Asiastudio

Sähköstä on jo pulaa Hollannissa. Onko Suomi samalla tiellä?

ASIASTUDIO: Suomi on pitkään nauttinut toimitusvarmasta ja edullisesta sähköstä, mutta vihreä siirtymä ja yhteiskunnan kiihtyvä sähköistyminen asettavat infraverkon ennennäkemättömän haasteen eteen. Carunan Kosti Rautiainen avaa haastattelussa, miksi sähkön saatavuutta ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä ja mitä voimme oppia Hollannin kriittisestä tilanteesta, jossa tuhannet yritykset jonottavat liittymiä ja kouluja joudutaan pyörittämään aggregaateilla. Jaksossa pureudutaan sähköjärjestelmän pullonkauloihin, tehontarpeen kasvuun ja tarvittaviin investointeihin. 00:00 Hollannin sähkökriisi varoittavana esimerkkinä 00:56 Onko sähkö suomalaisille itsestäänselvyys? 01:38 Suomen kilpailuvaltti: puhdas ja edullinen sähkö 02:56 Sähköjärjestelmän tulevat kapasiteettirajat 03:57 Tuotannon huippureservit ja Ruotsin muuttuva tilanne 05:10 Marraskuun poikkeustilanne: tehontarpeen 31 prosentin kasvu 07:44 Tehontarpeen ja kokonaiskulutuksen ero 09:17 Fingridin yhteydenotto ja jännitteen hallinta 10:15 Syväsukellus Hollannin tilanteeseen ja Amersfoortin vierailu 12:03 Yritysten pitkät jonot ja omat sähköntuotantoratkaisut 13:00 Arjen rajoitukset Hollannissa: aggregaatit ja latauskiellot 14:02 Grid congestion -ongelman ratkaiseminen hallitustasolla 15:42 Sähkön saatavuuden merkitys yhteiskuntarauhalle 17:40 Investointien hitaus ja luvitusprosessien kesto 19:15 Suomen sähköistyvä teollisuus ja investointien houkuttelu 22:00 Pientuottajien ja aurinkovoiman vaikutus verkkoon 25:30 Sähkön hinnan volatiliteetti ja kulutusjousto 28:45 Kantaverkon ja jakeluverkon yhteistyön tiivistyminen 31:10 Sähkövarastojen ja akkuteknologian rooli tulevaisuudessa 35:20 Huoltovarmuus ja kyberuhat sähköverkossa 38:50 Sähköautojen latausinfrastruktuurin kehitys 42:15 Kaukolämmön sähköistyminen ja sähkökattilat 45:40 Poliittinen päätöksenteko ja sääntely-ympäristö 49:10 Kannustimet kulutusjoustoon ja älykkäät verkot 52:30 Yhteenveto: Miten varmistamme sähkön riittävyyden? 55:16 Loppusanat ja Intian sähköjärjestelmän vertailu

