179. Auttakaa! Vihaan työpaikkaani!

Olin ollut 8 vuotta samassa vapaaehtoistyössä niin 2024 mut sai lähtemään sieltä se kun paikan pomo otti mut puhutteluun ja sanoi "Tiia olisiko sun aika alkaa käyttäytymään normaalisti" tiesi siis että mulla on autismi joka tuo haasteita.

Siis tätä jaksoo kuunnellessa ensinnäki oon kiitollinen erittäin hyvästä esimiehestä ja toiseks oon kiitollinen etten vihaa mun työtä, vaikka opiskelenki toista alaa! Super hyvä jakso siis🔥

Jannin kommentti, kuinka 1 ihminen voi pilata työyhteisön ei voisi pitää enempää paikkaansa. Itselläni esihenkilö asemasta tällainen kokemus. Onneksi loppujen lopuksi hän ymmärsi itse lopettaa ja tämä jälkeen koko työyhteisön tyytyväisyys nousi raketin lailla 😌

Sairaslomaa pitäis heti hakea ehdottomasti, jos ajattelee jopa itsetuhoisia asioita työn takia. Tuon ajatuksen kun kertoo lääkärille niin saa yleensä kyl saikkua. Jos ei niin sit päivystyksen kautta.

Jatkoa... Sanoivat siis,että pärjäät kyllä. (Mulla oli 36 kohdetta).Aloin olla ihan burnout jo loppuvuodesta, iltaisin itketti, ahdisti...en enää palautunut edes viikonloppuina ja saliharrastus ja kaikki muukin jäi. Aamuisin itkin samalla kun meikkasin töihin, ahdisti ja aina kun ajoin töihin, niin vitutti päivä päivältä enemmän, k**pä oli otsassa jo valmiina...Minusta tuli kyyninen ja aliarvioin kykyjäni.

En vihannut työtehtävää itsessään, mutta meidän uusi pomo katsoi meitä nenän varttaan pitkin, ei palavereissakaan ollut kiva käydä kun oli painostava ilmapiiri, tuntui että pomo jää tuijottamaan pistävästti meitä vuoron perään samalla kun puhui. Hänen myötään meidän kohteita lisättiin kohtuuttomiksi ( kerrostalojen siivous) ,en selvinnyt siitä kunnialla joten sain potkut alkuvuodesta. Olisi pitänyt pyytää apuja mutta jos pyysikin,niin vastaus oli että:" Olet rautainen ammattilainen,pärjäät

Sama täälläkin, tykkään itse työtehtävästä ja asiakkaista, mutta se että jotkut laiskottelee ja ei tee työtehtäviään ja se että jos sanot tästä eteenpäin niin esimiehet ei tee asialle mitään koska olisi heille liikaa olla epämukava vaikka jotain 20 vuotta firmassa ollutta kohtaan.

Kiitos tästä voimauttavasta jaksosta. Näihin tarinoihin on helppo yhtyä kuinka huono johtaminen, oireileva henkilöstö ja vallankäyttö väärissä käsissä vie yhden jos toisen terveyden. Toivottavasti luette lisää saapuneita kokemuksia, koska tämä jos mikä on vertaistukea !

🔥🔥🔥 Hyvä nostaa epäkohdat pöydälle, Suomi täynnä työpaikkoja joissa ei osata hoitaa ongelmia, vaan ne lakaistaan maton alle ja ihmiset voivat todella huonosti, uupuvat, masentuivat, vaihtavat työpaikkaa.

Edellisessä työssä sain noottia siitä, että en kykene osa-aikaisella työajalla kokoaikaiseen työsuoritukseen 😅 oikein näytettiin muiden työsuorituksia nimettömästi, että tiiän mihin pyrkiä. Näitä juttuja riittäisi kirjan verran. Harmittaa, kun tykkäsin työstäni ja työkaverit oli ihania, mutta vihasin sitä epäasiallista ja toksista johtamista.

Edellisessä työssä sain noottia siitä, että en kykene osa-aikaisella työajalla kokoaikaiseen työsuoritukseen 😅 oikein näytettiin muiden työsuorituksia nimettömästi, että tiiän mihin pyrkiä. Näitä juttuja riittäisi kirjan verran. Harmittaa, kun tykkäsin työstäni ja työkaverit oli ihania, mutta vihasin sitä epäasiallista ja toksista johtamista.

Hauska näkökulma Jannilla kun itse oon kaupan alalla ja en halua jäädä 😀 Tosin, ihan tottahan tuo on et voi olla myös kivaa ja ehdottomasti pikkupaikkakunnilla on rento meininki ja asiakkaat tuntee toisensa ja myyjät ja juttelee, se on ihan kiva 😊 Itsellä haaveissa vaan parempi palkka ja itselle merkityksellisempi työ.

kotiavustaja täällä (vielä toistaiseksi kymenlaakson hva:n ammatti) vanhainkodissa jaan ruoat, hoidan keittiöt ja ns kotityöt, tilaan pyykit kuiva-aineet ja tavaraa. rakastan työtäni ku saa tehdä vanhusten kanssa mut ei hoitajana. työkaverit ja pomo tosi mukavia. ainoa mikä vituttaa on siis työkulttuuri ja säännöt muuten. en ikinä kykenisi täysaikaseen 5krt viikossa 8h töihin. vielä pystyy tekemään 70%työaikaa kun asuu kotona ja vaikka maksan ’vuokraa’ muut kulut on pienet että pienellä

Olin vuoden asuinkiinteistöjen rappusiivoojana. Pari ekaa kk oli jeez, mut sit alko alamäki, jonka huipuks tuli ajatus siitä, et kunpa mul kävis jotain et ei tarttis men töihi. Työ ei sopinu mulle, työporukast vaan pari oli oikeest mukavii. Lähdin just enne ku burn out iski kunnol niskaan. Iltaitkut oli ihan perus ja kännykän värinä aiheuttaa vuodenki jälkeen vatsanmuljahduksen

Siis mulla kyllä pääsi naurahdus tuossa että jannin silmät liian isot!!😂😂 Ei hitto sentään!! Jannin silmäthän just ihanan isot ja seksikkäät! 😍💜 Kivaa heinäkuuta teille! 💜

Itseä tympii sotealalla sellaiset työtoverit, jotka tulee töihin ja tekee vain ja ainoastaan tarpeellisen että saa palkkansa. Asiakkaiden arvostava kohtaaminen kärsii, etenkin kun ei ole kyse kiireestä vaan oikeasti viitsimättömyydestä. Ei työtä tarvitse tehdä joka päivä suurella sydämen palolla, mutta valitettavasti tollanen käytös näyttäytyy kaikkena muuna paitsi ammatillisuutena 🙃

Olin n. 10 vuotta alalla, jossa lähes kaikissa työpaikoissa oli huonoa johtamista, epäoikeudenmukaisuutta, kyttäilyä, työntekijöiden hiljentämistä ym ym. Yhden kerran muistan, kun liukastuin ja kaaduin, että siinä veeitutuksessa sanoin äidille: hitto kun ois käsi edes murtunut niin ei tarvitsis mennä töihin. Onneksi pääsin pois alalta ja nyt olen tyytyväinen työpaikkaani 🤍