179. Auttakaa! Vihaan työpaikkaani!

Siis tätä jaksoo kuunnellessa ensinnäki oon kiitollinen erittäin hyvästä esimiehestä ja toiseks oon kiitollinen etten vihaa mun työtä, vaikka opiskelenki toista alaa! Super hyvä jakso siis🔥

Jannin kommentti, kuinka 1 ihminen voi pilata työyhteisön ei voisi pitää enempää paikkaansa. Itselläni esihenkilö asemasta tällainen kokemus. Onneksi loppujen lopuksi hän ymmärsi itse lopettaa ja tämä jälkeen koko työyhteisön tyytyväisyys nousi raketin lailla 😌

Sairaslomaa pitäis heti hakea ehdottomasti, jos ajattelee jopa itsetuhoisia asioita työn takia. Tuon ajatuksen kun kertoo lääkärille niin saa yleensä kyl saikkua. Jos ei niin sit päivystyksen kautta.

Itseä tympii sotealalla sellaiset työtoverit, jotka tulee töihin ja tekee vain ja ainoastaan tarpeellisen että saa palkkansa. Asiakkaiden arvostava kohtaaminen kärsii, etenkin kun ei ole kyse kiireestä vaan oikeasti viitsimättömyydestä. Ei työtä tarvitse tehdä joka päivä suurella sydämen palolla, mutta valitettavasti tollanen käytös näyttäytyy kaikkena muuna paitsi ammatillisuutena 🙃

Muistuttelen, että esihenkilöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkiin tommosiin tilanteisiin. Voi olla tilanne, että puututaan, keskustellaan huomautetaan ja että annetaan varoituksia jne jne. Niitä pitää kuitenkin tulla useampi lyhyen ajan sisällä, jotta voidaan oikeasti tehdä toimenpiteitä, kuten irtisanoa työntekijä. Työntekijän asema Suomessa on hyvin vahva. Lisäksi tässäkään tilanteessa esihenkilö ei voi kertoa että on vaikkapa annettu potkut, vaan irtisanottu työntekijä voi sanoa mitä vain

Siis mulla kyllä pääsi naurahdus tuossa että jannin silmät liian isot!!😂😂 Ei hitto sentään!! Jannin silmäthän just ihanan isot ja seksikkäät! 😍💜 Kivaa heinäkuuta teille! 💜

Jatkoa... Sanoivat siis,että pärjäät kyllä. (Mulla oli 36 kohdetta).Aloin olla ihan burnout jo loppuvuodesta, iltaisin itketti, ahdisti...en enää palautunut edes viikonloppuina ja saliharrastus ja kaikki muukin jäi. Aamuisin itkin samalla kun meikkasin töihin, ahdisti ja aina kun ajoin töihin, niin vitutti päivä päivältä enemmän, k**pä oli otsassa jo valmiina...Minusta tuli kyyninen ja aliarvioin kykyjäni.

En vihannut työtehtävää itsessään, mutta meidän uusi pomo katsoi meitä nenän varttaan pitkin, ei palavereissakaan ollut kiva käydä kun oli painostava ilmapiiri, tuntui että pomo jää tuijottamaan pistävästti meitä vuoron perään samalla kun puhui. Hänen myötään meidän kohteita lisättiin kohtuuttomiksi ( kerrostalojen siivous) ,en selvinnyt siitä kunnialla joten sain potkut alkuvuodesta. Olisi pitänyt pyytää apuja mutta jos pyysikin,niin vastaus oli että:" Olet rautainen ammattilainen,pärjäät

kuuntelin tota väikkäritarinaa ja ajattelin et kuulostaa ihan ku mun kaverin kirjottamalla ja sanoin siitä hänelle ja hän kertoi et oli lähettänyt sen tarinan, mikä sattuma 🤣 mutta kiitos kun otitte asian esille, varmasti todella moni voi samaistua ja saa tärkeää vertaistukea! itsellä on ollut myös todella toksisia työyhteisöjä ja kiusaamista työpaikalla johon johto ei ole puuttunut, olen vain kerran elämässäni kokenut oikeasti hyvän työyhteisön ja työpaikkoja on ollut todella monta

Sama täälläkin, tykkään itse työtehtävästä ja asiakkaista, mutta se että jotkut laiskottelee ja ei tee työtehtäviään ja se että jos sanot tästä eteenpäin niin esimiehet ei tee asialle mitään koska olisi heille liikaa olla epämukava vaikka jotain 20 vuotta firmassa ollutta kohtaan.

Hauska näkökulma Jannilla kun itse oon kaupan alalla ja en halua jäädä 😀 Tosin, ihan tottahan tuo on et voi olla myös kivaa ja ehdottomasti pikkupaikkakunnilla on rento meininki ja asiakkaat tuntee toisensa ja myyjät ja juttelee, se on ihan kiva 😊 Itsellä haaveissa vaan parempi palkka ja itselle merkityksellisempi työ.

