175. Olemmeko itsekkäitä paskiaisia?

Keski-Euroopassa jo vuosikymmenen asuneena ja täältä käsin tätä havainnoineena uskallan väittää, että Suomi ja on ihan eri levelillä muiden ihmisten huomioimattomuudessa. Keski-Euroopassa on peruskäytöstavat edelleen ihan voimissaan, esim. rattaiden tai rollaattorin kanssa kulkevaa autetaan, raskaana olevalle tai vanhukselle annetaan istumapaikka, naapureita tervehditään. Suomessa käydessä seuraan shokissa, miten epäkohteliasta ja itsekästä meininkiä siellä nykyään on 🥲

Ja siis tää Keltinkangas-Järvisen kirja on hyvä ja allekirjoitan paljon asioita mutta jossain joku oli hyvin kommentoinut, että kirjan kirjoittaja on kyllä täysin sokea oman sukupolvensa narsismille. Sointu sanoi hyvin, tuosta mitä se ”yhteisöllisyys” oli ennen. Moni näkee ehkä hieman romantisoidun kuvan siitä että ennen oli kaikki paremmin näkemättä niitä varjopuolia. Lisäksi kun ihminen miettii helposti olenko narsisti niin se on hyvä muistaa että narsisti harvoin osaa pohtia onko hänessä vika

Kyllä se hattu otetaan pois päästä kun syödään, kotonakin. Jos käytöstapoja ei kotona opetella, mistä ne opitaan.

Minun on vaikea nähdä naisten minä-minä -puhe ongelmallisena. Ajattelen pikemminkin, että jo oli aikakin. Miehet ovat kautta aikojen saaneet olla itsekkäitä ja tehdä mitä lystää, naisten rooli on puolestaan ollut huolehtia muista ja toimia yhteisön sosiaalisena liimana. Onko ongelma sittenkin siinä, että naiset ovat alkaneet käyttäytyä kuin miehet?

Mulla olis niin paljon sanottavaa tästä aiheesta, kun etulinjassa on päässyt seuraamaan kasvatus- ja sosiaalialaa. Jos viettäisi viikon päiväkodissa vaan seuraamassa meininkiä, voisi saada paremmin kiinni siitä mitä Keltinkangas-Järvinenkin ajaa takaa. Kasvatuksen ’epäonnistumiset’ juuri tässä ajassa ei ole enää yksittäisten vanhempien ongelmia, vaan ihan yhteiskunnallisesti ollaan ajauduttu väärään suuntaan😅

Muuten samoilla linjoilla mut PLEASE älkää käyttäkö migreeniä ns. erityisasemassa olemisen vertaamiseen🙏🏼 (lentokommentti.) Ite kroonista migreeniä 2v sairastanut ja pitäny tehdä ihmeitä siitä huolimatta, vaikka on usein tosi invalidisoiva ja moninainen sairaus. Ymmärsin silti pointin ♥️ ootte ihania😘

Ja toisaalta jos yksi tai kaksi naista on sitä mieltä ettei ovea saa avata, niin voi aina auttaa silti muita tai kysyä ”saanko avata oven teille?”.

Olen kuunnellut Liisa Keltikangas-Jätvisen Itsekkyyden aika-kirjan äänikirjana ja se on ollut todella hyvä ja silmiä avaava

Julkaisin aikanaan instagramiin tekemäni sarjakuvan työni aiheuttavasta burnoutista. En maininnut sanallakaan yritystä, henkilöitä tai piirtänyt kuviin mitään mistä kyseinen työpaikka olisi voitu tunnistaa. Esihenkilöni oli nähnyt sarjakuvani ja kertoi, etten saisi julkaista tuollaisia asioita sometililläni. Mitään perusteluja ei tullut syyksi ja lopulta estin esihenkilön näkemästä somepäivityksiäni.

Kyllä sen olen huomannu kun käytän keppiä ja jos sattuu oleen vielä kassi toises kädes ei kukaa pidä ovee auki ja vielä etuillaankin koska olen hidas käveleen.

Kyllä hattu otetaan päästä ruokapöydässä, johan se intissäkin nuorille miehille (VIIMEISTÄÄN) opetetaan 🤭 nyt ollaan yhtä ”perus” käytöstapojen äärellä kun se ovien avaaminen perässä tulevalle.

Itseä kauhistuttaa itsekkyyden aika etenkin luonnon puolesta. Miljonäärit lentelee koneilla miljoona kertaa vuodessa, koko ajan täytys kasvaa ja kehittyy ja tienata enemmän. Kulutetaan luonto ja ittemme loppuun ja jäljelle jää paskaa lapsille, niinku Göstakin lauloi.

Oven pitäminen auki on hyvä ja kohtelias tapa eikä se rajoitu eri sukupuoliin. Se että erityisesti miesten tulisi ”ritarillisesti” pitää ovea auki naisille, perustuu vanhoihin ja ummehtuneisiin sukupuolirooleihin, joista on viime vuosikymmenet yritetty päästä eroon. On hyvinkin ymmärrettävää että miehet asiasta älähtävät. Ei vanhoja sukupuolirooleja voi ottaa käyttöön vain aina silloin kun ne itseään sattuvat hyödyttämään.

Anteeksi, mutta mä en hetkeäkään usko, että KUKAAN nainen sanoo oven avaamisen olevan misogyniaa 😂 Se heppu selitteli nyt ihan omiaan, oikeesti nyt!

