ACE- eli lapsuuden ajan haitalliset kokemukset ja niiden merkitys hyvinvoinnille. Vieraana Taina Laajasalo, THL tutkimusprofessori, oikeuspsykologian dosentti, psykologian tohtori

Väkivaltaisesti oireilevan nuoren tukeminen. Vieraana Riittakerttu Kaltiala, nuorisopsykiatrian professori, nuorisopsykiatrian ylilääkäri

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/06/kaltiala-heino_riittakerttu.jpg] Riittakerttu Kaltiala on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja TAYS nuorisopsykiatrian ylilääkäri, joka sekä ohjaa tutkimusta että kouluttaa uusia nuorisopsykiatrian erikoislääkäreitä. Kaltiala oli jo omien opintojensa alussa erityisen kiinnostunut nuorten mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Vaikka myöhemmin erityisen vaativahoitoisten nuorten hoito-osaston eli EVA-osaston perustaminen ja sen ylilääkärinä toimiminen tuntui hyvinkin vaativalta tehtävältä, hän halusi lähteä luomaan ja kehittämään Tampereen yliopistosairaalan yhteydessä olevaa täysin uutta toimintamallia. Työtä kehitettiin kansainvälisten mallien pohjalta.  Nuoret, jotka tulevat EVA-jaksolle ovat usein hyvin huonovointisia ja pyrkivät vakavasti satuttamaan joko itseään tai toisiaan. Kuitenkin useita nuoria pystytään auttamaan ja tukemaan. EVA-jaksolle tulevilla nuorilla on usein hyvin vähän verkostoa, suhteet läheisiin ovat voineet katketa. Jos mahdollista, nuoren ja vanhempien yhteydenpitoa ja yhteistyötä pyritään vahvistamaan. Yleensä aina, kun lapsella on mielenterveyden haasteita, vanhemmat kantavat suurta syyllisyyttä tilanteesta. Vanhemmat tarvitsevat tähän tukea ja apua myös.  EVA:lla nuorta autetaan monilla tavoin. Huolellinen diagnostiikka on erittäin tärkeää, kun potilaiden kuntoutusta aletaan suunnittelemaan. Monilla nuorilla on vaikea-asteisia viha- ja väkivaltaongelmia. Lisäksi moni nuorista on voinut jo omaksua voimakkaita antisosiaalisia käyttäytymismalleja. Monilla nuorilla myös nuoruuden kehitystehtävät ovat usein jääneet kesken, joten nuoria pyritään tukemaan käymään niitä läpi mahdollisuuksien mukaan.  – Eli hoidetaan sitä psykiatrista häiriötä, hoidetaan itsevihaa ja väkivaltaongelmaa sekä pyritään vielä edistämään näitä nuoruuden kehitystehtäviä.  – Jos erittäin vaativahoitoisen nuoren kanssa ei voida työskennellä sillä osa-alueella, missä eniten toivottaisiin kuntoutumista, aina voidaan edistää jonkin toisen alueen hyvinvointia, Riittakerttu Kaltiala sanoo. Monet nuorista kuntoutuvat hyvin.  – Vaikka olemme järjestelmässä se viimeinen takaseinä, eteenpäin pääsevät kaikki nuoret, Riittakerttu kertoo. Meillä nuoret oppivat tärkeitä tunnesäätelyn ja arjen hallinnan taitoja, jotka joka tapauksessa auttavat elämässä eteenpäin.  EVA-jaksolle tulevat nuoret ovat usein joutuneet käymään läpi hyvin monia sijaishuoltolaitoksien sekä psykiatristen osastojen vaihdoksia. Nuorelle on tullut kokemus, että “aikuiset ammattilaiset eivät taaskaan pärjänneet minun kanssani, olen aivan mahdoton, olen aivan hirveän paha”. Nuoret kyllä kokeilevatkin, testaavat, että pärjäävätkö aikuiset nuoren kanssa, mikä sisältää sen ajatuksen että olenko miten paha, että pärjätäänkö minun kanssa. Luottamuksen voittamisessa menee aina jonkin aikaa. Jotta työskentely EVA:lla voi onnistua, koko työyhteisön pitää toimia ja työskennellä tiiviisti yhdessä. Työyhteisön yhtenäisyyttä on tärkeää tavoitteellisesti ylläpitää, samoin kuin jatkuvaa kouluttautumista ja kehittämistä.  Monilla EVA-jaksolle tulevista nuorista on vakavaa traumataustaa. Lapsi, jolla on traumataustaa saattaa usein käyttäytyä hyvin epäjohdonmukaisesti tai yllättävästi, ja nimenomaan traumatietoisuus on tärkeä työkalu nuoren ymmärtämisessä ja nuoren tukemisessa ymmärtämään itseään. Traumainformoitua työotetta tarvitaan arjessa, vaikka traumapsykoterapia ei monille EVA-jaksolla oleville sillä hetkellä sopisikaan.  – Nuoruusikä on toivoa täynnä, koska nuoruusiässä voi tapahtua hyviä, positiivisia muutoksia, Riittakerttu sanoo.  Riittakerttu Kaltialan henkilökohtaiset sivut: https://riittakerttu.fi/ [https://riittakerttu.fi/] Riittakerttu Kaltialan tutkijasivut: https://researchportal.tuni.fi/fi/persons/riittakerttu-kaltiala [https://researchportal.tuni.fi/fi/persons/riittakerttu-kaltiala] Linkki Riittakerttu Kaltialan julkaisuihin: https://riittakerttu.fi/publications/ [https://riittakerttu.fi/publications/] Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] https://www.facebook.com/traumainformoitutoivoFacebook Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

