#109 Se yksi lause – Miten rohkaisu vaikuttaa itsetuntoon ja pystyvyyteen

#109 Se yksi lause – Miten rohkaisu vaikuttaa itsetuntoon ja pystyvyyteen

Epävarmuus ei tunnu kivalta, mutta kuuluu arkeen. Uskonpuute voi yllättää uuden harrastuksen, ensimmäinen työpäivän tai tilanteen kohdalla, jossa muut tuntuvat varmemmilta kuin itse. Siinä hetkessä mielessä pyörii usein kysymyksiä: kuulunko tänne, olenko tarpeeksi hyvä ja uskallanko mennä mukaan. Tässä jaksossa pureudutaan rohkaisun merkitykseen juuri näissä hetkissä. Kanssani keskustelemassa rohkaisun merkityksestä on Juho Nenonen, entinen koristähti ja Susijengin pelaaja, yrittäjä, tiimityön asiantuntija, ja taustalta löytyy myös akateemista ymmärrystä näistä teemoista. Puhumme erityisesti Rohkaisijat-liikkeestä, jonka priimus moottorina Juho toimii. Keskustellaan siitä, millainen rohkaisu oikeasti toimii lasten urheilussa ja miksi aikuiset tarvitsevat sitä ehkä vielä enemmän kuin uskaltavat myöntää. Jakson aikana mennään myös syvemmälle siihen, mitä ihmisen mielessä tapahtuu epävarmuuden hetkellä. Miten pienet sanat ja teot vaikuttavat siihen, millaisen tulkinnan teemme itsestämme, paikastamme ja mahdollisuuksistamme. Puhutaan identiteetistä, kuulumisen kokemuksesta ja pystyvyydestä  ja siitä, miten rohkaisu voi muuttaa suuntaa yllättävänkin paljon. Lisäksi pohditaan, kuka voi toimia rohkaisijana ja miksi joskus ulkopuolisen sanoma lause voi avata lukon, johon läheiset eivät ole päässeet käsiksi. Jakso tarjoaa näkökulmia myös työelämään: mitä tapahtuu organisaatiossa, jossa rohkaisu puuttuu ja mitä muuttuu, kun sitä on.

#109 Ulkoistettu ajattelu – laiskuutta vai älykkyyttä?

Ajattelu tuntuu helposti tosi henkilökohtaiselta. Siltä, että ideat syntyy jossain tuolla päässä ja sitten ne vaan kirjoitetaan ulos. Mutta kuinka moni oikeasti muistaa enää ystävien puhelinnumeroita ulkoa? Tai hahmottaa reittejä ilman Google Mapsia? Kuinka usein ajatus kirkastuu vasta siinä vaiheessa, kun sen kirjoittaa auki? Suuri osa ajattelusta tapahtuu kalenterissa, muistiinpanoissa, keskeneräisissä dokumenteissa ja niissä välineissä, joita käytämme joka päivä. Ja niin on ollut aina. Kirjoittaminen, kartat, ja erilaiset työkalut eivät vain tue ajattelua, ne ovat osa sitä. Emme ole vuosisatojen kuluessa muuttuneet ihmislajina erityisen paljon älykkäämmiksi. Meillä on vain huomattavasti enemmän kasautunutta tietoa ja älykkään toiminnan apuvälineitä kuin esi-isillämme.  Nyt pysähdytään tarkastelemaan tätä tarkemmin! Miten älykäs toiminta on hajautunut fyysisesti ja sosiaalisesti? Miten me käytetään välineitä ja muita ihmisiä oman fiksuuden jatkeena? Ja millainen jatkumo tekoäly tähän kehitykseen on?

#108 Henkilöbrändi - mitä sinusta puhutaan, kun et ole paikalla?/ Kerttu Pylvänäinen, markkinoinnin asiantuntija ja vaikuttaja