Kyllä mietityttää kuinka paljon puhutaan esim. mediassa siitä, kuinka lapset/nuoret ovat itsekkäitä nykyään, mutta opetusalaa tuntevana mm. se määrä vanhempia jotka vaativat suutuspäissään lapsilleen parempia numeroita ja erityiskohtelua (huom! jos lapsella ei oikeasti ole siihen tarvetta vaan saa joka aineesta jo numeroksi 9/10 ja viihtyy koulussa) niin mitä tällainen esimerkki opettaa meidän tuleville työntekijöille ja työnantajille?😂🫠🙄 minä ja minun tarpeet ensin!

Tabucastissa oli jakso tästä oven avaus hommasta ja he puhui just siitä että osa pahottaa mielensä, kannattaa kuunnella

Liisa Keltikangas-Järvisen kirja Itsekkyyden aika on muuten aivan loistava analyysi aiheesta! Hän on myös mm. Futucastissä puhunut aiheesta tosi hienosti. Ehdottomasti kuuntelun arvoista, hyvin arvokasta pohdintaa alan huippuasiantuntijalta.

Mun mielipide nyky vanhemmille käytöstavat ja pettymisen oppiminen puuttuu nyky vanhemmilta . Eli lapsille ei opeteta sitä että elämässä tulee pettymyksiä.

Mulla on hieman päinvastainen olo. Tuntuu että mulle lapsena äiti ei opettanut tarpeeksi hyvin, että miksi pitää totella ja ketä. Rajat jäi vähän puolitiehen. Nyt itse kolmen lapsen äitinä yritän toimia hieman eri tavalla ja pitää rajoja lapsille jne.

Olen ollut työnantajalla joka piti koulutuksen linkkarin käyttöön ja miten nostaa ko.yritystä omassa profiilissa esille. Sanoin että linkkari profiilini on minun henkilökohtainen tili ja päätän itse mitä siellä mainostelen tai nostan. Ja siis tuosta ei olisi saanut mitään korvausta yritykseltä.

Samat ajatukset Jannin kanssa. Kyllästyttää minä minä -puhe, erityisesti somessa. Poistin sometilit kokonaan vuosi sitten. Tuntui hullulta kelata ääretöntä oman elämänsä valaistuneiden jatkumoa. Elän mieluummin tavallista arkea jossa ei korostu ihailu tai viha kenenkään mielipiteitä tai elämää kohtaan. Fyysisyys, läsnäolo ja yhdessä tekeminen tuo suurta tyydytystä ja merkityksellisyyttä elämään. Aikani olen omia tunteita ja traumoja kaivellut. Se toi ymmärrystä muttei iloa ja tyytyväisyyttä.

Mielelläni aina autan ihmisiä, mut ei mua enää oo huvittanu hirveemmin, kun esimerkiksi jollekkin äidille rattaiden kanssa pidin ovea kerran auki niin hän ei edes kattonut muhun päinkään. Tuntu siltä et hän ainakin piti sitä itsestäänselvyytenä et hänelle pidetään ovea auki, kun hänellä nyt on ne rattaat siinä.. 🫠

Noissa Aasian maissa toi vanhempien ihmisten kunnioitus on taas viety liian pitkälle, kun siellä on ihan normaalia et vanhat ihmiset on epäkohteliaita ja jos vanhus huutaa, sylkee tai jopa käy käsiksi tarjoilijoihin tai muuhun itseään nuorempaan niin siihen ei saa mennä edes väliin, koska se olisi epäkunnioittavaa sitä vanhusta kohtaan 🤨 Näitä videoita löytyy netistä.

No mitä voi odottaa, jos työyhteisöissä eritoten naiset on osaa kohtaan pahansuopia, (selän takana toki) ikään katsomatta. En ole enää vuosiin halunnut "antaa itsestäni" näille haaskoille mitään hlökohtaista tai ollut avoin elämästäni, asioistani. Tarpeeksi monta kertaa kun kertomasi käännetään yht'äkkiä aivan asiasta irti ja/tai päälaelleen ja käytetään sua vastaan aseena, kun naama ei satu miellyttämään, tai siitä on jokin oma etu niin...Nämä sitten kasvattaa niitä lapsia? Hyi.

Klamydialla on minäminäminä biisi 😂 se on osuva

On myös tärkeää pohtia mitä tämä jatkuva Vilma -viesteily aiheuttaa lapsissa. Opettajat ovat usein sellaisia, että nauttivat muiden arvostelemisesta ja osoittamalla sormella muita, jotka ovat vielä lapsia. Usein kaikista eniten lähetä- nappia painetaan sellaisten lapsien kohdalla, joilla on muutenkin koulussa hankalaa ja sitten asioita ruoditaa vielä kotona useampi päivä viikossa. Se, että lapsien koulumenestystä arvostellaan ja pyritään tekemään kaikki samanlaiseen muottiin ei palvele lapsia.

Kiinnostaa kuulla Soinnun ajatukset kun luet Keltikankaan kirjan. Unohdetaan se lause ettei "ei koske kaikkia". Faktat faktoina. Teidän fiksua keskustelua mukava kuunnella 👌

On muuten hyvä se Itsekkyyden aika- kirja. Hyvä aihe oli teillä käsittelyssä, kiitti! 🥰

Ajan kuvassa perinteiset arvot (konservatiivisuus) ovat punainen vaate, eikä sovi sanoa ääneen kannattavansa niitä. Siksi itsekkyys. Kaikki on tehtävä vasten perinteitä, kuten oven avaamiset tai hattu pois pöydässä. Summasummarum: perinteet luo yhteyttä muihin ihmisiin ja niitä tulee vaalia. Ehkä pian huomataan yhteisön tärkeys uudelleen.

Tästä podista sanoisin et tehän teette tätä nimenomaan muille, muita varten, ja se mikä meitä muita kiinnostaa on te + teidän jutut ❤️ Kiitos kun teette!!

Vanhempien kunnioittaminen on myös menny