14. KESÄKAUSI 2026 ALKAA – Pitkä kuuma yleisurheilukesä 2026

16. Vammoja, vammoja, vammoja...

Urheiluvammojen lisäksi SF-Podcastin tässä jaksossa Jarkko Finni ja Tuomo Salonen tarttuvat mm. ajankohtaisiin doping- ja nimitysuutisiin sekä ihmettelevät, miksi muutamien suomalaisten musiikkitaivaan suurimpien tähtien nimiä ja tuloksia ei löydy Tilastopajasta, vaikka he ovat "yleisurheiluperheen" kasvatteja.

15. Loppuvatko Suomesta yleisurheilijat?

Tässä SF-podcastin jaksossa Tuomo Salonen ja Jarkko Finni leikittelevät lennokkaasti ajankohtaisilla aiheilla, kuten SE-tykittely, PNG-havainnot ja alkukesän superyllätykset. Varsinaisessa ilmiökeskustelussa pureksitaan palasiksi kohuväitettä ”Suomesta loppuvat yleisurheilijat”. Tilastoknoppailussa päädytään tasatilanteeseen sekä yllättäviin suomalaisurheilijoiden päänahkameriitteihin.

14. KESÄKAUSI 2026 ALKAA – Pitkä kuuma yleisurheilukesä 2026

Tässä SF Podcastin kesäkauden 2026 ensimmäisessä jaksossa isännät, Tuomo Salonen ja Jarkko Finni, käyvät läpi yleisurheilun ajankohtaisia ilmiöitä, tapahtumia ja tulevan kesän odotuksia. Keskustelu alkaa leikkisällä pohdinnalla "kisamakkaroista" ja laajenee sitten kansainvälisiin suorituksiin, uusiin sääntöihin ja kotimaisiin urheilijanostoihin. (00:00) Kisamakkara-kauden avaus Missä kisamakkarat on syöty ja mitkä ovat parhaat paikat syödä ja muita – oikeasti ajankohtaisia asioita (21:15) Kansainväliset yleisurheilun kohokohdat Tammelan Tour de Hammerissa  naisissa ja miehissä nähtiin pitkiä moukarikaaria. Erityishuomiona valmentajien välinen haastekisa, jossa isä Kari Pihkanen ja poika Jani Pihkanen kisasivat valmennettaviensa (Henri Liipola vs. Silja Kosonen) tulosten perusteella 1000 euron lahjoituksesta. Jani Pihkasen valmennettava Silja Kosonen voitti. World Relays (Botswanan Gaborone): Kovatasoisia lajeja, erityisesti miesten 4x400 metrin viesti, jonka Botswana voitti ajalla 2:54 ja muita tuloksia Lontoon maraton: Kaksi miestä juoksi alle kahden tunnin rajan: Keskustelua maratonien vauhdeista, kengistä ja erityisesti tehostuneesta energiansaannista kilpailun aikana (n. 80g/tunti). Pekingin 2027 MM-kilpailujen karsintajärjestelmä: Karsintarajat ovat merkittävästi kovennettu esim. vuoteen 2015 verrattuna, Suoralla tulosrajalla pääsevien urheilijoiden määrää on pienennetty. Suoran tulosrajan voi tehdä vain vähintään C-kategorian kilpailuissa (esim. Motonet GP). Tämä jättää ulkopuolelle monia muita kilpailuja. Kesäkausi 2026 – Ennakkokatsaus ja odotukset: Ultimate Championships (Budapest, 11.-13. syyskuuta) on täysin uusi World Athleticsin järjestämä arvokilpailu. Nuorten olympialaiset (U18) Dakarissa, Senegalissa: Paluu tauon jälkeen, eksoottinen paikka ja ajankohta (marraskuun alku). Tänä vuonna ei järjestetä lainkaan para-yleisurheilun arvokisoja, mikä osoittaa lajin kansainvälisen järjestelytoiminnan haasteita. Luvassa myös lajinostoja ja urheilijoita * Shaunae Miller-Uibo: Kaksinkertainen 400 metrin olympiavoittaja tekee paluuta perheenlisäyksen jälkeen, näyttäen hyvää vauhtia 200 metrillä (22.04) ja osoittaen potentiaalia 400 metrille. * Allyson Felix: Yli 30 arvokisamitalia voittanut legenda ilmoitti tavoittelevansa paluuta Los Angelesin 2028 olympialaisiin viestijoukkueessa. * Norjan mixed 4x400m viesti: Tavoittelee EM-kultaa Karsten Warholmin johdolla. Joukkueessa myös vahvat naisjuoksijat. Karsintahaasteita, tavoitteena on oltava alle 3:10 aika. * Suomen miesten 400 metrin ennätys: Konsta Alatupa, Juho Venäläinen ja Antti Sainio odotetaan haastavan Suomen vanhimman yleisurheilun ulkorataennätyksen (400m). * Suomen naisten moukarinheitto: Erittäin vahva taso sekä nuorissa (esim. Kärhä, Siirilä, Siekkinen) että aikuisissa (Silja Kosonen, Krista Tervo, Niiranen, Sandkulla), mikä lupaa hyvää myös tulevaisuuteen. * Suomen naisten moniottelut: Saaga Vanninen ja Enni Virjonen kisaamassa Götzisissä. Nuorissa Alisa Launonen ottelee yli 6000 pistettä ja rikkoo nuorten ennätyksiä. * Suomen miesten yleisurheilu: Henri Liipola (moukari), Aku Partanen (kävely) ja nuori keihäskärki (esim. Topi Parviainen) tuovat mielenkiintoa EM-vuoteen. Kansallinen kilpailutoiminta Suomi järjestää suhteessa väestömäärään ja harrastajiin maailman eniten yleisurheilukilpailuja (lähes 2000 vuosittain). Mukana on maailmanluokan tapahtumia. (55:49) Uusi podcast-osio: Tilastoknoppi Jarkon knoppi: Kukaan ei ole koskaan saanut seiväshypyssä lopputuloksekseen 5.99 metriä. Tämä johtunee siitä, että rimaa korotetaan harvoin juuri 6 metrin maagisen rajan alle. Tuomon knoppi: Tuomas Seppänen (moukarinheitto) voitti Vaasan Kalevan kisoissa 2024 ensimmäisen SM-kultansa 20. yrityksellään (kilpaillut vuodesta 2004, pois vain 2009). Tämä saattaa olla Suomen ennätys pisimmässä mestaruusjahdissa. Vertaillaan David Söderbergiin, joka voitti ensimmäisen mestaruutensa 17. yrityksellä.

