35. Elämää kohti

Mummojengit käy avantouimassa😊❤️

Teidän podin kuuntelu on kuin meditointia. Eniten hämmentää etten näin suorituskeskeisenä ihmisenä koe mitään painetta lähteä suorittamaan mitään vaikka tunnutte touhuavan ja tekevän välillä paljon asioita ja teillä on erilaisia projekteja ja hyviä ideoita mitä voisi toteuttaa omassakin elämässä. Ehkä se on se, että teistä kummastakin huokuu lempeys itseänne kohtaan ja kuulijana pystyn olemaan turvassa teidän "seurassa". 🙏

Kiitos kysymästä, tuun mielelläni Eevan järjestämille ja kattamille illalliskutsuille (vaikka Bella Tablen keittiölle?) ja erittäin mielelläni maksan tästä kokemuksesta!

Mä jouduin viime vuonna liikenneonnettomuuteen, minkä myötä mm. solisluu ja lantio murtui. Siinä pääsin kohtaamaan jopa ajatuksen kuolemasta (jos olisi käynyt huonommin). Sen jälkeen olen kokenut olevani elossa ja arvostanut ihan pieniäkin asioita, kuten ihan aamulla töihin heräämistä.

Mun mielestä ihanin kevään merkki on mustarastaan laulu. Sitä on kuulunut jo!

Selvä kevään merkki oli, kun auringon valo lämmitti lasitetun parvekkeen niin lämpimäksi, että siellä pärjäsi sisävaatteilla lukea kirjaa! Toinen kevään merkki oli, kun huomaamatta jää vaan tuijottelemaan pilviä ja niiden muotoja ja värejä! Ihana kevät ja heräilevä elämä 🌼

Mäkin haluun Eevan järjestämille kutsuille💭💕⭐️

Olen jo jonkin aikaa pitänyt tavoitetta elämässäni juurikin tuon kautta, että mikä saa minut tuntemaan olevani elossa. Siihen liittyy paljon itsensä ylittämistä, koska itse liitän usein elossa olon jännityksen tunteeseen, sydän hakkaa ja veri kohisee suonissa ja korvissa. Vaikka olisin "epäonnistunut" jossain tilanteessa, aina voi ajatella, että ainakin tuntui siltä että olin elossa, vaikka tunne olisikin ollu häpeä joka saa posket punoittamaan. Kiitos siis tästä jaksosta 🥰

Se tunne kun sukeltaa tai snorklaa. Vedenalainen maailma on lumoava🫶🏼 Itkin onnesta kun näin valashaista videoita. Extempore kysyin niiden innoittamana kahden viikon loman töistä, mikä järjestyi ongelmitta. Kohta tropiikin sukellusten äärellä. ”Miksi ei?”-ajatus on kannustanut spontaaniuteen. Elossa olemisen tunne on hyvä kompassi ja rohkeus siihen vielä mausteeksi päälle ❤️‍🔥

Mä tunnen olevani elossa vaikka nyt, kun oon jumpannut ja peseytynyt. Kontakti omaan kroppaan tekee voimakkaan läsnäolevan olon ja on kontrasti sille, kun valtaosan ajasta käytän lähinnä aivojani.

Tämä podcast on aivan ihana. Saan tästä hyvää mieltä, ihania ideoita millä kohottaa arkea ja samaistumispintaa 😘🩷 Iso kiitos! Missä kävitte perjantai drinkeillä? Kuulosti käymisen arvoiselta paikalta 🍸🥰

Mummojengeillä on neulontailtoja😊 (kuulun itsekin tällaiseen, vaikken olekaan mummo vielä😆) Aivan ihana jakso, mutta kodin röyhtäytys ei kyl tuu kuulumaan mun sanavarastoon🤢 Tuuletus sen sijaan on aivan ihanaa, kevättä sisään ja talven pölyt ulos🥰

Mummojengi on yhdessä nostamassa rautaa, pilateksessa, kirjaklubissa, teatterissa, taidenäyttelyssä, hiljaisuuden retriitissä ja avannossa. Näin ainakin mun kotikaupungissa 🥰 Mulla on samat "mummomaiset" harrastukset, ja ihailen yli kaiken näitä 60+, 70+ ja 80+ ladyja.

viimeks tunsin olevani elossa tän viikon tanssitunnilla!🔥 ja sitä aiemmin recently tunsin voimakkaasti olevani elossa sunnuntain naistenpäivän marssilla, kun huudatin meijän osaa marssikulkueesta järjestäjien huudatuksilla ja jengi lähti mukaan sekä kiitteli myös jälkikäteen iloisina et "tällasta energiaa kaivattiinkin"❤️‍🔥 se kanssaihmisten yhteisöllisyys, solidaarisuus ja hyvätahtosuus kipinöi dopamiinina aivoissa ja tuntui koko kehossa💖

Mihin teehen/ teehuoneeseen Pariisissa Eeva viittasi kun oli puhetta Pariisista tuodusta teestä? ☺️

Teillä molemmilla on todella miellyttävät äänet. 🥰 suusta tulee myös suuria viisauksia🙏🏻

Ilahduin eilen, kun olin lenkillä tihku sateessa ja näin kaksi noin 4 vuotiasta lasta juoksemassa pyörätiellä yrittäen samalla suojata käsillään paperisia irtokarkkipusseja. ☺️

Olen tuntenut olevani elossa tänä keväänä rakastumisen myötä. Sain tällä viikolla postissa käsinkirjoitetun rakkauskirjeen, joka oli ehkä ihanin asia koskaan. Ehkä rakkaudessakaan ei voi olla liikaa, jos kumpikin uskaltautuu näyttämään toiselle kiinnostavia puolia itsestään ja arvostaa myös toisen erityisyyttä. ❤️🥰

Eeva voisi alkaa järjestää kirjailtoja/ lukupiirejä ruokatarjoilulla enemmänkin, uskon että tulijoita olisi!

Olla hereillä, tuntea, elää. Mikä sen syvempää. Sopii kevääseen. 🌱

Viimeaikoina olen olen pohtinut sitä että miten voi olla mahdollista yhtä aikaa se, että mikään ei muutu, jos mitään ei muuta ja toisaalta muutos on aina väistämätöntä 🤔

Iloihin kuuluu, kun syön hyvää ja ravitsevaa ruokaa, värikkään salaatin kera💐