Peter & Peter

Pääsiäissaaren nousu ja tuho

Pääsiäissaari, Rapa Nui, oli satoja vuosia eristyksissä muusta maailmasta eteläisellä Tyynellämerellä niin sanotun Polynesian kolmion kaakkoiskärjessä. Siellä kukoisti kuitenkin omintakeinen kulttuuri, josta tunnetuin ja näkyvin jäänne ovat kiviset moai-patsaat. Eurooppalaiset löysivät saaren 1700-luvulla, ja 1800-luvun puoliväliin tultaessa sen väestöä olivat koetelleet traagisin seurauksin kulttuuris-uskonnolliset murrokset, eurooppalaiset taudit ja orjuus. Saaren väestö romahti ja kulttuuri tuhoutui.

Havaijin kuningaskunta

17. tammikuuta 1893 itsenäisen Havaijin kuningaskunnan kuningatar Lili’uokalani syrjäytettiin valkoisten sokeriruokoliikemiesten järjestämässä vallankaappauksessa. Havaijilaiset yrittivät vielä 1895 nousta kapinaan ja palauttaa vanha kuningatar valtaistuimelle, mutta yritys kukistettiin. Havaiji oli julistettu tasavallaksi 1894, ja lopulta 1900 Havaijista tehtiin Yhdysvaltojen territorio. Itsenäinen Havaijin valtio lakkasi olemasta. Tämä on tarina siitä miten tähän päädyttiin.

Uuden-Seelannin maorit taistelivat toisiaan ja brittejä vastaan

Polynesiasta saapui maoreina myöhemmin tunnettua kansaa nykyisen Uuden-Seelannin asumattomille saarille noin vuoden 1300 tienoilla. Maorit rakensivat vahvan kulttuurin leveysasteille, joilla vallitsi paljon alkukotia viileämpi ilmasto, ja jossa oli myös erilainen kasvisto ja eläinkunta. Maorien maailma alkoi muuttua brittien saapumisen myötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Heimosotia käyvien maorien keskinäiset valtasuhteet mullistuivat niin kutsutuissa muskettisodissa 1800-luvun alussa, kun heimot alkoivat saada käsiinsä tuliaseita. Iso osa väestöstä sai surmansa tai orjuutettiin. 1800-luvun keskivaiheilla britit ja heidän liittolaisinaan toimineet maorit ajoivat vuosi vuodelta siirtomaavaltaa vastustaneet heimot ahtaalle, vaikka nämä tarjosivatkin briteille kovan vastuksen.

Bysantti jatkoi Rooman valtakuntaa 1000 vuotta

Rooman valtakunta jakautui kahtia 300-luvun lopulla, mutta Länsi-Rooma kukistui jo alle sata vuotta myöhemmin. Konstantinopolista eli nykyisestä Istanbulista käsin hallittu Itä-Rooma, jota myöhemmin alettiin kutsua Bysantiksi, säilyi aina 1400-luvun jälkipuoliskolle asti. Vaikkei se koskaan ollut maantieteellisesti yhtä suuri kuin Rooman valtakunta laajimmillaan, oli se itäisen Välimeren kristitty supervalta, äärimmäisen vauras ja poliittisesti naapureitaan vaikutusvaltaisempi. Arabien ja islamin eteneminen 600-luvulla päätti Bysantin vallan Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta Bysantin kultakausi oli vasta alkamassa. Lopulta kuitenkin läntiset ristiretkeläiset ja turkkilaiskansat saivat Bysantin polvilleen ja Konstantinopoli kaatui vuonna 1453, mikä oli valtava shokki koko kristikunnalle.

Oliver Cromwell teki Englannista tasavallan

Uskonnolliset erimielisyydet olivat jatkuvasti esillä Englannissa siitä asti kun Henrik VIII:sta tuli anglikaanisen kirkon pää. Henrikin halu erota ensimmäisestä vaimostaan Katariina Aragonialaisesta johti itsenäisen Englannin kirkon syntyyn 1534. Kun Kaarle I nousi kuninkaaksi 1625 ja pyrki hallitsemaan ilman parlamenttia, kuninkaan ja parlamentin väliset kiistat johtivat lopulta sisällissotaan 1642–1651. Yksi keskeinen syy sotaan oli uskonnollinen. Kaarle I suosi rituaalipitoista kirkkoa kun taas puritaanit halusivat puhdistaa kirkon katolisista vaikutteista. Maalaisaateli-taustainen Oliver Cromwell nousi nopeasti parlamentin joukkojen johtohahmoksi. Cromwellin joukot löivät rojalistit, myöhemmin kuningas mestattiin ja Britanniasta tehtiin muodollisesti tasavalta, käytännössä sotilasdiktatuuri.