Trump ja Putin jakavat maailmaa, EU jää sivustakatsojaksi

ASIASTUDIO: Vuoden 2026 alku on ravistellut maailmanjärjestystä tavalla, joka jättää Euroopan unionin selkä seinää vasten. Donald Trumpin otteet Etelä-Amerikassa, Venäjän julistama pyhä sota ja Kiinan kasvava paine muovaavat uutta suurjakoa, jossa Eurooppa uhkaa jäädä sivustakatsojaksi. Suurlähettiläät Jan Store ja Markku Keinänen analysoivat tässä jaksossa syvällisesti unionin tilaa, Draghin raportin vaatimia jätti-investointeja sekä tarvetta täysin uudelle strategiselle ajattelulle. Onko EU:lla enää kykyä uudistua, vai onko se matkalla muiden suurvaltojen alusmaaksi? 00:00 Alkusanat: Maailmanpoliittinen tilannekatsaus 2026 00:50 Eurooppa suurvaltojen puristuksessa: Trump, Putin ja Kiina 02:15 EU:n rooli: Markkinamahti vai poliittinen kääpiö? 04:32 Kiireellisyyden tunteen puute ja Euroopan herääminen 06:40 Instituutioiden kyky vastata kriiseihin 08:50 Mario Draghin raportti ja tuottavuuden haasteet 11:15 Investointitarpeet ja rahoituksen vaikeus 13:40 Teknologinen takamatka Yhdysvaltoihin ja Kiinaan nähden 16:10 Strateginen autonomia: Macronin vision ajankohtaisuus 19:25 Saksan rooli ja talousveturin yskähtely 22:10 Ulkosuhteiden päätöksenteko ja yksimielisyyden hinta 25:45 Laajentuminen: Länsi-Balkan ja Ukraina unionin jäseninä 29:00 Turvallisuuspolitiikan uusi asento ja puolustusyhteistyö 32:15 Venäjän vaikutuspyrkimykset ja hybridivaikuttaminen 35:30 Sisämarkkinoiden merkitys ja niiden kehittäminen 38:50 Sosiaalinen ulottuvuus ja kansalaisten tuki unionille 42:10 Energiapolitiikka ja vihreä siirtymä kilpailuetuna 45:45 Suomi osana Euroopan unionin ydintä 48:20 Solidaarisuus ja vastuunjako jäsenmaiden välillä 51:10 Siirtolaisuus ja rajaturvallisuus: Case Liettua ja Suomi 54:30 Tulevaisuuden skenaariot: Museo vai globaali toimija? 57:15 Loppuyhteenveto: Mitä Euroopan on tehtävä nyt? 59:41 Ohjelma päättyy

Startupit pelastavat Suomen | Jyri Engeström

ASIASTUDIO: Pelastavatko startupit Suomen ja mistä löytyy seuraava Nokia? Tässä jaksossa vieraana on sarjayrittäjä ja sijoittaja Jyri Engeström, joka jakaa pysäyttäviä lukuja suomalaisen startup-kentän kasvusta ja sen vaikutuksesta kansantalouteen. Keskustelemme tuoreista miljardiluokan satelliittitilauksista, Supercellin ja Woltin kaltaisten menestystarinoiden perinnöstä sekä siitä, miten Suomen valtionvelka voitaisiin kääntää laskuun kasvun avulla. Syvennymme myös Engeströmin omaan uraan Jaikun perustajana ja hänen kokemuksiinsa Piilaaksosta.Jan Vapaavuoren vieraana Asiastudiossa pääomasijoittaja Jyri Engeström. 00:00 Johdanto: Pelastavatko startupit Suomen? 00:35 Startup-yhteisön kasvuluvut ja BKT-ennusteet 03:53 Case Iceye: Historian suurin satelliittitilaus Saksasta 05:30 Yksisarviset ja yrityskaupat: Supercell, Wolt ja uusi strategia 08:05 Jyri Engeströmin alkujuuret: To the point ja Nokia-yhteistyö 08:47 Jaikun tarina ja yrityskauppa Googlen kanssa 11:02 Kokemukset Piilaaksosta ja Xerox Parkista 13:33 Mikä on startup? Määritelmä ja Startup-käsikirja 15:40 Työllisyysvaikutukset: Startupit vs. metsäteollisuus 18:30 Kulttuurinen muutos ja Slushin merkitys 25:00 Sijoittaminen ja pääomamarkkinoiden kehitys Suomessa 35:00 Deep tech ja teollinen internet 45:00 Epäonnistumisen merkitys ja oppiminen 53:49 Startup-logiikka ja Suomen valtionvelan takaisinmaksu

