Kuinka kirja tehdään ja mitä se maksaa?

Kuinka kirja tehdään ja mitä se maksaa?

Millainen on kirjan liiketalous? Käsikirjoituksen kirjoittaminen on kirjan ylivoimaisesti aikaavievin ja kallein työvaihe, joka tosin suomalaisessa käytännössä on kustantamolle hallittavan kokoinen kuluerä. Mitä muita kuluja kirjan julkaisemisesta e-kirjana, äänikirjana ja painettuna teoksena aiheutuu? Grillin erikoisjaksossa käydään läpi kirjan liiketaloutta alkujaan vain äänikirjaksi aiotun Boston-kirjan kautta. Kuinka kirjan kustannusprosessi kustannustoimittajalle lähetetystä käsikirjoituksesta valmiiksi kirjaksi kolmessa formaatissa hoituu reilussa kuukaudessa? Mitä kustannuksia eri vaiheista aiheutuu? Entä kuinka kustantamo tienaa äänikirja-aikana? Kaikki jaksossa esitettävät tiedot koskevat kesäkuussa 2026 ilmestynyttä Boston-kirjaa. Prosessi on poikkeuksellisen vitaviivainen ja muuttuvat kustannukset on minimoitu. Siksi se ei anna oikeaa kuvaa suuren kaupallisen kustantamon prosessinkulusta eikä kuluista. 00:03:30 Kirjaprosessi 00:25:41 Kirjan tekemisen kulut 00:35:14 Kirjasta saatavat tulot

#105. Huhti–kesäkuun 2026 ostot ja myynnit

Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit. Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä? Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti. Jaksossa mukana ainakin:• Auroora • Eezy • Lumo Kodit • Asuntosalkku • Nokia • Sampo • Scottish Mortgage • Alibaba • KPY • Metso • Finnair • Nokian Panimo • F-Secure Sivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.

#104. Aki Pyysing grillaa grillinpitäjä Karo Hämäläistä

Sadannen Grillin kunniaksi järjestetyissä Grillijuhlissa sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing maksoi kaikkien Grillillä vierailleiden puolesta potut makkaraperunoina ja pani grillinpitäjän tenttiin. Vaikka Pyysing teki haastattelun ”Itse asiassa kuultuna” -hengessä haastateltavan elämäntarinaa mukaillen, eteläkarjalainen pika-aituri pani eteläsavolaisen pitkänmatkannylkyn tiukoille. Ansaittua kritiikkiä sai grillinpitäjän osakesalkku, joka on Pyysingin luonnehdinnan mukaan tehty ampumalla haulikolla Hannoverista Vietnamiin. Salkun suurimpien omistusten joukossa kun on niin hannoverilaista jälleenvakuutusyhtiötä Hannoversche Rückversicherungsgesellschaftia kuin Vietnamin indeksi-etf:ää. ”Suurimpana Nokia, seitsemän pinnaa, Nordea kuusi, Exel neljä…”, haastattelija luetteli grillinpitäjän osakesalkun suurimpia omistuksia. Haastateltava ei vahvistanut eikä kiistänyt tietojen paikkansapitävyyttä. ”Tämä on aivan hirveä pappasalkku!” kuului tuomio. Eipä haastateltavalla ollut siihen mitään vastaanpanemista. 0:00 Alkuselittelyt 11:40 Haastattelu alkaa 19:45 Kirjat ja lehtitöitä 39:17 Huhtamäki 42:57 Osakesijoitukset 1:05:34 Sinappi

#103. Grilli-cup: Maailman paras osake?

Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä. Kriteereinä ovat yleiset sijoitustyylit ja niiden kriteerit. Ensimmäisellä kierroksella ratkaisee laatu (oman pääoman tuotto), toisella kasvu (toteutunut ja ennustettu liikevaihdon muutos 5 vuoden jaksolla). Välierien voittajat selvitetään EV/EBITDA-arvostuskertoimen avulla (arvo). Voittajan ratkaisee pelivire eli momentti, viimeksi kuluneen 6 kuukauden kokonaistuotto. Datat pohjautuvat 5.6.2026 vallinneeseen tilanteeseen.

#102. Nokian Panimo & Janne Paavola – Grilli paikalla

Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla. Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta. Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta. ”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti. Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi. Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä. Janne Paavolan mukaan loppukesän säällä ei ole enää niin paljon merkitystä. Jos ihmiset ovat kesän alussa alkaneet grillata, kuluttaa juomia tai syödä jäätelöä, he jatkavat tapaa, vaikka säät muuttuisivat kehnommiksi. ”Kun puhutaan prosenttikehityksestä, säällä voi olla kaksinumeroisia vaikutuksia”, Paavola sanoo. Listautuessaan Nokian Panimo keräsi rahaa kasvuinvestointeihin. Niistä jo tuolloin valmistumassa oli viime kesäksi käyttöön saatu logistiikkakeskus, jossa päästään vierailemaan Karon Grillin Grilli paikalla -jaksossa. Jaksossa haastattelun jälkeen tehdään tehdaskierros Nokian Panimon tuotannossa mallasvarastosta tap roomiin ja kauppaan asti. Alkuvuoden neljästätoista uudesta tuotelanseerauksesta suurin osa kohdistui muihin juomakategorioihin kuin olueen. Nokian Panimon limuilla on vakiintuneet faninsa, ruoterepertoaariin kuuluu myös siidereitä ja lonkeroita. Mocktaileissa eli alkoholittomissa cocktaileissa Nokian Panimo on Paavolan mukaan markkinajohtaja. Uutena tuotealueena Nokian Panimo on ryhtynyt valmistamaan tölkkeihin pakattuja hiilihapotettuja makuvesiä. Muiden tuotekategorioiden kuin oluen kasvattaminen on Nokian Panimolle suotuisaa siksikin, että lainsäädäntö asettaa oluen myynnille rajan: pienpanimon statuksen ja sitä kautta saatavan verohyödyn edellytyksenä on, että vuoden aikana tuotettu alkoholipitoisen oluen määrä on alle 15 miljoonaa litraa. Viimevuotinen olutvolyymi saa tuplautua ennen kuin rajaa aletaan kolkutella. Yhteistyössä: Nokian Panimo