Elämisen taito
Eeva on kräkännyt koodin kuntosalille lähtemiseen ja Kia on huomannut, että alkukantaiset selviytymismetodit ovat paras lääke stressiin. Puhutaan aivojen neuroplastisuudesta sekä siitä, miten pieniä asioita tekemällä voi vaikuttaa isoihin jumeihin elämässä.
42 jaksot
Kommentit
24Tää oli niiiiiin inspiroiva jakso! Tunnistan itsestäni tosi paljon samoja piirteitä kuin Eevassa ja sä kyllä sait mut ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta🙏🏻 muutenkin haluun antaa palautetta, että tää on ollut superihana podcast ja antanut niin paljon inspiraatiota ja hyviä vinkkejä! Jotenkin teihin on ollut helppo samaistua monessa asiassa ja kaikki aiheet mistä ootte puhunut on kyl osunut aina jollain tapaa omaan elämään😊 kiitos teille💛
Niin kiva kuulla, kiitos tosi paljon kun kerroit! 💗
Sain vinkin työpsykalta uupumusjakson jälkeen, että työpäivän jälkeen voi ottaa vaikka viis minuuttia ja olla silmät kiinni ja tunnustella mikä mun fiilis oikeasti on, että ei menisi sohvalle suoraan. En oo vielä testannut, mutta ehkä tästä jaksosta inspiroituneena vois! Aamupala on kans ollu haasteellinen aina ja jos en ”jaksa”/muista laittaa illalla puuroa kattilaan odottamaan aamun pulpautusta, niin ostin hedelmiä ja syön yhen ennen töihin menoa, että tulis syötyä edes jotain. Toimii. :)
Tämä on loistava vinkki!
Easy life is not necessarily a good life. Meidän tulee tehdä vaikeita/haastavia asioita jotta voimme hyvin. Ihmiset voivat nykypäivänä globaalisti huonosti, sillä keskitymme liikaa itseemme ja saamme asioita liian helposti (esim ruoka, lämpö, juoma, ostokset jne). Easy choices, hard life. Hard choices, easy life.
Mun gym life hack on hyvin samanlainen kuin Eevalla – 10 min kerralla riittää, tärkeintä on että KÄYN salilla = identifioidun ihmiseksi joka käy salilla, jotta kävisin siellä vielä mummonakin (ja ehkä ne salikäynnit auttaa siihen että saan elää mummoksi asti!) 💪🏻👵🏻 Kuviota helpottaa kk-maksullinen sali, jossa pistäydyn 1-2 x viikossa muiden kaupunkiasioiden ohessa. Teen yleensä 2 liikettä kerralla (esim. hauis + ojentaja tai joku jalkaliike + olkaliike) ja sitten matka taas jatkuu. 👋🏻
Tänään muistin että en oo koko talvena käynyt kävelyllä jäällä vaikka oon halunnut, ja nyt kevät tulee niin kovaa vauhtia että en välttämättä pääse enää. Ehdin jo surkutella sitä miten haluaisin olla ihminen joka käy jäällä kävelemässä, mutta en vaan ole koska en saa aikaiseksi mentyä, ja nyt jäi taas yksi talvi kokonaan välistä. Sitten katkaisin ajatuskelan Eevan sanoilla: Mitään kärryä ei ole. Paine epäonnistumisesta väheni ja aloin oikein odottaa sitä, olkoot se sitten vaikka ensi talvena.