13. Lahjakkuus?

Lahjakkuus yleisurheilussa ja sen tunnistaminen: mitä lahjakkuudella tarkoitetaan, miten sitä voidaan havaita eri vaiheissa ja millaiset valinnat (harjoittelu, lajipolku, ympäristö) vaikuttavat siihen, mihin potentiaali lopulta realisoituu? (00:00) ⁠ ⁠Keskustelun aloitus ja ajankohtaiset yleisurheilu-uutiset: Esillä on sekä halllikauden kansainvälisiä huipputapahtumia että kotimaan kilpailuja. Esillä ovat mm. Emmanouil Karalis, Matvei Volkov sekä pituushyppääjä Bozhidar Saraboyukov. Kuulemme myös tapauksen, jossa auton harhautuminen pisti kisajärjestäjät hankalaan asemaan. (17:20)⁠ ⁠Lahjakkuuden määritelmä ja tunnistaminen: Pääosuudessa pohditaan lahjakkuuden eri puolia: fyysisiä ominaisuuksia ja lajityypillisiä edellytyksiä, mutta myös harjoittelun laatua, kehittymisen ajoitusta ja ympäristön vaikutusta. Keskustelussa korostuu ajatus lahjakkuudesta potentiaalina, joka voi näkyä eri tavoin eri ikävaiheissa, sekä se, että nuoruusvuosien tuloksista on usein vaikea tehdä varmoja johtopäätöksiä aikuisiän huipulle. Lisäksi käsitellään monipuolisen harjoittelun hyötyjä ja varhaisen erikoistumisen mahdollisia riskejä sekä sitä, miten oikean lajin löytyminen voi olla ratkaisevaa. (48:08)⁠ ⁠Historian havinaa: Teeman lomassa muistellaan aiempia selostus- ja lähetyskokemuksia yleisurheilun parista ja käydään läpi, millaisia käytännön tilanteita suorat lähetykset voivat tuoda tullessaan. (55:54)⁠ ⁠Talvikauden viimeinen yleisurheilutrivia: Jakson loppupuolella tehdään kauden triviaosuus, jossa kisataan yleisurheilun taustatiedoilla ja tilastokysymyksillä. (1:02:31)⁠ ⁠Yleisökysymykset: Lopuksi vastataan kuulijoiden kysymyksiin tilastoista ja ennätyksistä sekä pohditaan hyppylajeihin liittyvää vertailuasetelmaa yleisellä tasolla.

12. Ovatko suomalaiset yleisurheilun "mittausinsinöörejä"?

Onko suomalaisessa yleisurheiluharjoittelussa mittaamista ja kontrollointia jo liikaa? Pitäisikö keskittyä enemmän perustekemiseen ja perusharjoitteluun - siihen, mikä on kaikkein oleellisinta? (00:00) Jakson aloitus ja ajankohtaiset asiat Ihmetellään hallikauden erilaisia suorituspaikkoja ja -alustoja. Femke Bolin jalkavamma haittaa hallikautta, mutta toipumisen uskotaan onnistuvan kevään aikana ja kesällä tulevan kovia aikoja. Cordell Tinch on vetänyt pituushypyssä pitkälle – kuinka pitkälle kantaisi Elmo Lakan hyppy hiekkakasaan? (14:35) Tieteellinen valmennus Tiedetään, että suomalaiset rakastavat mittaamista ja testaamista. Sensoreita on kilpailuissa ja treeneissä. Miten urheilijoita testataan ja minkälaisilla välineillä? Miten suorituksia analysoidaan? Kuinka paljon tiede vaikuttaa urheilijoiden valmentamiseen ja kuinka tarpeellista se on? (46:15) Historian havinaa Historian havinaa -osiossa on omakohtainen muistelo, joka liittyy Tuomo Salosen kilpauraan ja hallikauden kunniaksi pohjoismaiseen hallimaaotteluun. (55:18) Yleisurheilutrivia Tälläkin kerralla kysymykset ovat mahdottomia.