Karon Grilli

#103. Grilli-cup: Maailman paras osake?

Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä. Kriteereinä ovat yleiset sijoitustyylit ja niiden kriteerit. Ensimmäisellä kierroksella ratkaisee laatu (oman pääoman tuotto), toisella kasvu (toteutunut ja ennustettu liikevaihdon muutos 5 vuoden jaksolla). Välierien voittajat selvitetään EV/EBITDA-arvostuskertoimen avulla (arvo). Voittajan ratkaisee pelivire eli momentti, viimeksi kuluneen 6 kuukauden kokonaistuotto. Datat pohjautuvat 5.6.2026 vallinneeseen tilanteeseen.

#102. Nokian Panimo & Janne Paavola – Grilli paikalla

Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla. Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta. Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta. ”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti. Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi. Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä. Janne Paavolan mukaan loppukesän säällä ei ole enää niin paljon merkitystä. Jos ihmiset ovat kesän alussa alkaneet grillata, kuluttaa juomia tai syödä jäätelöä, he jatkavat tapaa, vaikka säät muuttuisivat kehnommiksi. ”Kun puhutaan prosenttikehityksestä, säällä voi olla kaksinumeroisia vaikutuksia”, Paavola sanoo. Listautuessaan Nokian Panimo keräsi rahaa kasvuinvestointeihin. Niistä jo tuolloin valmistumassa oli viime kesäksi käyttöön saatu logistiikkakeskus, jossa päästään vierailemaan Karon Grillin Grilli paikalla -jaksossa. Jaksossa haastattelun jälkeen tehdään tehdaskierros Nokian Panimon tuotannossa mallasvarastosta tap roomiin ja kauppaan asti. Alkuvuoden neljästätoista uudesta tuotelanseerauksesta suurin osa kohdistui muihin juomakategorioihin kuin olueen. Nokian Panimon limuilla on vakiintuneet faninsa, ruoterepertoaariin kuuluu myös siidereitä ja lonkeroita. Mocktaileissa eli alkoholittomissa cocktaileissa Nokian Panimo on Paavolan mukaan markkinajohtaja. Uutena tuotealueena Nokian Panimo on ryhtynyt valmistamaan tölkkeihin pakattuja hiilihapotettuja makuvesiä. Muiden tuotekategorioiden kuin oluen kasvattaminen on Nokian Panimolle suotuisaa siksikin, että lainsäädäntö asettaa oluen myynnille rajan: pienpanimon statuksen ja sitä kautta saatavan verohyödyn edellytyksenä on, että vuoden aikana tuotettu alkoholipitoisen oluen määrä on alle 15 miljoonaa litraa. Viimevuotinen olutvolyymi saa tuplautua ennen kuin rajaa aletaan kolkutella. Yhteistyössä: Nokian Panimo

#101. Mistä tunnistaa hyvän listautumisen?

Listautumisanti on poikkeuksellinen tilanne, jossa tavanomaisen yhtiöanalyysin lisäksi voi olla hyvä tarkastella listautumisen luonnetta ja teknisiä yksityiskohtia. Niiden perusteella voi yrittää uumoilla yhtiön osakekurssin lyhyen aikavälin kehitystä. Monologijaksossa käyn läpi koko prosessin, jolla tutustunut pörssitulokkaaseen ja päätän osallistumisesta sen osakeantiin tai -myyntiin. Aiemmin Grillissä on käsitelty sitä, mitä tilastot kertovat listautumisista. Kannattaako niihin osallistua ja millä taktiikalla? Aiempi jakso: https://www.youtube.com/watch?v=Ch3yAfD70F0

Grilli-Ekstra: Toimistoista tuli infraa – Ei näin, KPY!

Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen hallinnoinnista private equity -salkku. Kuopion Telefooniosakeyhtiöstä KPY-osuuskunnaksi 140 vuoden aikana muuttunut yhtiö on listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Puolet KPY:n taseesta on yhtä kuin kiinteistösijoitusyhtiö Novapolis. Sen vuokrausaste on 86 prosenttia, mikä kuvaa markkinan vaikeutta. Se ei kuopiolaisia pelota, vaan KPY rakentaa lisää neliöitä. Savon Sanomien vanhan toimitalon tilalle Vuorikadulle nousee uusi 30 miljoonan euron kiinteistö. KPY kaivautuu entistä syvemmin kiinni kotikaupunginsa toimistomarkkinaan. Lisäksi KPY omistaa listaamattomia yhtiöitä. Näistä omistuksistaan se haluaa eroon. Jatkossa tarkoitus on ryhtä sijoittamaan rahaa rahastojen kautta. Ekstra-Grillissä poimintoja KPY osk:n listautumisesta.

#100. Tuotanto ja katteet ylös, LapWallin Jarmo Pekkarinen?

Rakennuselementtejä puusta valmistava LapWall teki viime vuonna vajaan kolmen miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Yhtiön toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen mukaan tuloksella olisi ollut potentiaalia olla kuusi miljoonaa euroa parempi. Arvio on teoreettinen ja kuvaa sitä, millaista potentiaalia Pekkarinen uskoo LapWallin uudessa tehtaassa piilevän. Pekkarinen nostaa esiin tehostuskohteita, joista säästöjä aiotaan ottaa: tuotteen läpimenoaika, tehokkaampi materiaalien käyttö… Uudella osavalmistuslinjalla yksi ihminen tekee Pekkarisen mukaan samat työt, joihin nykyisin tarvitaan kahdeksan ihmistä. Asuntorakentamisen syväjää on iskenut LapWalliin viime vuosina. Yhtiö on paikannut asuinrakennusten seinäelementtimarkkinan romahtamista muilla tuotteilla, ja asuntorakentamisen osuus liikevaihdosta on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. LapWallin tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tuotantokapasiteetin puolesta siihen on edellytykset. Samalla LapWall aikoo muuttua tuoteyhtiöksi. ”Asiakas saa paremman tuotteen halvemmalla. Jos asiakas haluaa laittaa oman sormenjälkensä tuotteeseen ja määritellä, että siinä pitää käyttää tällaisia ja tällaisia raaka-aineita ja tehdä tällä tavalla, hän saa huonomman tuotteen kalliimmalla.” Datakeskukset ovat olleet Suomen rakentamisen valopilkku. Datakeskusten katot kuulostavat täysin LapWallin heiniltä: isoja tasakattoisia halleja, jotka pitää panna pystyyn nopeassa aikataulussa ja aikataulussa on pysyttävä. LapWall on jopa kehittänyt oman kattoratkaisun datakeskuksia silmällä pitäen. LapWall toimitti kattoelementit YIT:n XTX:lle Kajaaniin rakentamaan datakeskukseen, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. ”Olemme mukana markkinassa, ja näkymä on se, että tulemme tekemään näitä hankkeita, mutta emme voi kertoa niistä ennen kuin loppuasiakas antaa luvan”, Jarmo Pekkarinen sanoo. Datakeskushankkeet ovat sen verran isoja ja vaativat niin paljon huomiota, että LapWall pystyy ottamaan niitä enintään muutaman vuodessa. Yhteistyössä: LapWall Jarmo Pekkarinen vieraili Grillillä 14.2.2024: https://open.spotify.com/episode/4EuRQ5oVu5cScIibOkeN8G