Ahdistus tekee itelle sen että oon paljon kotona ja on vaikee mennä ulos. Mutta nyt opettelen siitä pois! Itsellä haasteena asiassa mm se että tuntuu että kaikki ulkoilu pitäs olla RANKKAA URHEILUA. Mutta kun ei! Se kehon liikutus voi olla se et vien roskat tai käväsen kirjastossa rauhaksiin kävellen. Juurikin pikkukävelyllä kuuntelin teitä. 😌
Mahtavaa olla kävelyseurana 💗 ahdistus on kyllä kinkkinen juttu kun se yleensä vaan pahenee siitä kun välttelee asioita. Tulee se kierre että mitä enemmän välttelee, sitä helpommin pienetkin jutut alkaa ahdistaa. Eli pienin askelin siedätyshoitoa! ❤️
Harmittaa kun muutin ja päivätyö vaihtui vuorotyöksi ja kuoro jäi. 😭 Olin kesän yli työtön ja mulle suositeltiin, et menen partioon ja verkostoidun ja voin sitä kautta löytää töitä. Löysinkin kun olin jo lupautunut. Nyt en voi kahta harrastusta harrastaa kun en voi kahta päivää viiikossa toivoa vapaata/aamuvuoroa. Ärsyttää! Saisin enemmän kuorosta. Se tutkitusti on terveellinen harrastus.
Tämä jakso liikutti mua niin paljon ❣️ Ilon kyyneleet tuli silmiin Eevan takia, kun oot tajunnut jotain niin oleellista ja halusit jakaa sen meidän kanssa: pienikin muutos on muutos, ja se voi sysätä paljon liikkeelle elämässä. ❤️ Mun uusi motto on: kärryjä ei ole! 😅 Tuntuu, että tämä podi vain syvenee ja paranee jakso jaksolta. ❤️
Mun motivaatiota salilla on tukenut selkeä ohjelma, ja siinä käytän apuna huippua AITOFIT sovellusta. Aivot narikkaan, ja saa vaan tehdä salilla ja kehitystä silti tapahtuu. Viikon paras hetki omaa aikaa pikkulapsiarjessa ❤️ En motivoituisi haahuilusta laitteesta toiseen.
Kiitos taas mun lemppareille. Saanko vinkata mun lepohetken, jonka jälkeen olo on aina virkistynyt? Mulle yin-jooga (appi) on parasta uuvahtaneeseen olotilaan, tovi ilman nettiselailua. Joskus 5 min ja joskus jopa tunti. Ja tästä tulee oikeesti sellainen virkistynyt olo, ihan kuin olisi tehnyt jotain.
Mun sali motivaatio on se ku pääsen kuuntelee mm. tätä podcastia. Siinähän se tunti mukavasti menee. Yhtäkkiä treeni onkin tehty ku vaan keskittyy kuuntelemaan teitä 😊
Oon vähentänyt puhelimen käyttöä ja oon somesta pois, sillä, että mulla on koko ajan neuletyö käsillä tai kiinnostava kirja. Ja nyt teitä kuunnellessa ymmärsin että osa neulomisen ihanuutta on se, kun saan näkyvästi kivoja juttuja valmiiksi. Keramiikkaharrastus toimii samoin 🥰 mulle käsillä tekeminen on tuonut niin paljon iloa ja nimenomaan tekemisen meininkiä elämään (vs. oleminen)
Myös esim. siivoamiseen suhtaudun nykyään niin, että haluan pitää kodistani huolta ja ympäristöni kauniina, helpottaa siivoamisen aloittamista. Tämä ajatus taisi olla suoraan teidän aiemmasta jaksosta 😍 Eevan sali-innostus inspiroi ja se, ettei mitään kärryjä ole ❤️
siis neuroplastisuus on muuttanut vuodessa mun koko elämän🥹 oon kärsinyt kroonisesta migreenistä, ja se on muuttunut kroonisesta kohtaukselliseksi (eli paljon helpommaksi) just eevan kuvaamien pienten päätösten kautta. ennen en esimerkiks pystynyt harrastamaan mitään liikuntaa, mutta kun toistojen kautta mun hermosto oppi kokemaan liikunnan turvallisena, on se nykyään kipua ehkäisevä eikä aiheuttava tekijä. kiitos ihanasta jaksosta!
Mietin tätä human beign vs. doing, et ainoa ratkaisu on niiden välinen tasapaino. Kummankin ääripää on huonoksi ihmiselle.
