Traumainformoitu Toivo

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/05/Nina_2025.jpg] Nina Pyykkönen kertoo erittäin asiantuntevasti hermostollisesta herkkyydestä eli erityisherkkyydestä. Synnymme tietynlaisella temperamentilla varustettuina, mutta meihin vaikuttaa myös ympäristössä koettu hyvä ja paha.  -On tärkeää luoda tilanteita, joissa ihmisten välinen yhteys mahdollistuu, näin myös hyvinvointi voi vahvistua, Nina sanoo.  -Hermostollinen herkkyys on yksilöllinen ominaisuus. -Lapsuuden aikaisen traumatisoitumisen vaikutusta voidaan verrata jopa vammautumiseen. Mutta siitä on mahdollista toipua! Oman hermostollisen herkkyyden ymmärtäminen voi auttaa ja tukea toipumista merkittävästi. Me olemme muovautuvia, kykeneviä toipumaan.  Linkkejä, mistä löytää lisätietoja:  www.mentalisaatio.fi [http://www.mentalisaatio.fi/] Koulutuspäivät hermostollisen herkkyyden kirjosta: https://www.mentalisaatio.fi/l/hermostollisen-herkkyyden-kirjo-ja-sen-hyodyntaminen-mielenterveystyossa [https://www.mentalisaatio.fi/l/hermostollisen-herkkyyden-kirjo-ja-sen-hyodyntaminen-mielenterveystyossa] https://www.mentalisaatio.fi/l/hermostollisen-herkkyyden-kirjo-ja-sen-hyodyntaminen-tyoelamassa [https://www.mentalisaatio.fi/l/hermostollisen-herkkyyden-kirjo-ja-sen-hyodyntaminen-tyoelamassa] Uutiskirjeen tilaus kiinnostuneille: https://mailchi.mp/61257358d4f3/suomen-mentalisaatioinstituutti [https://mailchi.mp/61257358d4f3/suomen-mentalisaatioinstituutti] Pajulo, M., Salo, S., & Pyykkönen, N. (2025). Mentalisaatio ja reflektiivinen funktio. Teoksessa Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander (toim.) Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim. Printon: Tallinna. Pyykkönen N, Alfthan N (2024). Mentalisaatio ihmissuhteissa -kortit. Reuna Publishing House Oy. 1. painos.  Pyykkönen N, Pyykkönen AJ (2023). Mistä on mentalisoivat organisaatiot tehty? Osviitta 2/2023.  Pyykkönen N (2021). Ympäristöahdistus, mentalisaatio ja toivo.  Kauranen A, Pyykkönen N. (2021). Senioripysäkki®-ryhmänohjaajan käsikirja. Helsinkimissio ry. Keinänen M, Pyykkönen N. (2020). Mentalisaatiokyky tunneyhteyden ilmentäjänä ja ylläpitäjänä. Teoksessa Leskinen ja RIta (toim.) YHTEYS psykoanalyyttisen ajattelun ytimessä. EFPP Suomen 30-v juhlakirja. Prometheus kustannus. Rehnbäck K, Pyykkönen N (2020). Työnohjaus tarvitsee mentalisaatiota. Osviitta 1/2020.  Pyykkönen N (2018). Mentalisaatio huostaanotetun lapsen kehityksen tukena. Julkaisussa Niemi-Järvinen P, (Toim.) (2020). Iskä, äiskä, omahoitsu ja mä siltaa rakentamassa. Perhekeskeisen asiakastyön käsikirja lastensuojelun ammattilaisille. Pelastakaa Lapset ryn julkaisusarja nro 26. Pyykkönen N. (2017). Episteeminen luottamus kehityksen mahdollistajana. Kliininen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Teoksessa: Laitinen, I. & Ollikainen, S. (toim.) Mentalisaatio. Teoriasta käytäntöön. Therapeia-säätiö, 2017. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. (2016). Mentalisaatio – ydinalue lasta suojaavassa työssä. Perheterapia 1/2016. Suomen mielenterveysseura. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. (2015). Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 131 (11): 1050-7. Laitinen, I., Ollikainen, S., Kalland, M., Keinänen, M., Guðrún Kristmannsdóttir, Laitila, P., . . . Pyykkönen, N. (2017). Mentalisaatio: Teoriasta käytäntöön. Therapeia-säätiö. Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] Facebook [https://www.facebook.com/traumainformoitutoivo] Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/05/Sanna_5.png] Miten varhaiset kiintymyssuhteet vaikuttavat meidän myöhempään hyvinvointiimme? Voiko omaa kiintymyssuhdemallia parantaa tai hoivata aikuisena paremmaksi, ehjemmäksi?  Sanna Isosäviä voisi sanoa kiintymyssuhteiden erityisasiantuntijaksi. Sanna kertoo kiinnostuneensa kiintymyssuhteen merkityksestä työskennellessään lastensuojelussa sellaisten perheiden kanssa, joissa oli pieniä lapsia. Käytännön työ ohjasi kiinnittämään huomiota kiintymyssuhteiden ylisukupolvisuuteen, siihen, miten esimerkiksi lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen omien vanhempien kiintymyssuhde vaikutti heidän vanhemmuudessaan.  Sanna Isosävin suosittelemia koulutustapahtumia  Vuoden kriisi- ja traumatyön ’päätapahtuma’ eli kansallinen Kriisi- ja traumakonferenssi 13.-14.11.2025 Helsingissä ja videovälitteisesti. Teemana ’äärirajoilta kohti toivoa – keinoja kriiseistä ja traumoista toipumiseen’. Tärkeä tilaisuus tavata kollegoita ja tulla elpymään ja ravitsemaan itseään. https://www.kriisijatraumakonferenssi.fi [https://www.kriisijatraumakonferenssi.fi] Kansainvälisesti meritoituneen, superhyvän kouluttajan Nicole Mullerin mentalisaatiopohjainen traumafokusoitu koulutus on saatu nyt Suomeen, 25.-26.8. Traumatisoituneiden lasten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, joilla on jo perustietoa mentalisaatiopohjaisesta työskentelystä. https://traumaterapiakeskus.com/koulutukset/mbtc-ja-trauma-tyoskentely-traumatisoituneiden-lasten-ja-heidan-traumatisoituneiden-vanhempiensa-kanssa-25-26-8-2025-helsinki [https://traumaterapiakeskus.com/koulutukset/mbtc-ja-trauma-tyoskentely-traumatisoituneiden-lasten-ja-heidan-traumatisoituneiden-vanhempiensa-kanssa-25-26-8-2025-helsinki] Apua auttajalle -webinaarisarja on ihmistyötä tekevän mahdollisuus rauhassa, turvallisissa puitteissa miettiä omaan taustaan, jaksamiseen ja traumatyön tekemiseen liittyviä teemoja:  https://traumaterapiakeskus.com/koulutukset/apua-auttajalle-koulutus-kevat-2025-webinaari [https://traumaterapiakeskus.com/koulutukset/apua-auttajalle-koulutus-kevat-2025-webinaari] Traumaterapiakeskuksen tuottamia artikkeleja: https://traumaterapiakeskus.com/artikkelit [https://traumaterapiakeskus.com/artikkelit] Traumaterapiakeskuksen kustantamia kirjoja löydät täältä, monia löytyy hyvin myös kirjastoista: https://traumaterapiakeskus.com/tuotteet/kirjat [https://traumaterapiakeskus.com/tuotteet/kirjat] Tässä linkki kirjaan Traumainformoitu työote, johon Sanna kirjoitti luvun mm. ammattilaisten oman kiintymyssuhteen vaikutuksesta heidän työskentelyssään. Myös tätä kirjaa löytyy hyvin kirjastoista. https://www.opettajantietopalvelu.fi/Johanna-Linner-Matikka/Traumainformoitu-ty%C3%B6ote.html [https://www.opettajantietopalvelu.fi/Johanna-Linner-Matikka/Traumainformoitu-ty%C3%B6ote.html] Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] Facebook [https://www.facebook.com/traumainformoitutoivo] Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/05/Leo_Nyqvist-31_lowres-Copy.jpg] Leo Nyqvist kiinnostui väkivaltatyöstä työskennellessään aikanaan oikeuspsykiatrisessa yksikössä, jossa tehtiin mielentilatutkimuksia. Perheväkivallan ehkäisemisestä tuli Leolle tuolloin sydämenasia. Yhteistyö pohjoismaisten toimijoiden kanssa ohjasi väkivaltatyön muotoutumista Suomessa. Myös moniammatillisuuden ja monitoimijaisen työn kehittäminen on ollut Leolle erittäin tärkeää, jotta väkivaltatyö on muodostunut vaikuttavaksi toimintamalliksi.  – Monitoimijainen, traumainformoitu työote on äärettömän tärkeä osa väkivaltatyötä. Traumatietoista ajattelua tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää väkivallan ja esimerkiksi lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen periytyminen. Erittäin usein väkivallan tekijä on itse kokenut väkivaltaa ensin, jo omassa lapsuudessaan, Leo sanoo.  -Erityisesti perheväkivallan ehkäisemiseksi ja karsimiseksi tarvittaisiin varhaista, kokonaisvaltaista tukea perheille, hän jatkaa.  Leo puhuu jaksossa koskettavasti auttajan emotionaalisesta kuormittumisesta. Kun työntekijä kuulee kertomuksia väkivallasta ja väkivaltatilanteista, osa traumaattista tarinaa “tarttuu” myös työntekijään ja vaikuttaa sekundaarisen, toissijaisen traumatisoitumisen kautta työntekijän hermojärjestelmään. Siksi traumainformoitu työote ja traumatietoisuus on niin tärkeää. Jopa yksi, riittävän raskas traumaattinen asiakascase voi saada aikaan sen, että työntekijä jättää työnsä. Tärkein, yksittäinen työntekijää vahvistava työtapa työpaikoilla on se, että työorganisaation, esihenkilöiden ja työnohjauksen ovet ovat auki työntekijälle puhua ja purkaa kokemustaan. Kukaan ammattilainen ei saa ajatella, että hän olisi niin taitava, kokenut tai osaava, että häneen ei ihmisten kipeät kokemukset vaikuta.  Leon artikkeleita löytyy täältä:  https://www.utu.fi/fi/ihmiset/leo-nyqvist [https://www.utu.fi/fi/ihmiset/leo-nyqvist] Leon suosittelemia materiaaleja:  GUSTAV SCHULMAN:  Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys: https://www.perhejaverkostokeskus.fi/tiedostot/20/Schulman%20-%20Vakivalta%20ja%20sietamattomien.pdf [https://www.perhejaverkostokeskus.fi/tiedostot/20/Schulman%20-%20Vakivalta%20ja%20sietamattomien.pdf] Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] Facebook [https://www.facebook.com/traumainformoitutoivo] Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

Aster Hedman, sosiaalityön maisteriopiskelija, kouluttaja, traumaselviytyjä, Traumainformoitu Toivo -podcastin host [https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/04/aster-40.jpg] Traumatisoitumista ei tarvitse pelätä. Riittävällä tuella ja avulla voi hyvinkin kipeästä asiasta syntyä kaunista ja hyvää.  Trauma voitaisiin hyvin yksinkertaistaen määritellä niin, että kyseessä on pelon kokemus, jonka aikana ei olla saatu riittävää tukea ympäristöltä, eli koemme riittävästi pelkoa ja avuttomuutta yhdessä. Ei tarvitse olla jotakin graavia, tarkkarajaista tapahtumaa jotta ihminen traumatisoituu, tästä hyvänä esimerkkinä on niin sanottu kehityksellinen trauma, josta meillä oli tällä kaudella  kertomassa Juha Klaavu. Juhan jaksoa pääsee kuuntelemaan tästä: https://traumainformoitu.fi/kehityksellinen-trauma-ja-toivon-loytyminen-vieraana-juha-klaavu-psykoanalyyttinen-psykoterapeutti-jungilainen-psykoanalyytikko/ [https://traumainformoitu.fi/kehityksellinen-trauma-ja-toivon-loytyminen-vieraana-juha-klaavu-psykoanalyyttinen-psykoterapeutti-jungilainen-psykoanalyytikko/] Traumatisoituminen voi vaikuttaa erityisesti paitsi yksilön stressinsäätelykykyyn, myös muistiin ja toimintatapoihin yleensäkin. Pääset lukemaan emotionaalisen traumatisoitumisen vaikutuksesta kognitiivisille toiminnoille tästä: https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/ [https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/] Traumainformoidun ajattelutavan mukaan ihminen toimii aina ymmärrettävästi, normaalilla tavalla suhteessa kaikkeen siihen epänormaaliin, mitä hän  on joutunut elämässään aikaisemmin kokemaan. Esimerkiksi päihdeongelma nähdään traumainformoidun ajattelutavan mukaan seurauksena jostakin aikaisemmin koetusta, ei välttämättä syynä, joka yksistään voitaisiin hoitaa pois, ja ongelmat tällöin helpottuisivat.  