Vanhemman oman traumataustan vaikutus. Vieraana Anu Miettinen, kasvatuspsykologian asiantuntija (KM)

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/06/d54c54f3-9fe5-4864-a8ed-70472b956e8d.jpeg] Anu Miettinen kiinnostui kasvatustieteistä aikoinaan YT-neuvotteluiden jälkeen, ja työt Nokian koulutusorganisaatiossa vaihtuivat uuden alan opiskeluun. Varhaiskasvatuksen opintojen vanavedessä kasvatuspsykologian maisteriopinnot tukivat omaa kasvua vanhempana, kun vanhemmuus nosti myös omaa traumataustaa pintaan. Anun selviytymiskeinona oli tutkia aiheeseen liittyvää teoriaa ja hankkia lisää tietoa omista reaktioista, sekä löytää uusia, hedelmällisempiä tapoja toimia eri tilanteissa.  Anu on ollut pitkään mukana Suomen trauma ja dissosiaatio-yhdistyksessä eli Disso ry:ssä, ensin sihteerinä ja myöhemmin puheenjohtajana. Nyt hallitustyöskentely on jäänyt taakse. Disso ry keskittyy tukemaan vaikeasta traumatisoitumisesta toipuvia henkilöitä. Vertaistoiminta on yhdistyksen toiminnassa tärkeää ja keskeistä. Anun puheenjohtajuuskauden aikana kehitettiin Disso ry:ssä myös tietoisuusnauha traumatisoitumisesta kärsiville henkilöille. Emotionaalinen traumatisoituminen koskettaa monia, ja on siksikin tärkeää lisätä aiheeseen liittyvää tietoutta ja vähentää häpeää ja stigmatisointia.  Oma vanhemmuus voi nostaa kenellä tahansa eletyt emotionaalisen trauman kokemukset mieleen. Silloin on tärkeää tiedostaa, että kaikki omat reaktiot eivät ole valintoja, vaan hermoston toimintaa. Kun tämän tunnistaa, on helpompi lähteä työstämään omia toimintatapojaan, katkaista ylisukupolvista traumatisoitumisen kierrettä! Halusta auttaa syntyi myös Anun yritys, Traumama.  Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry https://www.disso.fi/ [https://www.disso.fi/] Anu Miettisen omat sivut: https://www.traumama.com [https://www.traumama.com] Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] https://www.facebook.com/traumainformoitutoivoFacebook Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

Stressin purku kehosta TRE-menetelmällä. Vieraana Kirsi Törmi, tanssitaiteen tohtori, psykoterapeutti, hahmoterapeutti, työnohjaaja, TRE-kouluttaja