Jakson kuuntelu vielä kesken, mutta pakko tuoda julki oma oivallukseni jo tässä vaiheessa. Olen tehnyt tietoisen läsnäolon harjoituksia 4 vuotta ja etsinyt rauhaa. Minulla on ollut ajatus että sen täytyy löytyä sisältä ja varsinaisesti ulkopuolisella ei ole väliä. Se on toki tuonut ymmärrystä itsestä ja rauhaakin. Olen kuitenkin ehkä kääntynyt liiaksikin sisään päin ja kaikki tekeminen on jäänyt. Aiemmasta jaksostanne olen ymmärtänyt että on myös ihan oikein nauttia myös ulkoisesta...
Kun korona-aikana teki vaan etätöitä, niin aloitin aamulenkit ennen työpäivän alkua. Olen jatkanut niitä vieläkin aina kun etäpäiviä on. Fiilis aamulla on ihan erilainen, kun on saanut kävellä lähimetsässä/puistossa ja kuunnella lempipodeja (kuten teidän podi 😊). Samalla näkee vuodenaikojen muutokset. Suosittelen!
Kärryjen perässä juoksemisesta luopuminen on niin hieno oivallus! Neuroplastisuudesta tulee mieleen sellainen hieman nolo asia, että opetin itseni äskettäin olemaan käyttämättä puhelinta vessassa 😅 "Minäpäs vilkaisen uutiset tässä samalla" oli tullut automaatioksi, josta halusin eroon. Siinä auttoi myös Eevalta opittu "Saat sen mitä olet." Arjen pienistä tilanteista muodostuu lopulta se, mitä olen.
Kauneudesta ja kaikesta ihanasta mitä maailmalla on tarjota. Elämä esittäytyy minulle nykyisin pelinä, jossa valmista ei varmaan koskaan tule, mutta jos olemme viisaita niin löydämme niin rauhaa kuin onneakin.
Tämän jakson jälkeen tein soittolistan ja lähdin oikeasti ulos juoksemaan. Juoksin 5 minuuttia ja olin niin ylpeä itsestäni, lähteminen on aina tyssännyt siihen että ajattelen ettei sillä ole väliä jos tulos ei ole merkittävä. Tulen perheestä jossa liikuntaan suhtaudutaan suorittamisena ja se kynnys lähteä on iso koska pohja-ajatus on että pitäis juosta heti 5 km että sillä olis jotain merkitystä. Ai että tuntui hyvältä kun sain käännettyä sitä ajatusta!❤️🫶🥹
Mä en oo innostuja, ja tarvin just tän kaltaisia jaksoja inspiroituakseni! Elämän yleismeininki on ollut viime aikoina jotenkin tosi ankea ja laiska. Tän jakson jälkeen etsin yleisöavantouinnin aikataulut, varasin paikan kalligrafian alkeet-webinaarista ja harkitsen crossfitin tai sirkuskoulun tutustumistuntia! Eli kiitti teille että sai taas vähän potkua tähän arkeen 💪🏼🔥
Tää oli niiiiiin inspiroiva jakso! Tunnistan itsestäni tosi paljon samoja piirteitä kuin Eevassa ja sä kyllä sait mut ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta🙏🏻 muutenkin haluun antaa palautetta, että tää on ollut superihana podcast ja antanut niin paljon inspiraatiota ja hyviä vinkkejä! Jotenkin teihin on ollut helppo samaistua monessa asiassa ja kaikki aiheet mistä ootte puhunut on kyl osunut aina jollain tapaa omaan elämään😊 kiitos teille💛
Sain vinkin työpsykalta uupumusjakson jälkeen, että työpäivän jälkeen voi ottaa vaikka viis minuuttia ja olla silmät kiinni ja tunnustella mikä mun fiilis oikeasti on, että ei menisi sohvalle suoraan. En oo vielä testannut, mutta ehkä tästä jaksosta inspiroituneena vois! Aamupala on kans ollu haasteellinen aina ja jos en ”jaksa”/muista laittaa illalla puuroa kattilaan odottamaan aamun pulpautusta, niin ostin hedelmiä ja syön yhen ennen töihin menoa, että tulis syötyä edes jotain. Toimii. :)