Johdon agendalla

S9 E8 Niklas Nordling: Miksi johtaminen ei vastaa sitä, mitä tiedämme ihmisestä?

On paradoksaalista, että samaan aikaan kun puhumme tekoälyn murroksesta ja kognitiivisen työn vallankumouksesta, johdamme yhä ihmisiä malleilla, jotka kehitettiin aikana, jolloin käsityksemme ihmisestä oli täysin erilainen. Monet johtamismallit perustuvat yhä rationaaliseen, mekanistiseen ihmiskuvaan — ajatukseen ihmisestä loogisena toimijana. Neurotiede ja aivotutkimus ovat viimeisen 15 vuoden aikana murskanneet tämän käsityksen. Studiossa vieraanani on Niklas Nordling, psykologian tohtori, johdon konsultti ja neuvonantaja, jolla on pitkä tausta organisaatiokehittämisestä, kyvykkyyksien rakentamisesta ja ihmislähtöisen muutoksen johtamisesta.

S9 E7 Mona Moisala: Ajatustyö kaipaa rohkeaa uudelleensuunnittelua

Tässä jaksossa pureudumme yhdessä psykologian tohtori Mona Moisalan kanssa yhteen tämän hetken suurimmista työelämän ristiriidoista: jatkamme työelämässä toimintamalleilla, joiden tiedämme kuormittavan, heikentävän keskittymiskykyä ja estävän laadukasta ajattelua. Miksi siis edelleen rakennamme työpäiviä kuin ihmiset olisivat koneita? Tässä podcast jaksossa haastamme nykytyön logiikkaa ja kysymme, mitä tapahtuisi, jos työpäivä rakennettaisiin uudelleen aivojen ehdoilla.

S9 E6 Immo Salonen: Toksisesta tuottavuudesta kohti kestävää työelämää

Johdon agendalla -podcast pureutuu tällä kertaa ilmiöön nimeltä toksinen tuottavuus ja kysyy, miksi tänä päivänä pelkkä resilienssi ei enää riitä. Vieraana on Auntien toimitusjohtaja Immo Salonen, joka peräänkuuluttaa uudenlaista johtajuutta, inhimillisempää kulttuuria ja tekoja kestävämmän työelämän eteen. Jaksossa haetaan näkökulmia siihen, miten mielen hyvinvointia ja kestävää työelämää pitäisi organisaatioissa, ja erityisesti johtoryhmissä ja hallituksissa käsitellä. Yksi Salosen keskeisistä viesteistä onkin, että työhyvinvointi ei voi olla yksilön harteilla. "Ensin pitää muuttua johtoryhmän ja hallituksen ajattelu", hän sanoo ja painottaa, että hyvinvointitavoitteet on vietävä strategiatasolle. “Jos hallitus ei seuraa mielen hyvinvointia samoin kuin talouslukuja, tehokkuusajattelu kävelee kaiken muun yli.” Työelämä kuormittaa nykyisin uusilla tavoilla, mutta työkalumme kuormituksen hallintaan ovat jääneet jälkeen. Ratkomme siis uudenlaisia ongelmia vanhoilla keinoilla. Miten taklata toksista tuottavuutta ja vahvistaa antifragiilia organisaatiota? Kuuntele jakso niin tiedät, mitä nämä työelämän trendit tarkoittavat.

S9 E5 Teppo Kolehmainen: Muutosjohtaminen puuttuu yhä liian monesta organisaatiosta

Muutos on arkea jokaisessa organisaatiossa – mutta muutosjohtaminen ei. Yritykset ja julkiset toimijat investoivat järjestelmiin, prosesseihin ja strategisiin uudistuksiin, mutta unohtavat liian usein kaikkein olennaisimman: miten ihmiset viedään läpi muutoksen. Kun kukaan ei omista muutosta eikä johda sen vaikutuksia arkeen, strategiat jäävät toteutumatta ja potentiaali lunastamatta. Tässä jaksossa keskustelemme muutoksen inhimillisestä puolesta ja käytännön ratkaisuista yhdessä Change Partnersin Teppo Kolehmaisen kanssa, joka on työskennellyt vuosia muutoskyvykkyyden ja muutoksen johtamisen parissa.

S9 E4 Marika Kotola: Tekoäly paljastaa organisaation todellisen muutoskyvykkyyden

Tällä kertaa sain studioon Eduhousen Marika Kotolan, jonka kanssa puhumme muutoskyvykkyydestä, oppivasta organisaatiosta ja siitä, miksi tekoäly haastaa johtamista aivan uudella tavalla. Tekoäly haastaa nimenomaan sen, miten ajattelemme omaa rooliamme. ”Tässä ei ole enää kyse siitä, miten teemme työn tehokkaammin, vaan siitä, voisimmeko ajatella työn tekemisen logiikkaa kokonaan uudelleen,” Kotola huomauttaa. Tässä valossa ei ole yllättävää, että monet organisaatiot ovat jääneet niin sanottuun kokeiluvaiheeseen. Vaikka teknologiaa testataan, sitä ei oteta käyttöön osaksi arkea. Taustalla on enemmän kognitiivisia ja kulttuurisia haasteita kuin teknisiä. Tekoälyn käyttöönotto edellyttääkin uudenlaista muutoskyvykkyyttä.