Asiastudio

Esko Aho varoittaa: Pienillä mailla tukalat paikat

ASIASTUDIO: Tässä jaksossa pureudutaan Venezuelan tuoreisiin tapahtumiin, joissa Yhdysvallat haki presidentti Maduron asunnostaan. Suomen entinen pääministeri Esko Aho analysoi tilannetta historiallisen Monroen opin valossa ja pohtii, mitä suurvaltojen uusi jaettu etupiiripolitiikka tarkoittaa Suomen kaltaisille pienille maille. Keskustelussa käsitellään myös Trumpin hallinnon arvaamattomuutta, Euroopan hiljaisuutta ja historian merkitystä nykypäivän päätöksenteossa. Asiastudiossa Mikko Alkion vieraana Suomen entinen pääministeri Esko Aho. 00:00 Venezuelan tapahtumat ja presidentti Maduron kiinniotto 00:18 Monroen opin paluu ja suurvaltojen vaikutuspiirit 01:52 Moskovan ja Washingtonin mahdollinen vaihtokauppa 02:43 Pienten maiden asema ja Suomen intressien puolustaminen 03:22 Historiallinen perspektiivi: Paasikiven ja Kekkosen perintö 05:33 Euroopan ja Britannian varovaiset reaktiot 05:41 Seuraamme tilannetta: linjan juuret ja vuoden 1991 kokemukset 08:06 J.K. Paasikivi ja U.K. Kekkonen: Lääkäri vai tuomari 09:03 Trumpin hallinnon ennustamattomuus tietoisena strategiana 10:10 Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä ja kongressin rooli 11:35 Euroopan puuttuva strateginen konsepti 13:18 Euroopan rakentaminen ja yhteismarkkinoiden merkitys 14:11 Naton merkitys ja Euroopan oma puolustuskyky 14:48 Venäjän sotilaallinen painotus ja taloudellinen kestävyys 16:25 Joe Nyen oppitunti: Kiina, Eurooppa ja Venäjä 17:32 Kiinan ja Yhdysvaltain keskinäinen riippuvuus 18:37 Öljy ja huumeet Venezuelan operaation taustalla 21:20 Teknologinen kilpailu ja tekoäly vallankäytön välineenä 24:50 Sosiaalinen media ja informaatiovaikuttaminen 26:30 Suomen geopoliittinen asema ja idänsuhteiden murros 29:15 Suomen varautuminen ja huoltovarmuus 31:45 Puolustusvoimien kehittäminen ja pitkän linjan viisaus 33:40 Talouskasvu ja innovaatiot selviytymisstrategiana 35:20 Ruotsin ja Suomen erot vuoden 1991 turvallisuusarvioissa 37:30 Loppupäätelmät: Maailma ei ole niin paha tai hyvä kuin miltä se näyttää 38:15 Vietnam ja kehityksen asymmetrisyys eri maissa

Risto E.J. Penttilä: USA palasi tykkivenediplomatiaan

Yhdysvallat on iskenyt Venezuelaan tavalla, joka ravistelee koko kansainvälistä järjestelmää. Tässä jaksossa ulkopolitiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä purkaa operaation taustoja, Trumpin hallinnon uutta doktriinia ja sitä, miksi olemme palanneet 1800 luvun suurvaltapolitiikkaan. Keskustelussa perataan myös Trumpin kabinetin sisäistä dynamiikkaa ja uuden kansallisen turvallisuusstrategian nopeaa toimeenpanoa. 00:00 Johdanto: Kansainvälisen oikeuden mureneminen ja hiljaisuus 00:28 Yhdysvaltain motiivi ja uusi Amerikka keskeinen maailmanjärjestys 01:32 Paluu 1800-luvun tykkivenediplomatiaan ja suurvaltahierarkiaan 03:00 Venezuela operaation analyysi ja vertailu Venäjän hyökkäykseen 04:18 Sotilaallinen teknologia ja täsmäiskut vallanvaihdossa 04:50 Uusi kansallinen turvallisuusstrategia käytännössä 05:40 Trumpin hallinnon suunnitelmallisuus ja think tankit 06:44 Kolme sisäistä ryhmää: Reaalipoliitikot, ideologit ja vallankumoukselliset 08:10 JD Vance ja uusi suunta Euroopan suhteille 09:34 Instituutioiden valtaus ja hallinnon uudelleenrakennus 10:37 MAGA liikkeen sisäiset paineet ja hajaannuksen vaara 13:15 Podcasterien nousu ja perinteisen median mureneminen 16:40 Euroopan ja Suomen uusi asema puristuksessa 20:25 Kauppapolitiikka ja tullit strategisena työkaluna 24:10 Kiinan reaktio ja globaali kilpailuherruus 28:30 Energian ja luonnonvarojen merkitys Venezuelan iskussa 33:15 Kansainvälinen oikeus ja sääntöpohjaisen järjestelmän loppu 37:45 Teknologinen ylivalta ja tulevaisuuden sodankäynti 41:20 Trumpin kolme pilaria: Kauppa, alueet ja raaka-aineet 42:30 Venezuela ensimmäisenä askeleena laajemmassa strategiassa