Tästä löydät Asterin mainitseman jakson lastensuojelun ylisukupolvisesta tarpeesta ja lastensuojelun piirissä olevista vanhemmista, jotka olisivat aikanaan tarvinneet itse hoivaa. Hoiva – trauman parantaja, vieraana lastensuojelun asiantuntija Johanna Tervanen: https://traumainformoitu.fi/hoiva-trauman-parantaja/ [https://traumainformoitu.fi/hoiva-trauman-parantaja/] Tästä löydät jakson Mikä ihmeen traumainformoitu koulu, vieraana erityisopettaja Kirsi Strohbehn: https://traumainformoitu.fi/mika-ihmeen-traumainformormoitu-koulu-vieraana-erityisopettaja-resetti-kouluttaja-kirsi-strohbehn/ [https://traumainformoitu.fi/mika-ihmeen-traumainformormoitu-koulu-vieraana-erityisopettaja-resetti-kouluttaja-kirsi-strohbehn/] Täältä löydät lähteet, joita Aster käytti jakson aiheissa:  Bartlett, J. & Steber, K. (9.5.2019). How to implement trauma-informed care to  build resilience to childhood trauma – child trends. Saatavilla https://www.researchgate.net/publication/334679706_How_to_Implement_Trauma-informed_Care_to_Build_Resilience_to_Childhood_Trauma_-Child_Trends [https://www.researchgate.net/publication/334679706_How_to_Implement_Trauma-informed_Care_to_Build_Resilience_to_Childhood_Trauma_-Child_Trends] Bath, H. (2015). The three pillars of traumawise care: healing in the other 23 hours. Reclaiming children and youth. Winter 2015, volume 23, number 4. Saatavilla https://pdfs.semanticscholar.org/b3fb/da00061f77003960364321f76740bc99d3ab.pdf?_ga=2.41777322.965575572.1590042907-1975089827.1590042907 [https://pdfs.semanticscholar.org/b3fb/da00061f77003960364321f76740bc99d3ab.pdf?_ga=2.41777322.965575572.1590042907-1975089827.1590042907] Becker-Weidman, A. (2013). DDP-aapinen. Vuorovaikutteinen psykoterapia pähkinänkuoressa. Näyttöön perustuva tehokas hoitomenetelmä. Tampere: PT-kustannus. Brunzell, T., Stokes, H. & Waters, L. (2015). Trauma-informed positive education: Using positive psychology to strengthen vulnerable students. Contemp School Psychol (2016) 20:63-83. California Association of School Psychologists. DOI 10.1007/s40688-015-0070-x. Burke Harris, N. (2019). Syvälle ulottuvat juuret. Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Helsinki: Basam books Covington. S.S. (2008) Women and Addiction: A Trauma-Informed Approach, Journal of Psychoactive Drugs, 40:sup5, 377-385, DOI:10.1080/02791072.2008.10400665 [https://doi.org/10.1080/02791072.2008.10400665]  Dana, D. (2020). How to help our nervous systems during a pandemic. Psychotherapynetworker. Saatavilla 6.9.2020 https://www.psychotherapynetworker.org/blog/details/1741/how-to-help-our-nervous-systems-during-a-pandemic [https://www.psychotherapynetworker.org/blog/details/1741/how-to-help-our-nervous-systems-during-a-pandemic]  Elomaa, A-P. (2016). Immunomodulatory changes in depression, adverse childhood experiences and sleep disturbances. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2142-0 [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2142-0] Karlsson, L., Tolvanen, M., Scheinin, N. M., Uusitupa, H-M., Korja, R., Ekholm, E., Tuulari, J. J., Pajulo, M., Huotilainen, M., Paunio, T., Karlsson, H. & FinnBrain Birth cohort Study Group.  (2018). Cohort profile: The Finnbrain Birth cohort study (FinnBrain). International Journal of Epidemiology, Volume 47, Issue 1, (15–16). Saatavilla https://doi.org/10.1093/ije/dyx173 [https://doi.org/10.1093/ije/dyx173] Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen, L. (2015). Positiivisen psykologian jäljillä. