Jakso 20: Israel tunnusti Somalimaan – sodan uhka kasvaa Afrikan sarvessa

Jakso 25: Pehmeä valta on nyt kovaa valuuttaa

Mitä yhteistä on kiinalaisilla Labubu-nukeilla, Israelin euroviisumenestyksellä ja Iranin tehtailemilla lego-videoilla? Kaikissa on kyse pehmeästä vallasta eri muodoissa. Pehmeä valta nähtiin pitkään höttönä, mutta nyt siitä on tullut jälleen keskeinen rintama geopoliittisessa kamppailussa. Kehen luotetaan, kuka päättää narratiivit, ja kenen maailmankuvaa tavoitellaan? On aika laittaa pehmeät tossut jalkaan, siemailla kuumaa omenavettä ja ottaa kaikki irti tulihevosen vuodesta. Onko Yhdysvallat menettämässä myös pehmeän vallan hegemoniansa, ja elämmekö me kaikki kohta kiinalaista elämää?

Jakso 24: Öljy palasi geopolitiikan keskiöön

Yhdysvalloista kasvoi liuskeöljybuumin myötä maailman suurin öljyntuottaja, ja sen piti muuttaa myös ulkopolitiikan suuntaa. Energiaomavaraisuuden piti tarkoittaa sitä, ettei Yhdysvaltojen tarvitsisi enää pyöriä maailmanpoliisina Lähi-idässä, mutta toisin kävi. Helmikuun lopussa Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin, Iran sulki Hormuzinsalmen, ja maailma ajautui energiakriisiin. Miten musta kulta palasi geopoliittisten jännitteiden keskiöön? Miksi Arabiemiraatit lähti OPEC:sta ja mitä öljykartellin hajoamisesta seuraisi?

Jakso 23: Libanonissa historia toistaa itseään

Alle kuuden miljoonan asukkaan Libanon on maantieteensä vanki. Sotilaallisesti ylivoimainen Israel uhkaa maata etelästä, ja pohjoinen naapuri Syyria on niin ikään aina pyrkinyt puuttumaan Libanonin sisäisiin asioihin. Vuosia kestänyt talouskriisi ja heikko hallinto heikentävät Libanonin mahdollisuuksia päästä irti väkivallan ja kurjuuden kierteestä. Kun Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin helmikuun lopussa, Libanonissa toimiva sotilaallinen ryhmä Hizbollah aloitti lähes välittömästi iskut Israeliin. Näin Hizbollahin ja Israelin välille syttyi jo toinen sota kuluneen kolmen vuoden aikana. Libanon ja Israel pääsivät sopuun tulitauon jatkamisesta, mutta raketti-iskut jatkuvat, eikä sotaa käyvä Hizbollah ole edes tulitaukosopimuksen osapuoli. Miten Hizbollah syntyi, mitä ryhmä haluaa, ja miksi sen nujertaminen niin sisältä kuin ulkoa vaikuttaa lähes mahdottomalta?

Jakso 22: Iranin sodan varjossa

Kaikki huomio on jälleen Presidentti Donald J. Trumpissa, joka liikuttelee somepostauksillaan markkinoita mielensä mukaan. Keskustelussa kuuluu vain harvojen ääni, vaikka Yhdysvaltojen hyökkäyksen vaikutukset tuntuvat jo laajasti eri puolilla maailmaa. Mitä Persianlahden maiden johtajat ajattelevat tilanteesta? Entä miksi Pakistan, Egypti ja Turkki havittelevat roolia rauhanneuvotteluissa? Miten Intia on saanut kaasukuljetuksiaan suljetun Hormuzinsalmen läpi?  Iranin sodan suurimpia kärsijöitä ovat sota-alueen siviilit, mutta sen seurannaisvaikutukset varjostavat jo nyt arkea monissa Lähi-idän, Aasian ja Afrikan maissa. Laajentunut ja pitkittynyt sota voi lisätä myös uusien konfliktien riskiä alueilla, joilla on jo ennestään epävakaata.

Jakso 21: Isku Iraniin – Eeppinen epäonnistuminen?

Helmikuun viimeisenä päivänä Yhdysvallat aloitti Eeppinen raivo -nimeä kantavan sotaoperaation Iraniin. Israel iski Yhdysvaltojen rinnalla. Mikä sai Trumpin iskemään Iraniin juuri nyt, ja mitä eri osapuolet oikeastaan sodassa tavoittelevat? Millaisia vaikutuksia sodalla on energiamarkkinoihin ja maailmantalouteen?  Iran ei osoita mitään antautumisen merkkejä, vaan iskee kiihtyvällä voimalla Persianlahden energiainfrastruktuuriin ja Hormuzinsalmella oleviin aluksiin ja tankkereihin. Mikä on Yhdysvaltojen suunnitelma vai onko sitä ylipäätään? Tuleeko eeppisen raivon operaatiosta sittenkin Trumpin pahin virhe ja eeppinen epäonnistuminen? Ja mitä tilanteesta ajattelevat Venäjä ja Kiina?