Asiantuntija: Yksi kyberisku voi lamauttaa Suomen

ASIASTUDIO: Kyberhyökkäys ei ole enää tulevaisuutta – se on tätä päivää. Cyberwatch Finlandin toimitusjohtaja Aapo Cederberg varoittaa, että Suomi voidaan lamauttaa yhdellä räätälöidyllä iskulla. Kun sähköt, pankit ja viestintä kaatuvat, yhteiskunta pysähtyy. Tässä jaksossa käymme läpi, mitä tapahtuu, jos Suomi pimenee.

Putinin naamio on riisuttu: 2010-luku idässä

VUOSIKYMMENET IDÄSSÄ: Suomen entinen Moskovan ja Berliinin suurlähettiläs Rene Nyberg analysoi Venäjän 2010-luvun käännekohtia. Jaksossa käydään läpi Dmitri Medvedevin herättämät toiveet, Vladimir Putinin paluu valtaan, Ukrainan kriisin alkupisteet sekä Venäjän nykyisen sotapolitiikan seuraukset. Nyberg pohtii myös lännen naiiviutta ja sitä, miksi Venäjän kehitys kääntyi vääjäämättömästi kohti sotaa ja repressioita. 00:00 Johdanto ja 2010-luvun alun merkittävät tapahtumat Ukrainassa ja Venäjällä. 03:15 East Officen perustaminen Moskovaan ja talouskriisin vaikutukset liiketoimintaan. 05:30 Kokemuksia Berliinistä: Saksan ja Venäjän välisen suhteen seuranta suurlähettiläänä. 08:45 Dmitri Medvedevin liberaali kausi ja odotukset oikeusvaltiokehityksestä. 11:20 Barentsinmeren rajakiistan ratkeaminen: Norjan ja Venäjän suhteet. 13:30 Putinin paluu valtaan, Bolotnaja-protestit ja repressioiden alkaminen. 16:15 Saksan ja Suomen Venäjä-politiikan yhtäläisyydet ja viisumivapauskeskustelu. 20:45 Taloudellinen yhteistyö, ydinvoimahankkeet ja oligarkki Bendukidzen rooli. 26:30 Ukrainan Maidan, Janukovytšin pako ja Krimin miehitys. 30:45 Nybergin siirtyminen kirjoittajaksi ja Venäjän television seuraaminen. 33:00 Donbassin sota, Minskin sopimukset ja Porošenkon kausi. 36:00 Opposition kohtalo: Boris Nemtsovin murha ja Aleksei Navalnyin nousu. 41:00 Dmitri Medvedevin maineen tuhoaminen ja hänen katkeroitumisensa. 44:00 Volodymyr Zelenskyin nousu koomikosta presidentiksi ja Putinin aliarviointi. 46:15 Johtopäätökset: Putinin virhearviot verrattuna Staliniin ja sodan tulevaisuus.

Suomen kovin salaisuus – avaruusteknologia mil techin kärjessä

ASIASTUDIO: Avaruusteknologialla on yhä kriittisempi rooli modernissa sodankäynnissä. Suomalaisyhtiöillä kuten Iceyella ja Kuva Spacella on käsissään teknologiaa, jonka avulla vihollisvaltion suunnitelmista voidaan saada vihiä tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Mikä suurvalloista johtaa avaruuspeliä? Onko Muskin ja Trumpin välirikolla kauaskantoisia seurauksia Nasan kyvykkyydelle? Miksi Euroopasta ei vieläkään löydy kyvykkyyttä laukaista omia satelliitteja taivaalle?