Olen käynyt itse saman työtilanteen, saman ahdistuksen, samat ajatukset. Sairasloma kaiken sen kriisin keskellä oli paras asia mitä tein. Sen parin kuukauden sairasloman aikana sain niin voimakkaita herätyksiä tilanteen suhteen, että tuo toksinen työkierre puolen vuoden päästä oli ohi ja olin uudessa terveessä ityöilmapiirissä. Työt ei edelleen ole helpoimmasta päästä, mutta työympäristön terveellisyys tukee täysin eritavalla. Älkää jääkö sinne töihin, vaihtoehtoja on uskokaa intuitiotanne♥️

Olin n. 10 vuotta alalla, jossa lähes kaikissa työpaikoissa oli huonoa johtamista, epäoikeudenmukaisuutta, kyttäilyä, työntekijöiden hiljentämistä ym ym. Yhden kerran muistan, kun liukastuin ja kaaduin, että siinä veeitutuksessa sanoin äidille: hitto kun ois käsi edes murtunut niin ei tarvitsis mennä töihin. Onneksi pääsin pois alalta ja nyt olen tyytyväinen työpaikkaani 🤍

Kiitos tästä voimauttavasta jaksosta. Näihin tarinoihin on helppo yhtyä kuinka huono johtaminen, oireileva henkilöstö ja vallankäyttö väärissä käsissä vie yhden jos toisen terveyden. Toivottavasti luette lisää saapuneita kokemuksia, koska tämä jos mikä on vertaistukea !

🔥🔥🔥 Hyvä nostaa epäkohdat pöydälle, Suomi täynnä työpaikkoja joissa ei osata hoitaa ongelmia, vaan ne lakaistaan maton alle ja ihmiset voivat todella huonosti, uupuvat, masentuivat, vaihtavat työpaikkaa.

Edellisessä työssä sain noottia siitä, että en kykene osa-aikaisella työajalla kokoaikaiseen työsuoritukseen 😅 oikein näytettiin muiden työsuorituksia nimettömästi, että tiiän mihin pyrkiä. Näitä juttuja riittäisi kirjan verran. Harmittaa, kun tykkäsin työstäni ja työkaverit oli ihania, mutta vihasin sitä epäasiallista ja toksista johtamista.

Olin vuoden asuinkiinteistöjen rappusiivoojana. Pari ekaa kk oli jeez, mut sit alko alamäki, jonka huipuks tuli ajatus siitä, et kunpa mul kävis jotain et ei tarttis men töihi. Työ ei sopinu mulle, työporukast vaan pari oli oikeest mukavii. Lähdin just enne ku burn out iski kunnol niskaan. Iltaitkut oli ihan perus ja kännykän värinä aiheuttaa vuodenki jälkeen vatsanmuljahduksen

Mulla loppuu kesäloma nyt sillee et pitää mennä 3 päivää vielä vanhaan toksiseen työpaikkaan ennen kun vaihdan kaikella tavalla parempaan paikkaan. Tässä entisessä työssä viimeset 2 vuotta huomasin et se toksisuus ja esihenkilön syrjiminen mua kohtaan (autismin takia) johti siihen et mä tunsin sen kuormituksen sielutasolla asti. Et tää viimeset 2 vuotta on hajottanut mun sielua tavalla, joka on hitaasti päivä kerrallaan hajottanut mun sielua.

Päiväkodeissa on aina vähintään yksi työntekijä, joka ei sovellu ollenkaan lasten kanssa toimimiseen. Pahimmat kiusaajat myös siellä.

Edellisessä työssä sain noottia siitä, että en kykene osa-aikaisella työajalla kokoaikaiseen työsuoritukseen 😅 oikein näytettiin muiden työsuorituksia nimettömästi, että tiiän mihin pyrkiä. Näitä juttuja riittäisi kirjan verran. Harmittaa, kun tykkäsin työstäni ja työkaverit oli ihania, mutta vihasin sitä epäasiallista ja toksista johtamista.

kotiavustaja täällä (vielä toistaiseksi kymenlaakson hva:n ammatti) vanhainkodissa jaan ruoat, hoidan keittiöt ja ns kotityöt, tilaan pyykit kuiva-aineet ja tavaraa. rakastan työtäni ku saa tehdä vanhusten kanssa mut ei hoitajana. työkaverit ja pomo tosi mukavia. ainoa mikä vituttaa on siis työkulttuuri ja säännöt muuten. en ikinä kykenisi täysaikaseen 5krt viikossa 8h töihin. vielä pystyy tekemään 70%työaikaa kun asuu kotona ja vaikka maksan ’vuokraa’ muut kulut on pienet että pienellä

En vihannut työtäni, mutta tiesin, että haluan enemmän. Siksi oli pakkopullaa olla työyhteisössä, missä kaikki haluavat elämältään muuta, mutta eivät näe sen eteen vaivaa. Onneksi sain alkuvuodesta unelmaduunin, jonne hain 3 vuotena peräkkäin. Onneks en antanut vanhan työn ilmapiirin passivoida itseäni. 🙏🏻

Sointu! Se heinäkuussa kukkiva on pujo. T. Toinen allergikko

Mä oon tykänny kaikista töistäni mutta työkavereiden kanssa on ollut haasteita. Sitte kysymys jannille. Mistä elokuvasta puhuit? Koitin ettiä mutta en löytäny 🙃 kuulosti siltä että haluan tuon leffan nähdä

Olen ollut yli 8 vuotta keskijohdon tehtävissä ja koen olevani hyvä pomo 😊🙏 tuli mieleen, että monesti vaikka pomo puuttuisi hankaliin tilanteisiin työpaikalla, niin se puuttuminen ei välttämättä näyttäydy muulle työyhteisölle, sillä hankalat keskustelut jne tulee käydä kahdenkesken, eikä pomo voi niistä höpötellä työpaikalla muille. Puuttuminen on toki esihenkilöiden tehtävä, ehdottomasti. Mutta prosessit voivat olla pitkiä, ja taustalla voi tapahtua paljonkin, mitä muut eivät huomaa.

Hyvä jakso!!!🥰

oii tähän jaksoon voin samaistua vahvasti

Naisäänet; Gossip ja Beth Ditto🥰