Grilli-Ekstra: Toimistoista tuli infraa – Ei näin, KPY!

Grilli-Ekstra: Toimistoista tuli infraa – Ei näin, KPY!

Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen hallinnoinnista private equity -salkku. Kuopion Telefooniosakeyhtiöstä KPY-osuuskunnaksi 140 vuoden aikana muuttunut yhtiö on listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Puolet KPY:n taseesta on yhtä kuin kiinteistösijoitusyhtiö Novapolis. Sen vuokrausaste on 86 prosenttia, mikä kuvaa markkinan vaikeutta. Se ei kuopiolaisia pelota, vaan KPY rakentaa lisää neliöitä. Savon Sanomien vanhan toimitalon tilalle Vuorikadulle nousee uusi 30 miljoonan euron kiinteistö. KPY kaivautuu entistä syvemmin kiinni kotikaupunginsa toimistomarkkinaan. Lisäksi KPY omistaa listaamattomia yhtiöitä. Näistä omistuksistaan se haluaa eroon. Jatkossa tarkoitus on ryhtä sijoittamaan rahaa rahastojen kautta. Ekstra-Grillissä poimintoja KPY osk:n listautumisesta.

#100. Tuotanto ja katteet ylös, LapWallin Jarmo Pekkarinen?

Rakennuselementtejä puusta valmistava LapWall teki viime vuonna vajaan kolmen miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Yhtiön toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen mukaan tuloksella olisi ollut potentiaalia olla kuusi miljoonaa euroa parempi. Arvio on teoreettinen ja kuvaa sitä, millaista potentiaalia Pekkarinen uskoo LapWallin uudessa tehtaassa piilevän. Pekkarinen nostaa esiin tehostuskohteita, joista säästöjä aiotaan ottaa: tuotteen läpimenoaika, tehokkaampi materiaalien käyttö… Uudella osavalmistuslinjalla yksi ihminen tekee Pekkarisen mukaan samat työt, joihin nykyisin tarvitaan kahdeksan ihmistä. Asuntorakentamisen syväjää on iskenut LapWalliin viime vuosina. Yhtiö on paikannut asuinrakennusten seinäelementtimarkkinan romahtamista muilla tuotteilla, ja asuntorakentamisen osuus liikevaihdosta on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. LapWallin tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tuotantokapasiteetin puolesta siihen on edellytykset. Samalla LapWall aikoo muuttua tuoteyhtiöksi. ”Asiakas saa paremman tuotteen halvemmalla. Jos asiakas haluaa laittaa oman sormenjälkensä tuotteeseen ja määritellä, että siinä pitää käyttää tällaisia ja tällaisia raaka-aineita ja tehdä tällä tavalla, hän saa huonomman tuotteen kalliimmalla.” Datakeskukset ovat olleet Suomen rakentamisen valopilkku. Datakeskusten katot kuulostavat täysin LapWallin heiniltä: isoja tasakattoisia halleja, jotka pitää panna pystyyn nopeassa aikataulussa ja aikataulussa on pysyttävä. LapWall on jopa kehittänyt oman kattoratkaisun datakeskuksia silmällä pitäen. LapWall toimitti kattoelementit YIT:n XTX:lle Kajaaniin rakentamaan datakeskukseen, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. ”Olemme mukana markkinassa, ja näkymä on se, että tulemme tekemään näitä hankkeita, mutta emme voi kertoa niistä ennen kuin loppuasiakas antaa luvan”, Jarmo Pekkarinen sanoo. Datakeskushankkeet ovat sen verran isoja ja vaativat niin paljon huomiota, että LapWall pystyy ottamaan niitä enintään muutaman vuodessa. Yhteistyössä: LapWall Jarmo Pekkarinen vieraili Grillillä 14.2.2024: https://open.spotify.com/episode/4EuRQ5oVu5cScIibOkeN8G

#99. Kultaa purjeissa, Endominesin Kari Vyhtinen?

Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, kultaa kaivava ja sitä etsivä Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Endominesin liikevaihto kasvoikin peräti 77 prosenttia. Alimmalle riville asti valui 7 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia liikevaihdosta. ”Olen supertyytyväinen”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo. Menestys on näkynyt myös osakekurssissa. Vuodessa Endominesin pörssikurssi on kaksinkertaistunut, ja syksyn 2023 lukemista se on kymmenkertaistunut. Kullan hinnan osalta Endomines voi vain nauttia maailman markkinahinnan myötuulesta tai kärsiä vastaisesta, mutta tuotantomäärät ovat sen omissa käsissä. Viime vuonna Pampalon kaivoksella tuotantomäärät laskivat neljännes neljännekseltä, mutta tämän vuoden alussa kaivos takoi tuotantoennätyksen, 5000 unssia kultaa. Selitys sekä viimevuotiseen laskuun että alkuvuoden ennätykseen on sama: Endomines osti viime vuonna maanalaisen kaivoksen kaivostoiminnan aiemmin sitä harjoittaneelta alihankkijalta. ”Suurin osa henkilöstöstä siirtyi meille, mutta kaikki eivät siirtyneet. Rekrytoimme uusia ihmisiä, ja se oli yllättävän vaikeaa. Huomasimme myös, että osa laitteista ei ollut ihan priimakunnossa”, Vyhtinen kertoo. ”Ostimme kolme uutta laitetta saman tien ja vaihdoimme kaivoksen johdon. Joulukuussa se kääntyi.” Grillillä Kari Vyhtinen kertoo muun muassa Endominesin historian suurimmasta kairaushankkeesta, jolla kultavarantojen määrä on tarkoitus nostaa miljoonan unssin paremmalle puolelle, ja suunnitelmista laajentaa kaivostuotantoa merkittävästi. Kuinka hanke rahoitetaan? Entä mikä on kultaoraakkelin arvio kullan hintakehityksestä seuraavan vuoden aikana? Yhteistyössä: Endomines Kari Vyhtinen Grillillä 5.6.2024: https://open.spotify.com/episode/7p1o3IXj2x5tfvYd0q16IT?si=72rPEspuTcSdiOUrZnWpqw Kari Vyhtinen Grillillä 23.4.2025: https://open.spotify.com/episode/0sDEwbVw1gVAkVQFQ9Wj5w?si=Zu7Tnh4RQC-n7bx4QJVGjQ

#98. Johtavaksi varainhoitajaksi, Aktian Anssi Huhta?

Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”. Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista. ”Olemme suuntaa näyttävä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä. ”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.” Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttaisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet. Huhta kertoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote. Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta. ”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus kasvattaa merkittävästi.” Asiakkaina on esimerkiksi eläkekassoja, jatkossa kasvua haetaan esimerkiksi isommista family officeista. ”Lisäksi on muutama erittäin mielenkiintoinen kohdejoukko, joita mietimme. Esimerkiksi säästöpankkikenttä on Keski-Euroopassa todella iso. Lähestymme heitäkin suoraan", Huhta kertoo. Yhteistyössä: Aktia 0:00 Alku 2:02 "Johtava" varainhoitaja? 5:01 Kansainvälinen kasvu 14:22 Kilpailu Suomen henkilöasiakkaista 22:15 Salkunhoito- ja kohdemarkkinariski 30:20 Korkokate 40:00 Sinappi 41:00 Tuomio

#97. Edessä kuparinhohtoinen tulevaisuus, Metson Sami Takaluoma?

Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa. Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta markkina-arviot maalailevat, investoinnit kuparikaivoksiin ovat olleet maltillisia. Miksi kauppa ei käy kiivaammin, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma? Syitä on monia. Monimutkaistunut geopoliittinen tilanne vaikeuttaa kaivosyhtiöiden päätöstä siitä, mitä valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja. Logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua. ”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla ’first follower’”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä. ”Kukaan ei halua olla se, joka tulee mukaan kolmen vuoden päästä, kun sykli on jo vähän mennyt ja muut alkavat saada uutta kapasiteettia käyttöön.” Metso pyrkii uudessa strategiassaan kasvattamaan jälkimarkkinaliiketoiminnan osuutta. Samalla yhtiö nosti kannattavuustavoitettaan: Metso tavoittelee yli 18 prosentin oikaistua EBITA-kannattavuutta vuoden 2028 loppuun mennessä. Segmenttikohtaisesti Mineraaleille on asetettu 20 prosentin ja Kivenmurskaukselle 17 prosentin kannattavuustavoite. Segmenttien kannattavuusero korreloi jälkimarkkinatoimintojen osuuden kanssa. Viime vuonna Mineraalien liikevaihdosta 60 prosenttia tuli jälkimarkkinoilta eli huollosta, varaosista, kulutusosista, modernisoinnista ja digitaalisista palveluista. Kivenmurskauksessa niiden osuus oli kolmannes. Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen Metso on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan selvästi, vaikka viime vuonna oikaistu EBITA laski vajaaseen 16 prosenttiin. Grillillä Sami Takaluoma kertoo, kuinka kannattavuutta kohotetaan. Yhteistyössä: Metso Metson edellinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Grillillä elokuussa 2024:https://open.spotify.com/embed-podcast/episode/3vPY7l4NqpX21TKjtNQehV 0:00 Alku 04:17 Tuloutuskäytännöt ja riskienhallinta 09:30 Jälkimarkkinat 15:20 Mineraalit-liiketoiminta 18:26 Kupari 32:20 Kriittiset mineraalit 47:37 Kivenmurskaus-liiketoiminta 1:01:07 Sinappi 1:03:31 Tuomio