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/06/Kirsi-tormi.jpg] – TRE-menetelmä voi toimia vastavoimana monenlaiselle syötteelle ja kiireelle, mitä tässä ajassa on paljon. TRE auttaa laskeutumaan ”lähimmän luontokappaleen” eli kehon äärelle ja näin menetelmä voi toimia luonnonsuojelullisena huoltotoimenpiteenä, että kokonaisvaltainen hyvinvointi mahdollistuisi, sanoo Kirsi Törmi, psykoterapeutti, tanssitaiteen tohtori, hahmoterapeutti, työnohjaaja sekä TRE-menetelmän kouluttaja.  Kirsi Törmi on työskennellyt pitkään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parissa. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kanssa työskennellessä, kun asiakasryhmällä oli monenlaista haastetta ja pulmaa, kehollisten menetelmien hyödyntämisestä oli runsaasti apua.  – Molempia pitää hoitaa, sekä kehoa että mieltä, Kirsi Törmi sanoo.  – TRE on kehon luonnollinen stressinpurkumenetelmä. Monella ihmisellä voi olla kokemus siitä, miten vaikka luokan edessä pidetyn esitelmän yhteydessä jännitys on tuntunut tärinänä. Mutta tätä tärinäreaktiota on meidän länsimaisessa yhteiskunnassa pyritty sammuttamaan, koska sitä on pidetty hävettävänä. TRE lyhenne tulee sanoista tension, stress and trauma release exersises, suomeksi jännitystä, stressiä ja traumatisoitumista purkavat harjoitukset. Menetelmän kehitti David Berceli, sosiaalityön tohtori reilut parikymmentä vuotta sitten selvittäessään keinoja tukea Lähi-idän ja Afrikan sodissa traumatisoituneita sotilaita. Myöhemmin TRE:n käyttö laajentui, nyt sitä käytetään urheiluvalmennuksessa, terapiatyön tukena, työhyvinvoinnin lisäämisessä ja muussa.  Menetelmässä hyödynnetään venyttäviä liikkeitä ja lantion lihaksiston jännittämistä, joilla käynnistetään kehon luonnollinen tärinäreaktio. Menetelmä poistaa tehokkaasti stressiä.  – Ihmis- ja auttamistyössä ammattilaiselle ikään kuin kerääntyy runsaasti stressiä ja kuormitusta kehoon. Onkin tärkeää, että myös kehollisesta hyvinvoinnista pidetään riittävällä tavalla huolta. Jos ammattilaisen autonominen hermosto on aivan ylivirittynyt, se vaikuttaa myös asiakaskohtaamisiin, Kirsi kertoo.  Linkkejä aiheeseen:  www.trefinland.fi [http://www.trefinland.fi/] Blogikirjoitus TRE:stä: https://www.trefinland.fi/?page_id=18914 [https://www.trefinland.fi/?page_id=18914] TRE FB:ssä: https://www.facebook.com/groups/310217942503667 [https://www.facebook.com/groups/310217942503667]  Kirsi Törmin omat sivut:  https://mentormi.fi/132099441/132099463 [https://mentormi.fi/132099441/132099463] Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] https://www.facebook.com/traumainformoitutoivoFacebook Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

ACE- eli lapsuuden ajan haitalliset kokemukset ja niiden merkitys hyvinvoinnille. Vieraana Taina Laajasalo, THL tutkimusprofessori, oikeuspsykologian dosentti, psykologian tohtori