Henkilöbrändi - pitäisikö sellainen olla? Pitäisikö omaa osaamistaan ja ajatuksiaan jakaa enemmän vaikkapa somessa? Mutta mitä oikeastaan voisin sanoa, mitä muut ei olisi jo sanoneet? Miten tätä tekee niin, ettei se tunnu päälle liimatulta?Ja uskaltaako sitä ylipäätään kertoa omista ajatuksistaan koko kansalle? Tässä jaksossa pysähdytään näiden kysymysten äärelle. Lähdetään liikkeelle siitä, miksi henkilöbrändillä ylipäätään on merkitystä. Henkilöbrändi ei ole vain jotain, mitä “rakennetaan”, vaan se on olemassa joka tapauksessa. Se on se, mitä sinusta puhutaan silloin, kun et ole paikalla. Ja usein se alkaa konkretisoitua vasta silloin, kun elämä vähän pakottaa pysähtymään. Esimerkiksi tilanteessa, jossa pitää löytää uusi suunta, uusi työ tai haluaa viedä jotain itselle tärkeää projektia eteenpäin. Vieraana on Kerttu Pylvänäinen, markkinointiviestinnän ammattilainen ja vaikuttaja, jonka kanssa puretaan auki henkilöbrändin salat. Jaksossa mennään myös konkreettiseen tekemiseen. Mistä lähteä liikkeelle, jos ei oikein tiedä mitä sanoa? Miten tunnistaa omasta ajattelusta ne asiat, joita kannattaa jakaa? Ja millaisia eri tapoja on tehdä omaa ajattelua näkyväksi? Kerttu kertoo myös omasta matkastaan: miten näkyvyys on lähtenyt rakentumaan, miltä se on tuntunut ja miten tekeminen on muotoutunut ajan myötä. Onko ollut hetkiä, jolloin on miettinyt, että mitä tässä oikein tekee? Lisäksi pysähdytään siihen, mitä päässä tapahtuu, kun alkaa tulla näkyväksi. Epävarmuus, huijarisyndrooma ja ajatus siitä, että pitäisi olla vielä vähän valmiimpi ennen kuin voi sanoa mitään. Ehkä tärkeimpänä ajatuksena kulkee mukana tämä: sinulla on jo kaikki. Osaaminen, kokemus ja näkökulmat eivät synny vasta sitten, kun olet valmis, vaan ne ovat jo olemassa. Kysymys on enemmän siitä, uskallatko tuoda ne esiin.

#107 Uteliaisuus – alkuhuumaa vai syvempää ymmärrystä?

Uteliaisuus koukuttaa. Se on se sama voima, joka saa katsomaan vielä yhden jakson, klikkaamaan vielä yhden linkin ja jumittumaan johonkin täysin sivupolkuun. Mutta miksi kiinnostus syttyy niin helposti ja katoaa yhtä nopeasti? Tässä jaksossa pysähdyn uteliaisuuden äärelle: mitä se oikeastaan on ja miksi se on yksi oppimisen voimakkaimmista, mutta myös petollisimmista ajureista. Puhun heräävästä uteliaisuudesta, joka vie meidät asioiden äärelle, ja sinnikäästä uteliaisuudesta, joka usein ratkaisee, opitaanko me lopulta mitään. Miksi jotkut asiat jäävät vain hetkelliseksi kiinnostukseksi, kun taas toiset kantavat pidemmälle? Entä voiko uteliaisuutta opetella, myös silloin kun jokin ei lähtökohtaisesti kiinnosta? --- Tunnista osaamisesi - vahvista ammatillista itsetuntoasi -verkkokurssi täältä. [https://oppimisenpsykologia.campwire.com/checkout/tunnista-osaamisesi-verkkokurssi-early-bird-59-90-ovh-149-90-eb8d1852]

#106 Miksi samat ongelmat palaavat työpaikalla? Entä jos ongelma ei ole ihmisissä vaan systeemissä.

Miksi samat ongelmat palaavat työpaikoilla uudelleen ja uudelleen, vaikka niihin tartutaan? Tässä jaksossa sukelletaan organisaatioiden arkeen systeemisestä näkökulmasta. Entä jos haaste ei ole yksittäisissä ihmisissä, vaan siinä, miten koko systeemi toimii ja ohjaa käyttäytymistä huomaamatta? Vieraanani on Risto Puutio, psykologi, prosessikonsultaation ja systeemisen ajattelun asiantuntija ja työnohjaajien kouluttaja. Jaksossa lähdetään liikkeelle siitä, mitä kokenut prosessikonsultti alkaa havainnoida, kun hän astuu organisaatioon. Mitä hän katsoo, mitä muut eivät huomaa ja mikä on se tyypillinen harha, johon organisaatiot ajautuvat yrittäessään ratkaista ongelmiaan. Tämän jälkeen pureudutaan siihen, mitä prosessikonsultaatio käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa perinteisestä asiantuntijatyöstä, jossa ratkaisu tuodaan ulkopuolelta. Jakson ytimessä avataan systeemistä ajattelua arjen tilanteiden kautta: miten jänniteet, rakenteet, roolit ja erilaiset intressit ohjaavat toimintaa, miksi “vaikea työntekijä” voi olla systeeminen ilmiö ja miten tunnistaa milloin kyse ei ole yksilöstä vaan kokonaisuudesta.