago hävisi myös toisen puunilaissodan, kuten hieman myöhemmin kolmannenkin, ja Karthagon kohtalo oli sinetöity.

Titanicin selviytyjästä Dunkerquen sankariksi

Työväenluokkaiseen perheeseen Pohjois-Englannissa vuonna 1874 syntyneestä Charles Herbert Lightollerista tuli pätevä merimies, joka eteni nopeasti urallaan. Lightoller oli jo tehnyt pitkän pestin kauppalaivastossa, kun hän sai paikan toisena perämiehenä neitsytmatkalle lähtevällä Titanicilla vuonna 1912. Järkytys oli suuri, kun maailman hienoin ja uppoamattomana pidetty matkustaja-alus törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja vei mukanaan merenpohjaan yli 1 500 henkeä. Lightoller oli korkea-arvoisin haaksirikosta hengissä selviytynyt miehistön jäsen. Hän palveli myöhemmin, ensimmäisessä maailmansodassa, upseerina Iso-Britannian laivastossa, selviytyen jälleen useista haaksirikoista. Vuonna 1940, keskellä toista maailmansotaa, Lightoller otti pienen huviveneensä ja lähti noutamaan sotilaita Dunkerquen rannoilta brittien suuressa evakuointioperaatiossa.

Kamppailu Kanadasta

Donald Trump ei ole ensimmäinen amerikkalaispresidentti, joka on havitellut Kanadaa. Iso taistelu Kanadasta käytiin noin 100 vuoden jakson aikana 1700-luvun alusta 1800-luvun toiselle vuosikymmenelle. Ensin Kanadasta taistelivat britit ja ranskalaiset, sitten vastakkain olivat amerikkalaiset ja kanadalaiset, jälkimmäiset osana britti-imperiumia. Intiaaniliiittolaisia oli kaikissa leireissä. Suhteet eivät olleet ongelmattomia näidenkään sotien jälkeen, ja rajoja muokattiin vielä pitkälle 1800-luvulle. Kanadaa repivät pitkään myös sisäiset ristiriidat, joita myös pahimmillaan ratkottiin asein. Mutta Kanadan kohtalon ratkaisi käytännössä reilun sadan vuoden jakso, jonka aikana käytiin neljä sotaa.

Jeanne d’Arc, Orleansin neitsyt

Sankaritar vai kerettiläinen? 1400-luvun alussa, satavuotisen sodan aikana, nuori tyttö saapui Ranskan hoviin pienestä ranskalaisesta kylästä. Hän sytytti Ranskan vastarinnan Englantia vastaan, mutta maksoi siitä lopullisen hinnan vain 19-vuotiaana. Hänen tarinansa on yksi historian kiehtovimmista, mutta myös traagisimmista.