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/06/laajasalo_kuva-2.jpg] Tutkimusprofessori Taina Laajasalo työskentelee erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suuri osa ajasta kuluu ACE-tutkimuksen parissa.  ACE-tutkimus (Adverse Childhood Experiences) on lapsuuden ajan haitallisten kokemusten tutkimusta, jossa tutkitaan ja pyritään ehkäisemään haitallisten lapsuuden ajan kokemusten, kuten väkivallan, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien sekä laiminlyönnin vaikutuksia lapsiin. Myös vanhempien riitaisa ero, jossa lapsi jää riidan välikappaleeksi voidaan katsoa olevan ACE-kokemus. Kun ACE-tutkimus alkoi joitakin kymmeniä vuosia sitten, tarkasteltiin lähinnä kodin olosuhteita, mutta nykyään tiedostetaan myös esimerkiksi koulukiusaamisen ja kodin ulkopuolisten kaltoinkohtelun negatiivinen merkitys lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille. ACE-tutkimuksen kautta on tullut selvästi ilmi, että kasautuessaan ACE-kokemukset lisäävät voimakkaasti riskiä esimerkiksi myöhemmille mielenterveyden häiriöille, päihdehäiriöille ja itsetuhoisuudelle mutta selvästi myös esimerkiksi syövälle ja sydänsairauksille. Myös akateemisille taidoille ACE-kokemuksista on selvää haittaa. ACE-kokemukset ovat siis myös iso kansanterveydellinen haitta. Monella tällä hetkellä huonosti voivalla lapsella tai aikuisella on taustallaan nimenomaan kasautuneita ACE-kokemuksia.  – Toivo toimii kuitenkin puskurina ACE-kokemuksia vastaan. Toivo voi auttaa selviämään vaikeistakin kokemuksista, Taina Laajasalo sanoo.  ACE-kokemukset eivät ole myöskään suoraan deterministisiä, on tärkeää tiedostaa että suoraan nämä eivät automaattisesti vaikuta haitallisesti.  – Ja se yksikin turvallinen aikuinen lapsen tai nuoren elämässä voi riittää kumoamaan haitallisten lapsuuden ajan kokemusten vaikutuksia.  Linkkejä, joista löytyy lisätietoa ACE-kokemuksista: https://acelife.fi [https://acelife.fi] https://sites.utu.fi/finnbrain [https://sites.utu.fi/finnbrain] https://www.iloajatoivoa.fi/blogs/lapsuuden-haitalliset-kokemukset-ace—tasmallinen-mittari-vai-elamanhistorian-tyokalu- [https://www.iloajatoivoa.fi/blogs/lapsuuden-haitalliset-kokemukset-ace---tasmallinen-mittari-vai-elamanhistorian-tyokalu-] https://traumainformoitu.fi/ace-tapahtumat-ja-niiden-merkitys/ [https://traumainformoitu.fi/ace-tapahtumat-ja-niiden-merkitys/] https://psykologilehti.fi/lapsuudenaikaiset-haitalliset-kokemukset-seuraamukset-ja-mekanismit%EF%BF%BC [https://psykologilehti.fi/lapsuudenaikaiset-haitalliset-kokemukset-seuraamukset-ja-mekanismit%EF%BF%BC] https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/haitalliset-lapsuudenkokemukset-elamankulussa-pitkan-aikavalin-seuraukset-ja-vaikuttavat-ehkaisyn-keinot-acelife- [https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/haitalliset-lapsuudenkokemukset-elamankulussa-pitkan-aikavalin-seuraukset-ja-vaikuttavat-ehkaisyn-keinot-acelife-] https://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/ [https://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/] Taina Laajasalon tutkijasivu, josta löytyy linkkejä Tainan julkaisuihin:  https://thl.fi/thl/organisaatio/osastot-ja-yksikot/turva/turva-ja-suojelu/henkilosto/taina-laajasalo [https://thl.fi/thl/organisaatio/osastot-ja-yksikot/turva/turva-ja-suojelu/henkilosto/taina-laajasalo] Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] https://www.facebook.com/traumainformoitutoivoFacebook Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni

Kokoava kohtaaminen. Vieraana Jukka Pyhäjoki, erityisasiantuntija verkostodialogisuus & systeemisyys, KM (ammattikasvatus), perhepsykoterapeutti, työnohjaaja