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara. (toim). Positiivisen psykologian voima (S. 224-243). Jyväskylä: PS-kustannus. Kuvajainen, M. & Linner Matikka, J. (5.11.2019). ACE-tutkimukset ja traumainformoitu työ . LAMK Pro. Saatavilla http://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/ [http://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/]  Parry, S.L., Williams, T. & Burbidge, C. (2021). Restorative parenting: delivering trauma-informed residential care for children in care. Springer nature. Child & Youth care forum. DOI 10.1007/s10566-09610-8   Sarvela, K. (2020). Hyviä tapoja omaksumassa, malleja maailmalta. Teoksessa Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.), Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books. Suokas-Cunliffe, A. (2006). Trauma – Omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen. Yleislääkäri 21(5), 19-23. Van Der Kolk, B. (2017). Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Helsinki: Viisas Elämä Van Der Kolk, B. (2005). Developmental trauma disorder. Toward a rational diagnosis for children with complex trauma histories. Psychiatric annals 35. Saatavilla https://doi.org/10.3928/00485713-20050501- 06 [https://doi.org/10.3928/00485713-20050501-] Van Der Kolk, B. (2003). The neurobiology of childhood trauma and abuse. Child and adolescent psychiatric clinics. Saatavilla https://doi.org/10.1016/S1056-4993(03)00003-8 [https://doi.org/10.1016/S1056-4993(03)00003-8] Whittaker J.K. ym. (2016). Therapeutic residential care for children and youth: a consensus statement of the international work group on therapeutic residential care. Residential treatment for children & youth, 32:2, 98-106, DOI: 10.1080/0886571X.2016.1215755  Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] Facebook [https://www.facebook.com/traumainformoitutoivo] Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/04/IMG_20240407_114923.jpg] Veli-Matti Karhu, psykologi, tohtorikoulutettava ja lastensuojelun moniosaaja kertoo kiinnostuneensa traumatietoisesta työotteesta psykologian opintojensa aikana. Traumatietoisuus sai kiinnittämään huomioita toivon näkökulmaan, ja toi merkityksellisyyttä kaikkiin kohtaamisiin. Jokaisessa kohtaamisessa on Vellun mukaan jotakin hyvää. Veli-Matti Karhu työstää parhaimmillaan väitöskirjaa traumatietoisesta ohjauksesta lastensuojelun sijaishuollossa. Sijaishuollossa olevat lapset ovat hyvin harvoin itse valinneet niitä asioita, jotka ovat menneet heidän elämässään pieleen. Nämä lapset tarvitsevat hyviä, lämpimiä ja luotettavia kohtaamisia, koska luottamus aikuisiin on usein järkkynyt.  Yksi esiin tullut tutkimustulos on erittäin merkittävä. Mitä enemmän lapsen taustalla on haitallisia kokemuksia, sitä vaikuttavampaa traumainformoitu kohtaaminen on. Traumainformoitu työote vaikuttaa siis vähentävän aggressiivista käyttämistä sekä lastensuojelun rajoitustoimien tarvetta.  Lastensuojelun sijaishuollossa tarvitaan erityisen paljon dialogia, keskustelua yhteisistä asioista. Tarvitaan myös mentalisaatiota, ymmärrystä mielestä. Ja tarvitaan suhteita, koska juuri suhteissa, kiintymyksen kautta  voi tapahtua paranemista.  Veli-Matin ajatuksiin pääsee tutustumaan mm. GoStrongin blogissa: https://gostrong.fi/blogi/ [https://gostrong.fi/blogi/]  Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] Facebook [https://www.facebook.com/traumainformoitutoivo] Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni