#46: RSD – kun torjutuksi tulemisen tunne sattuu enemmän kuin muut ymmärtävät

#47: "Mul on tylsää!" – Mitä lapsi oikeasti yrittää kertoa?

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun lapsi huokaisee jälleen kerran: "Mul on tylsää." Mutta tarkoittaako se oikeasti tylsyyttä? Joskus kyllä. Mutta joskus sen taakse voi kätkeytyä paljon muutakin: kuormitusta, pettymystä, yksinäisyyttä, levottomuutta tai tunne, jolle ei vielä löydy sanoja. Puhumme siitä, miksi ADHD-lapsen voi olla erityisen vaikea sietää tylsyyttä, miksi autismikirjon lapsi voi jumittua loputtomien vaihtoehtojen äärelle ja miksi vanhemman ei tarvitse ryhtyä lapsensa kokopäiväiseksi viihdyttäjäksi. Saat myös käytännön vinkkejä siihen, miten voit auttaa lasta löytämään tekemistä, tunnistamaan tunteitaan ja harjoittelemaan taitoa, joka on nykymaailmassa yllättävän arvokas: hetkittäistä tylsyyden sietämistä. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen helpompaa. Jaksossa mainittua: Kognitiivisen käyttäytymisterapian timantti; miten ajatukset, tunteet, kehon reaktiot ja toiminta vaikuttavat toisiinsa  👉 tutustu timanttiin [https://www.varapare.fi/timantti]  HALT (hungry, angry, lonely, tired): 👉 kuuntele jakso #14 [https://open.spotify.com/episode/4FhGEc6eW8E0GUyu6Dje8x?si=gtE9VvT_TdynBPe7mh_A-w] Auta meitä kehittämään Varapäre-podcastia 👉 Vastaa lyhyeen kyselyyn [https://varapare.mykajabi.com/kuulijakysely] Lisää meistä ja meidän palveluista: 👉 Varapäre-sivusto [http://www.varapare.fi] 👉 Kuntoutuspalvelu Mindely [http://www.mindely.fi]

#46: RSD – kun torjutuksi tulemisen tunne sattuu enemmän kuin muut ymmärtävät

Miksi pieni palaute voi tuntua lapsesta musertavalta? Miksi yksi väärä sana, neutraali ilme tai pieni pettymys voi johtaa valtavaan tunnereaktioon? Tässä jaksossa puhumme RSD:stä (Rejection Sensitive Dysphoria) eli voimakkaasta herkkyydestä torjutuksi tulemisen tunteelle, jota esiintyy usein ADHD:n yhteydessä. Puhumme siitä: miltä RSD voi näyttää lapsessa tai nuoressa miksi kritiikki tai epäonnistuminen voi tuntua lähes fyysisesti pahalta miten RSD vaikuttaa itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja arkeen ja miten aikuinen voi auttaa lasta vaikeiden tunteiden keskellä. Jaksossa käsitellään myös: * perfektionismia * miellyttämisen tarvetta * epäonnistumisen pelkoa * voimakkaita tunnereaktioita * ja sitä, miksi lapsi tarvitsee ennen kaikkea ymmärrystä ja turvallista säätelyapua. Tämä jakso on sinulle, jos olet joskus miettinyt: “Miksi tämä tuntuu lapsesta näin isolta?” Puhuttiin jaksossa myös KKT-timantista, joka voi auttaa ajatusten, tunteiden, kehon ja toiminnan yhteydestä.  👉 https://www.varapare.fi/timantti [https://www.varapare.fi/timantti] Ja mainittiin meidän 10 € Kaaoksesta hallintaan–opas 👉 https://www.varapare.fi/kaaoksesta-hallintaan [https://www.varapare.fi/kaaoksesta-hallintaan] 💚 Haluaisimme myös kuulla sinusta. Millaisia aiheita toivoisit Varapäre-podcastiin? Mikä on ollut sinulle hyödyllisintä? Entä mikä arjessa mietityttää juuri nyt? Vastaamalla lyhyeen kuulijakyselyymme autat meitä tekemään podcastia, joka palvelee mahdollisimman hyvin juuri teitä kuulijoita. 👉 Vastaa kyselyyn täällä: www.varapare.fi/kuulijakysely [http://www.varapare.fi/kuulijakysely] Kiitos, että kuuntelet. 🌿 Lisää meistä: 👉 www.varapare.fi [http://www.varapäre.fi] 👉 www.mindely.fi [http://www.mindely.fi] – Kuntoutuspalvelut

#45: Miten saada vuoroviikkoasuminen toimimaan nepsylapsiperheessä, osa 2: Kun perheissä on eri säännöt