[https://traumainformoitu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/06/KOKE_2025_05-rajattu.jpg]Kuva: Ville Rinne -Dialogisuus on yhteinen tutkimusmatka ihmisyyteen, toiseen ihmiseen ja tutustumiseen muihin ja itseen. Toisin sanoen dialogisuus on sillä tavalla toimimista, että keskustelun osapuolilla syntyy halu tutustua syvemmin toiseen, sanoo Jukka Pyhäjoki, KM, perhepsykoterapeutti, työnohjaajakouluttaja, NLP trainer, systeemisyys- ja dialogisuus kouluttaja.  -Ja aina mukana pitää olla tietyllä tavalla kysymysmerkki lopussa, eli olla kysyvällä asenteella, ihmettelemässä yhdessä. Dialogisuus on tällaisen maailmankuvan todeksi elämistä, Jukka jatkaa.  Jukan eli Jukkiksen mukaan luottamusta voi syntyä hetkessä. Välttämättä ei tarvita pitkää prosessia. Voi tapahtua “silmänräpäys-luottamusta”, jossa esimerkiksi asiakas voi silmänräpäyksessä kokea luottamusta sosiaalityöntekijään. On kuitenkin tärkeää muistaa, että runsaasti kipua kokeneet ihmiset ovat hyvin tarkkoja skannaamaan, tutkailemaan ihmisiä ja arvioimaan sitä, voiko toiseen henkilöön todella luottaa. Selviytyminen elämässä on vaatinut juuri tällaista intensiivistä toisten tarkkailua.  Ihmissuhdetyöhön kuuluu paljon epävarmuutta, ei-tietämistä. Kuitenkin kohtaamista voi syntyä juuri epävarmuuden maastossa! Epävarmuuden sietäminen on usein vaikeaa, ja ihmissuhdetyössä pitää melkeinpä rakastaa epävarmuutta, kun sitä joutuu kohtaamaan niin paljon.  -A-klinikalla meillä oli joskus sellainen sanonta, että jos et voi raitistaa toista ihmistä, voit raitistaa teidän suhdetta, Jukkis kertoo. Jo se, että toinen kokee tulevansa kuulluksi, on usein todella hoitavaa. Ja jotta voi toimia dialogisesti, täytyy itse voida riittävän hyvin. Jos on kovin kuormittunut, dialogisuudessa tarvittava etuotsalohko ei oikein silloin toimi, Jukka Pyhäjoki jatkaa.  Jukkiksen kirjoituksia:  Hyviksi (ja huonoiksi) havaittuja ratkaisuja työelämän epäkohtiin  [https://www.julkari.fi/handle/10024/150914] https://blogi.thl.fi/hyviksi-ja-huonoiksi-havaittuja-ratkaisuja-tyoelaman-epakohtiin [https://blogi.thl.fi/hyviksi-ja-huonoiksi-havaittuja-ratkaisuja-tyoelaman-epakohtiin] https://blogi.thl.fi/people/jukka-pyhajoki [https://blogi.thl.fi/people/jukka-pyhajoki] https://blogi.thl.fi/tarttuuko-dialogi-omassa-organisaatiossasi [https://blogi.thl.fi/tarttuuko-dialogi-omassa-organisaatiossasi] https://lapsenmaailma.fi/blogit/lapselliset-miehet/vieraskyna-iska-mulla-on-epavarma-olo [https://lapsenmaailma.fi/blogit/lapselliset-miehet/vieraskyna-iska-mulla-on-epavarma-olo] https://blogi.thl.fi/luottamus-nuoreen-rakentuu-hetkissa [https://blogi.thl.fi/luottamus-nuoreen-rakentuu-hetkissa] Systeemisen työtavan rantautuminen Suomen lastensuojeluun https://perhejapariterapialehti.journal.fi/article/view/141946/89524 [https://perhejapariterapialehti.journal.fi/article/view/141946/89524] Hyvien käytäntöjen dialogit Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90856/URN_ISBN_978-952-245-638-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y [https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90856/URN_ISBN_978-952-245-638-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y]  Löydät meidät myös seuraavista palveluista: Traumainformoitu Toivo sivut [https://traumainformoitu.fi] Youtube [https://www.youtube.com/@traumainformoitutoivo] https://www.facebook.com/traumainformoitutoivoFacebook Twitter @TraumaToivo [https://twitter.com/TraumaToivo] Traumainformoitu Toivo host: Aster Hedman. Jinkut: Beni