Onko psykologialla liikaa valtaa?

Onko psykologialla liikaa valtaa?

Persoonallisuusprofiloinnin ja horoskooppien kulta-aikoina on hyvä muistaa, että meissä ihmisissä on aina lopulta enemmän samankaltaisuutta kuin erilaisuutta. Psykologia on saavuttanut yhteiskunnassa aseman, jossa alan ammattilaisia pidetään auktoriteettiasemassa kun yritämme ymmärtää kärsimystä. Tästä esimerkkinä on esimerkiksi se kun terapeutit ja me psykologit näymme joka päivä uutisotsikoissa neuvomassa ihmisiä kohti terveempää ja onnellista elämää. Monet mielen haasteet juontuvat kuitenkin työelämän, talouden ja ympäristön ongelmista, jolloin yksilökeskeinen lähestymistapa voikin pahimmillaan olla yksilölle haitallinen. Psykologian vallan kumous – Irti terapiakulttuurista on Anssi Bwalyan, Julia Sangervon ja Marjukka Ajakaisen toimittama tietokirja, joka tarkastelee kriittisesti psykologian ja terapiakulttuurin kasvavaa vaikutusta yhteiskunnassa. Kirja kokoaa yhteen psykologian eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä ja esittää yhteisöllisempiä ja kokonaisvaltaisempia tapoja ymmärtää hyvinvointia ja edistää yhteiskunnallista muutosta. Mä olen kirjoittanut kirjaan luvun siitä, miten olisi hyödyllistä hahmottaa mielenterveyttä nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja psykologisemmin diagnoosiluokitusten sijaan. Tervetuloa kuuntelemaan tiivistelmä psykologian vallan kumouksesta!

Psykologin vinkit tekoälyterapiaan

Mun asiakkaat käyttää tekoälyä vastaanottojen välissä ja niin käytän mäkin. Joskus juttelen sen kanssa tunnin-kaksi ja mietin omia ihmissuhteita ja tunne-elämää. Tässä jaksossa jaan omat henkilöhtaiset opit siitä miten yleisiä kielimalleja kannattaa käyttää terapeuttisena tukena ja minkä suhteen kannattaa olla varuillaan. Vertailen terapeutin ja tekoälyterapeutin työskentelyä, vahvuuksine ja heikkouksineen.

Näin pitkä parisuhde pysyy ikuisesti jännittävänä

Ihastuminen on huumaavaa ja epävakaat suhteet koukuttaa! Tähän liittyy ihan ihmisen luontainen perustarve kaaokseen. Miten siis pitkä suhde pidetään kiinnostavana? Mä kräkkäsin koodin siihen. Ja nyt en puhu mistään pirkkanikseistä, kuten spicyjen tekstareiden lähettämisestä, vaan ihan perustavanlaatuisesta suhteessa olemisen tavasta, joka ei jätä ketään kylmäksi. Jakson lopussa esittelen podin uuden konseptin, jossa jatkossa joka jakson lopussa vastaan yhteen kuulija-kysymykseen. Tänään kysymys koskee oman yleisen ahdistuksen erottamista parisuhteen tuottamasta ahdistuksesta. Tämän jakson jälkeen jään kuukauden tauolle podista, mutta laittakaa mulle kysymyksiä sillä aikaa❤️

Miksi taitelijat sekoavat?

Onko hullu taiteilija vain myytti vai onko luovuus tosiaan yhteydessä mielen erikoisimpiin rakenteisiin? Tätä pohdin kun kävin Van Goghin museossa ihastelemassa tämän entisen mielisairaalapotilaan maalauksia. Jaksossa pohdin luovuuden ja psykoottisen ajattelun välisiä rajapintoja kuten löyhät assosiaatiot, originaali ajattelu, ajattelun pistaloituminen ja herkkyys. Taide on usein intensiivisten tunnekokemusten käsittelyä, minkä johdosta prosessi on usein hyvin terapeuttinen. Toisaalta on kuitenkin hyvä olla tarkkana, ettei ajatus vahingossa käänny mielenterveysongelmien glorifioimiseen. Puhuttelevaa tai laadukasta taidetta tehdään kuitenkin usein mielen haasteista huolimatta eikä niiden johdosta. Vai mitä mieltä olet?

Suorittajaluonteen ja perfektionismin kaksi puolta

Mua häiritsee kun suorittamisesta puhutaan sillä tavalla että se on jotain vältettävää tai patologista.Vaativuus persoonallisuuden piirteenä on yhteydessä tavoitteiden saavuttamiseen elämässä. Perfektionistit taas saa tarkkaa jälkeä aikaiseksi.On tärkeää, että pystyy sysätä tunteet sivuun ja vaan tehdä eli suorittaa.Mutta milloin vaativuus tai täydellisyyteen pyrkiminen ei ole enää hyödyllinen käyttövoima vaan psykologisesti haitallista?