Moni ajattelee, että lapsi tottuu vuoroviikkoasumiseen ajan kanssa. Mutta nepsylapselle kyse ei usein ole vain kahdesta kodista, vaan kahdesta täysin erilaisesta maailmasta. Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi siirtymät voivat kuormittaa nepsylasta niin paljon ja miksi erilaiset säännöt, rytmit, ihmiset ja odotukset voivat näkyä voimakkaina tunnereaktioina. Pohdimme myös lapsen ikävää, lojaaliusristiriitoja ja sitä, miten toive ydinperheen yhteen palaamisesta voi näkyä arjessa. Puhumme lisäksi uusperheistä: Miten uudet ihmiset, muuttuvat säännöt ja lisääntynyt kuormitus voivat vaikuttaa lapseen? Ja miten tilanteesta voisi tehdä lapselle vähän turvallisemman ilman, että kaiken tarvitsee olla täydellistä? Jaksossa annamme myös konkreettisia vinkkejä arkeen: – miten helpottaa vaihtotilanteita – miten sanoittaa sääntöjä uudelleen – miten tukea lasta tunnekuorman keskellä – ja miksi turvallisuus syntyy usein siitä, ettei kaikki muutu kerralla. Tämä jakso on sinulle, jos arki vuoroviikkoasumisen keskellä tuntuu kuormittavalta, etkä aina tiedä, mistä lapsen voimakkaat reaktiot kumpuavat.   Ja sitten yksi pieni pyyntö. Varapäreen podcastia kuuntelee nykyään jo iso joukko vanhempia, mutta me tunnetaan teidät kuulijat vielä aika huonosti. Siksi teimme lyhyen kuulijakyselyn. Siihen vastaaminen vie vain pari minuuttia, mutta auttaa meitä tekemään podcastista, viikkokirjeistä ja tulevista sisällöistä juuri sellaisia, joista olisi teille mahdollisimman paljon hyötyä. 👉 Vastaa lyhyeen kuulijakyselyyn täällä [https://www.varapare.fi/kuulijakysely] Meistä ja meidän palveluista, myös KELA-kuntoutuksista, lisää: 👉 www.mindely.fi [http://www.mindely.fi] Ja tietenkin www.varapare.fi [http://www.varapare.fi]

#44: Kesäloma nepsyperheessä – lepoa vai kuormitusta?

Kesälomaa odotetaan usein koko vuosi, mutta monessa nepsyperheessä loma voi tuoda mukanaan lisää kuormitusta, levottomuutta ja ristiriitoja. Kun tutut rutiinit katoavat, päivät muuttuvat ennakoimattomiksi ja arjen rakenne löystyy, hermosto voi kuormittua yllättävän paljon, sekä lapsella että vanhemmalla. Tässä jaksossa puhumme siitä: - miksi kesä ei ole nepsylapselle aina helppo - miten muutos ja jäsentymätön arki voivat näkyä käytöksessä - miksi “vapaa kesä” ei sovi kaikille hermostoille - miten sosiaalinen kuormitus voi kasvaa kesällä - miten kesään voi tuoda enemmän rauhaa, ennakointia ja turvallisuutta ilman suorittamista Ja ennen kaikkea: kesän ei tarvitse olla täydellinen ollakseen hyvä. Monelle nepsylapselle tärkeintä ei ole jatkuva tekeminen, vaan tunne siitä, että olo on turvallinen ja ymmärretty.

#43: Mikä loppujen lopuksi on normaalia? – Neurokirjo ja ahdistus erilaisuudesta

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu elää maailmassa, jossa kokee jatkuvasti olevansa vähän vääränlainen.  Moni neurokirjon ihminen kasvaa kokemukseen siitä, että on liian herkkä, liian intensiivinen, liian outo tai muuten vain “liikaa”. Vähitellen omaa käytöstä alkaa tarkkailla, peittää ja korjata, jotta kelpaisi paremmin muille.  Tätä kutsutaan vähemmistöstressiksi. Ja vaikka termi yhdistetään usein seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, samanlaista jatkuvaa kuormitusta kokevat myös monet neurokirjon ihmiset.  Puhumme tässä jaksossa muun muassa:  🧠 maskaamisesta ja jatkuvasta itsensä säätelystä  🧠 ulkopuolisuuden kokemuksesta  🧠 siitä, mitä jatkuva väärinymmärretyksi tuleminen tekee hermostolle  🧠 ja miten omaa hyvinvointia voisi alkaa suojata vähän lempeämmin  Tämä jakso on sulle, joka olet joskus miettinyt:  “Miks muista tuntuu, etten oikein kuulu mihinkään?”  Et todellakaan ole yksin.  Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä suhteesta itseesi hitusen lempeämmän.  - Linkki Merjan mainitsemaan Duodecimin julkaisuun "Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle" 👉 https://www.duodecimlehti.fi/duo16384 [https://www.duodecimlehti.fi/duo16384] - Palautetta, kommenttia, kysyttävää? 👉 @varapare [https://www.instagram.com/varapare/] tai info@varapare.fi [info@varapare.fi] - Kelan neuropsykiatriset kuntoutukset: 👉 Kuntoutuspalvelu Mindely [http://www.mindely.fi]