BIOS-podcast

Metsäteollisuuden toimintalogiikka poikkeaa monin tavoin muusta Suomen teollisuudesta. Julkisella sektorilla on vahva rooli metsäteollisuuden tukijana ja alalle on myönnetty merkittäviä muista teollisuudenaloista poikkeavia erioikeuksia. Samalla kun muut teollisuudenalat painivat kalliiden päästövähennysten tai päästöoikeusmaksujen kanssa, lankeaa lasku metsäteollisuuden päästöistä veronmaksajien ja muiden alojen maksettavaksi. Jaksossa pohditaan, miten tähän on tultu ja miten tilanteesta päästään ulos? Ilmastotavoitteiden purkamiselle ja luonnolle tuhoisan business as usualin jatkamiselle on olemassa hyviä tai jopa erinomaisia vaihtoehtoja. Metsäsektori voi edelleen muodostua trouble makerin sijasta osaksi ilmasto- ja ympäristökriisin ja myös Suomen taloudellisen stagnaation ratkaisua, kunhan alan epäterveestä hyysäämisestä luovutaan. Jakson vieraana "Metsäsektorin ekologinen siirtymä"-podcastin isäntä Antti Majava. LISÄLUKEMISTOA: BIOS; tiedevetoinen suunnittelu: https://vimeo.com/962148931 Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/121616 Teollisuuden vähähiilitiekartat: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701 Metsäpodcast: https://soundcloud.com/biosresearch/sets/metsapodcast Uusi metsäkirja: https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/uusi-mets%C3%A4kirja Bioenergian vaikutus ilmastopäästöihin: https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/Soimakallio_Arktinen_murros_s91-124.pdf ELY-keskusten perustelut vetäytymiselle PEFC-sertifikaatista: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44977/PEFC_PERUSTELUT_ELY-keskusten_VET%C3%84YTYMISELLE.pdf/eefd144a-88f4-c3b2-fdc0-35519f4ec8ee?t=1619180870752 Metsäteollisuuden kestävyyspäivitys Osa 1: https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-1-miksi-metsateollisuudella-on-ilmastopoliittinen-erityisasema/ Osa 2 https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-2-miten-suomi-toteuttaa-metsaalan-uudistavan-metsamission/

Luonto ei kestä nykyisenkaltaisia ylikuluttavia, fossiiliselle perustalle rakennettuja yhteiskuntia. Ihmisluonto puolestaan on lujilla kiireellisissä uudistamistarpeissa, jotka koskevat taloutta, tuotantoa ja kulutusta, teknologioita ja kaikkea ihmistoimintaa. Kestävyysmurroksen edistäjäksi ja jopa perustavaksi voimaksi on eri tutkimusaloilla ehdotettu kulttuurista muutosta. Kulttuurin käsitteeseen liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi kulttuurisen muutoksen määrittely ei ole helppo tehtävä. Toisaalta merkkejä ympäristön tilaan ja ihmisten luontosuhteisiin liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta näkyy yhä enemmän esimerkiksi taiteessa, julkisessa keskustelussa ja ihmisten erilaisissa arjen valinnoissa ja teoissa. Nykyisen vilkkaan ja moninaisen kulttuurikeskustelun joukkoon tarvitaan yhä enemmän sellaisia kulttuurisen muutoksen ääniä, jotka puolustavat luontoa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Jaksossa on vieraana linturunoudesta aikoinaan väitellyt BIOS-tutkija Karoliina Lummaa. LISÄLUKEMISTOA: Karoliinan BIOS-blogitekstit Tekojen ja valintojen merkityksistä (8.6.2019)https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/, Kulttuuri ja kestävyysmurros (2.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-ja-kestavyysmurros/ ja Kulttuuri suomalaisessa luonnonvarahallinnassa (9.5.2023) https://bios.fi/kulttuuri-suomalaisessa-luonnonvarahallinnassa/ sekä Karoliinan ja Emma Hakalan yhdessä kirjoittama Elonkirjo ja kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta (7.12.2023) https://bios.fi/elonkirjo-ja-kulttuuri-osana-kokonaisturvallisuutta/ . Karoliinan ja Paavo Järjensivun puheenvuoro Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri Niin & näin -lehden numerossa 3/24 https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/. BIOS-tutkijoiden katsaus Environmental humanities – mitä se on ja kuka sitä tekee? Alue ja ympäristö -lehden numerossa 49:2 (2020) https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/97341. Karoliinan suomenkieliset metsätekstit: tutkimusartikkeli ”Metsän esteettinen toimijuus Jouni Tossavaisen Metsännenä-runokokoelmassa ja ekosysteemipalvelukirjallisuudessa” Ympäristömuutos ja estetiikka -antologiassa (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen, Suomen Estetiikan Seura, 2022) https://helda.helsinki.fi/items/48dda2cd-4607-4c6a-aa93-294780770b52 sekä essee Metsän poeettinen kuvaus – luonnos Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen Metsä-teemanumerossa (2020, 17:4) https://journal.fi/avain/article/view/102233.

Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pintavesien hyvän tilan) vaarantaen. Hallituksen suunnitelmien yhtenä motiivina voidaan nähdä Finnpulp-tapaus, jossa lupa evättiin vesienhoitonormien ja varovaisuusperiaatteen perusteella. Jaksossa pohditaan, voivatko hallituksen suunnitelmat vaarantaa ympäristöoikeuden "syvärakenteen" jonka osa muun muassa oikeusperiaatteet ovat. LISÄLUKEMISTOA: Ala-Lahti, Tellervo & Turunen, Topi. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – Strategiset hankkeen osana vihreää siirtymää. [tulossa] Ympäristöjuridiikka 1/2025. | Ala-Lahti, Tellervo. Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet https://bios.fi/ymparistolupaprosessien-teollisuuspoliittiset-ulottuvuudet/  | Belinskij, Antti & Niko Soininen. KHO:n Finnpulp-päätös (KHO 2019: 166) ohjaa sopeutuvampaan lupien muuttamiseen ja yhteisvaikutusten hallintaan. 2020. https://www.edilex.fi/artikkelit/20434  | De Sadeleer, Nicolas. Environmental principles: from political slogans to legal rules. Oxford University Press, 2020. | Eliantonio, Mariolina, Emma Lees, & Tiina Paloniitty. EU Environmental Principles and Scientific Uncertainty Before National Courts: The Case of the Habitats Directive. 1st ed. London: Bloomsbury Publishing Plc, 2023. | Leonelli, Giulia Claudia. Acknowledging the centrality of the precautionary principle in judicial review of EU risk regulation: Why it matters. Common Market Law Review 57, no. 6, 2020. | Tuori, Kaarlo. Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.

Ympäristökriisi on poliittisissa puheissa alettu nähdä yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Elinympäristöjen heikkeneminen ja esimerkiksi äärisäät uhkaavat ihmisiä ja yhteiskuntien toimintaa yhä selvemmin ja konkreettisemmin, eikä vaikutuksia voi enää kuitata vain synkän tulevaisuuden maalailuna. Suorien vaikutusten, kuten tulvien, kuivuuksien ja myrskyjen lisäksi ympäristötekijät yhdistyvät yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten kanssa niin sanotuiksi ketjuuntuviksi vaikutuksiksi, joita ovat esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, ruokaturvan heikkeneminen, pakotettu muuttoliike ja kasvava poliittinen epävakaus. Toisaalta jos ympäristökriisin hillintätoimet toteutetaan riittämättömästi suunniteltuina ja kiireessä, voivat myös ne aiheuttaa turvallisuutta uhkaavia siirtymävaikutuksia, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, poliittisen vastakkainasettelun syvenemistä ja uusiea materiaaliriippuvuuksia. Tärkeää onkin hahmottaa, miten näitä erilaisia turvallisuusuhkia voisi ennakoida tai torjua. Entä voiko lisääntyvästä ympäristöön liittyvästä turvallisuuspuheesta olla myös jotain haittaa? Hakala (ym.), Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163384 Hakala, Emma (2020). Turvallistamisen uudet tuulet: Ilmastonmuutos osana Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Kosmopolis, 50 (3):8-22. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/144017896/EmmaHakala_Suomi_ja_ilmastoturvallisuus_korjattu.pdf Hakala, Emma & Räisänen, Helmi (2022). Tarjoaako kokonaisturvallisuus keinot ympäristömuutokseen varautumiseen. Politiikasta, 29.3. https://politiikasta.fi/tarjoaako-kokonaisturvallisuus-keinot-ymparistomuutokseen-varautumiseen/ Hakala, Emma (2023) Climate change and security: Preparing for different impacts. FIIA Briefing paper 369 https://www.fiia.fi/julkaisu/climate-change-and-security Lähde, Ville, Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa? https://bios.fi/mita-ymparistoturvallisuus-voisi-tarkoittaa/ BIOS, Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa https://bios.fi/ympturvallisuus-suomen-ulko-ja-turvallisuuspolitiikassa/

Tuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia. LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme https://sorsafoundation.fi/talouskasvu-on-ja-ei-ole-ekologisesti-kestamatonta/ Hermann Daly: "Our Obsession with Growth Must End" https://www.nytimes.com/interactive/2022/07/18/magazine/herman-daly-interview.html Daniel Read: "Utility theory from Jeremy Bentham to Daniel Kahneman" https://eprints.lse.ac.uk/22750/1/04064.pdf Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) https://sisu-stn.fi/