Esko Aho varoittaa: Pienillä mailla tukalat paikat

ASIASTUDIO: Tässä jaksossa pureudutaan Venezuelan tuoreisiin tapahtumiin, joissa Yhdysvallat haki presidentti Maduron asunnostaan. Suomen entinen pääministeri Esko Aho analysoi tilannetta historiallisen Monroen opin valossa ja pohtii, mitä suurvaltojen uusi jaettu etupiiripolitiikka tarkoittaa Suomen kaltaisille pienille maille. Keskustelussa käsitellään myös Trumpin hallinnon arvaamattomuutta, Euroopan hiljaisuutta ja historian merkitystä nykypäivän päätöksenteossa. Asiastudiossa Mikko Alkion vieraana Suomen entinen pääministeri Esko Aho. 00:00 Venezuelan tapahtumat ja presidentti Maduron kiinniotto 00:18 Monroen opin paluu ja suurvaltojen vaikutuspiirit 01:52 Moskovan ja Washingtonin mahdollinen vaihtokauppa 02:43 Pienten maiden asema ja Suomen intressien puolustaminen 03:22 Historiallinen perspektiivi: Paasikiven ja Kekkosen perintö 05:33 Euroopan ja Britannian varovaiset reaktiot 05:41 Seuraamme tilannetta: linjan juuret ja vuoden 1991 kokemukset 08:06 J.K. Paasikivi ja U.K. Kekkonen: Lääkäri vai tuomari 09:03 Trumpin hallinnon ennustamattomuus tietoisena strategiana 10:10 Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä ja kongressin rooli 11:35 Euroopan puuttuva strateginen konsepti 13:18 Euroopan rakentaminen ja yhteismarkkinoiden merkitys 14:11 Naton merkitys ja Euroopan oma puolustuskyky 14:48 Venäjän sotilaallinen painotus ja taloudellinen kestävyys 16:25 Joe Nyen oppitunti: Kiina, Eurooppa ja Venäjä 17:32 Kiinan ja Yhdysvaltain keskinäinen riippuvuus 18:37 Öljy ja huumeet Venezuelan operaation taustalla 21:20 Teknologinen kilpailu ja tekoäly vallankäytön välineenä 24:50 Sosiaalinen media ja informaatiovaikuttaminen 26:30 Suomen geopoliittinen asema ja idänsuhteiden murros 29:15 Suomen varautuminen ja huoltovarmuus 31:45 Puolustusvoimien kehittäminen ja pitkän linjan viisaus 33:40 Talouskasvu ja innovaatiot selviytymisstrategiana 35:20 Ruotsin ja Suomen erot vuoden 1991 turvallisuusarvioissa 37:30 Loppupäätelmät: Maailma ei ole niin paha tai hyvä kuin miltä se näyttää 38:15 Vietnam ja kehityksen asymmetrisyys eri maissa

Risto E.J. Penttilä: USA palasi tykkivenediplomatiaan

Yhdysvallat on iskenyt Venezuelaan tavalla, joka ravistelee koko kansainvälistä järjestelmää. Tässä jaksossa ulkopolitiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä purkaa operaation taustoja, Trumpin hallinnon uutta doktriinia ja sitä, miksi olemme palanneet 1800 luvun suurvaltapolitiikkaan. Keskustelussa perataan myös Trumpin kabinetin sisäistä dynamiikkaa ja uuden kansallisen turvallisuusstrategian nopeaa toimeenpanoa. 00:00 Johdanto: Kansainvälisen oikeuden mureneminen ja hiljaisuus 00:28 Yhdysvaltain motiivi ja uusi Amerikka keskeinen maailmanjärjestys 01:32 Paluu 1800-luvun tykkivenediplomatiaan ja suurvaltahierarkiaan 03:00 Venezuela operaation analyysi ja vertailu Venäjän hyökkäykseen 04:18 Sotilaallinen teknologia ja täsmäiskut vallanvaihdossa 04:50 Uusi kansallinen turvallisuusstrategia käytännössä 05:40 Trumpin hallinnon suunnitelmallisuus ja think tankit 06:44 Kolme sisäistä ryhmää: Reaalipoliitikot, ideologit ja vallankumoukselliset 08:10 JD Vance ja uusi suunta Euroopan suhteille 09:34 Instituutioiden valtaus ja hallinnon uudelleenrakennus 10:37 MAGA liikkeen sisäiset paineet ja hajaannuksen vaara 13:15 Podcasterien nousu ja perinteisen median mureneminen 16:40 Euroopan ja Suomen uusi asema puristuksessa 20:25 Kauppapolitiikka ja tullit strategisena työkaluna 24:10 Kiinan reaktio ja globaali kilpailuherruus 28:30 Energian ja luonnonvarojen merkitys Venezuelan iskussa 33:15 Kansainvälinen oikeus ja sääntöpohjaisen järjestelmän loppu 37:45 Teknologinen ylivalta ja tulevaisuuden sodankäynti 41:20 Trumpin kolme pilaria: Kauppa, alueet ja raaka-aineet 42:30 Venezuela ensimmäisenä askeleena laajemmassa strategiassa