Pinnan alle

Jokaisella työpaikalla on tarinoita – ne elävät käytävillä, taukohuoneissa ja kokoussaleissa. Joskus nämä tarinat eivät kohtaa ja todellisuudet jäävät ristiriitaisiksi. Silloin seurauksena voi olla kuppikuntaisuutta, konflikteja ja yksilön kokema vierauden tunne. Tässä jaksossa pohdimme, miksi työpaikoilla syntyy erilaisia kertomuksia, mitä seurauksia sillä on ja kuinka niitä voidaan tuoda näkyväksi. Miksi kokemusten ohittaminen voi olla kohtalokasta, ja miten organisaatiot ajautuvat helposti mustavalkoisiin asetelmiin, kuten ”yksi suuri perhe” vs. ”tunteeton ja asiakeskeinen työpaikka”? Puhumme myös siitä, miten johtaja voi herätellä itsessään uteliaisuutta ja luoda tilaa moninaisille kertomuksille. Mitä menetelmiä on olemassa, jotta organisaation tarinat voivat kohdata – ja miten voimme kirjoittaa työpaikan tulevaisuutta tässä ja nyt? Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi [https://organisaatiopsykologit.fi/]

Kaikenlaisten muutosten johtamiseen kuuluu annos kaoottisuutta. Kaaoksenkin keskellä hyvä muutosjohtaja osaa kohdata ihmiset, käsitellä vastarintaa ja luoda tilaa keskustelulle. Mutta miten se käytännössä tapahtuu?  Tässä jaksossa sukellamme muutoksen johtamisen psykologiaan. Pohdimme, miksi kysymykset ja reaktiot tulevat usein viiveellä, kuinka johtajan kannattaa olla läsnä muutosprosessissa ja miten vaikeiden tunteiden kanssa voi työskennellä. Entä mitä tapahtuu, jos vaikeuksia ei kohdata, vaan muutos yritetään viedä läpi pelkällä tsemppipuheella?  Lisäksi keskustelemme viestinnän merkityksestä – miksi se, miten asioita kerrotaan, on usein tärkeämpää kuin se, mitä kerrotaan? Jakso tarjoaa työkaluja johtajille, jotka haluavat navigoida muutoksen keskellä niin, että ihmiset saadaan mukaan ja prosessi tukee sekä työyhteisön että yksilöiden hyvinvointia. Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.  https://organisaatiopsykologit.fi [https://organisaatiopsykologit.fi/]

Muutokset kuuluvat työelämään, mutta miksi ne herättävät niin usein vastustusta ja pelkoa? Usein ajatellaan, että muutosvastarinta on vain jääräpäistä kehityksen jarruttamista, mutta todellisuudessa se voi kertoa paljon perustavanlaatuisemmista tarpeista – turvallisuuden tunteesta, identiteetistä ja työyhteisön dynamiikasta. Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi reagoimme muutoksiin eri tavoin ja mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten kokemuksiin muutoksista. Pohdimme myös, millaista muutosresilienssiä nykytyöelämä vaatii ja miksi erilaiset suhtautumistavat muutokseen ovat arvokkaita. Miksi sopeutuminen ei tapahdu hetkessä – ja miksi myös surulle on tärkeää antaa tilaa? Tämä jakso tarjoaa oivalluksia siitä, mitä meissä tapahtuu muutoksen keskellä ja kuinka muutos voidaan kohdata tietoisemmin. https://organisaatiopsykologit.fi [https://organisaatiopsykologit.fi/]

Mitä organisaatiopsykologin työ opettaa – ja aika usein kantapään kautta? Tässä jaksossa sukelletaan siihen, mitä olemme oppineet työelämässä vuosien varrella ja millaisia sudenkuoppia olemme kohdanneet.  Ryhmädynamiikan aallokossa pysyminen vaatii tarkkaa korvaa ja kykyä pysyä omalla tontilla, vaikka imut muuhun tuntuisivat nahoissa asti. Konsulttia kutsutaan kernaasti pelastajan, pahiksen tai vallankäyttäjän rooleihin, joihin helposti huomaamattaan ajautuu. Onkin tärkeää tunnistaa organisaation "hulluus" ja pysyä tietoisena siitä, mitä lähtee toistamaan. Asiakkaan auttaminen aidosti vaatii joskus myös pettymysten tuottamista.  Mutta kuinka rajata ja raamittaa työtä, jotta fokus pysyy siellä, missä sen kuuluukin olla? Miksi on tärkeää tunnistaa, milloin tilattu työ ei oikeasti palvele asiakkaan tarpeita? Entä miksi työparin kanssa työskentely ei aina kevennä taakkaa vaan tuottaa enemmän kivilastia? Ja mitä tapahtuu, kun asiakkaan odotukset ovat epärealistisia tai jos konsultin epäonnistumista suorastaan pedataan?  Liity mukaan, kun pureudumme työelämän koukeroihin ja käymiimme karikoihin, jotka ovat muovanneet työtämme organisaatiopsykologeina ja konsultteina. https://organisaatiopsykologit.fi [https://organisaatiopsykologit.fi/]

Kun joku käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsevällä tavalla työpaikalla, on työnantajaa velvoittava lainsäädäntö selkeä - puuttua pitäisi. Silti hankala käyttäytyminen työpaikoilla saattaa jatkua yllättävän pitkään.  Vaikka esihenkilöt ja johtajat usein tunnistavat velvoitteensa, epäasiallisen käyttäytymisen tunnistaminen voi olla joskus vaikeaa. Joskus käyttäytymistä tietoisesti sallitaan, koska työvoimaa ei haluta menettää tai muuten keikuttaa venettä. Toisinaan hankalalla tavalla käyttäytyvää kutsutaan "vahvaksi persoonaksi" ja "voimakkaaksi tyypiksi", mikä on ongelmallista retoriikkaa ja saattaa oikeuttaa sietämättömiä tilanteita.  Mutta miksi puuttuminen tuntuu niin vaikealta, ja toisaalta miksi se on samalla reilua kaikkia osapuolia kohtaan? Miten erottaa yksilön ongelmallinen käyttäytyminen laajemman tason ryhmäilmiöstä? Entä mitä ihmettä nakkikioskitappeluilla on tekemistä työpaikkakiusaamisen kanssa? Ja voiko ikävän käyttäytymisen selityksenä käyttää huonoa päivää tai horoskooppimerkkiä?  Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten johtaja voi kesyttää hankalaa käytöstä työpaikoilla ja asettaa pisteen sietämisen kulttuurille. Valmennukset ja työpajat epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisesta, sekä johtajien ja esihenkilöiden konsultaatio hankalissa tilanteissa:  https://organisaatiopsykologit.fi [https://organisaatiopsykologit.fi/]