Jakso 21: Isku Iraniin – Eeppinen epäonnistuminen?

Jakso 24: Öljy palasi geopolitiikan keskiöön

Yhdysvalloista kasvoi liuskeöljybuumin myötä maailman suurin öljyntuottaja, ja sen piti muuttaa myös ulkopolitiikan suuntaa. Energiaomavaraisuuden piti tarkoittaa sitä, ettei Yhdysvaltojen tarvitsisi enää pyöriä maailmanpoliisina Lähi-idässä, mutta toisin kävi. Helmikuun lopussa Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin, Iran sulki Hormuzinsalmen, ja maailma ajautui energiakriisiin. Miten musta kulta palasi geopoliittisten jännitteiden keskiöön? Miksi Arabiemiraatit lähti OPEC:sta ja mitä öljykartellin hajoamisesta seuraisi?

Jakso 23: Libanonissa historia toistaa itseään

Alle kuuden miljoonan asukkaan Libanon on maantieteensä vanki. Sotilaallisesti ylivoimainen Israel uhkaa maata etelästä, ja pohjoinen naapuri Syyria on niin ikään aina pyrkinyt puuttumaan Libanonin sisäisiin asioihin. Vuosia kestänyt talouskriisi ja heikko hallinto heikentävät Libanonin mahdollisuuksia päästä irti väkivallan ja kurjuuden kierteestä. Kun Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin helmikuun lopussa, Libanonissa toimiva sotilaallinen ryhmä Hizbollah aloitti lähes välittömästi iskut Israeliin. Näin Hizbollahin ja Israelin välille syttyi jo toinen sota kuluneen kolmen vuoden aikana. Libanon ja Israel pääsivät sopuun tulitauon jatkamisesta, mutta raketti-iskut jatkuvat, eikä sotaa käyvä Hizbollah ole edes tulitaukosopimuksen osapuoli. Miten Hizbollah syntyi, mitä ryhmä haluaa, ja miksi sen nujertaminen niin sisältä kuin ulkoa vaikuttaa lähes mahdottomalta?

Jakso 22: Iranin sodan varjossa

Kaikki huomio on jälleen Presidentti Donald J. Trumpissa, joka liikuttelee somepostauksillaan markkinoita mielensä mukaan. Keskustelussa kuuluu vain harvojen ääni, vaikka Yhdysvaltojen hyökkäyksen vaikutukset tuntuvat jo laajasti eri puolilla maailmaa. Mitä Persianlahden maiden johtajat ajattelevat tilanteesta? Entä miksi Pakistan, Egypti ja Turkki havittelevat roolia rauhanneuvotteluissa? Miten Intia on saanut kaasukuljetuksiaan suljetun Hormuzinsalmen läpi?  Iranin sodan suurimpia kärsijöitä ovat sota-alueen siviilit, mutta sen seurannaisvaikutukset varjostavat jo nyt arkea monissa Lähi-idän, Aasian ja Afrikan maissa. Laajentunut ja pitkittynyt sota voi lisätä myös uusien konfliktien riskiä alueilla, joilla on jo ennestään epävakaata.

Jakso 21: Isku Iraniin – Eeppinen epäonnistuminen?

Helmikuun viimeisenä päivänä Yhdysvallat aloitti Eeppinen raivo -nimeä kantavan sotaoperaation Iraniin. Israel iski Yhdysvaltojen rinnalla. Mikä sai Trumpin iskemään Iraniin juuri nyt, ja mitä eri osapuolet oikeastaan sodassa tavoittelevat? Millaisia vaikutuksia sodalla on energiamarkkinoihin ja maailmantalouteen?  Iran ei osoita mitään antautumisen merkkejä, vaan iskee kiihtyvällä voimalla Persianlahden energiainfrastruktuuriin ja Hormuzinsalmella oleviin aluksiin ja tankkereihin. Mikä on Yhdysvaltojen suunnitelma vai onko sitä ylipäätään? Tuleeko eeppisen raivon operaatiosta sittenkin Trumpin pahin virhe ja eeppinen epäonnistuminen? Ja mitä tilanteesta ajattelevat Venäjä ja Kiina?

Jakso 20: Israel tunnusti Somalimaan – sodan uhka kasvaa Afrikan sarvessa

Joulukuussa Israel tunnusti Somalimaan itsenäisyyden ensimmäisenä maana maailmassa. Strategisesti tärkeällä paikalla, Punaisenmeren rannalla sijaitseva Somalimaa on osa Somaliaa, vaikka alue julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1991. Nyt maa on saanut ensimmäistä kertaa kansainvälistä tunnustusta ja tärkeän liittolaisen. Mitä Israel haluaa Somalimaasta ja miten sen toimet liittyvät sotaan Irania ja sen vastarinta-akselia vastaan? Entä mitä Somalimaa tilanteesta hyötyy? Yhteistyön tekeminen Israelin kanssa tekee Somalimaasta maalitaulun useiden suurvaltojen - niin Turkin, Kiinan kuin Saudi-Arabiankin silmissä. Vastaavasti Somalimaalla on Israelin lisäksi tukenaan myös Etiopia, Taiwan sekä Yhdysvallat. Spekulaatiot kiihtyvätkin sen suhteen, että seuraavaksi Somalimaan itsenäisyyden tunnustaa Yhdysvallat. Mitä siitä seuraisi? Alkaako suurvaltojen välinen proxy-sota sittenkin Afrikan sarvessa?