Varapäre

#34: Kaaoksesta hallintaan – mitä tapahtuu ennen kuin lapsi räjähtää?

Tässä jaksossa puhutaan tilanteesta, jonka moni vanhempi tunnistaa: hetki sitten kaikki oli vielä ihan tavallista – ja yhtäkkiä lapsi huutaa, paiskoo tavaroita tai juoksee pois. Usein näyttää siltä, että kaikki tapahtuu sekunneissa. Todellisuudessa voimakkaat tunnereaktiot harvoin alkavat tyhjästä. Jaksossa avataan affektikäyrää: miten tilanne etenee arjesta voimistumiseen ja joskus kaaokseen asti – ja miksi aikuisen toiminta juuri ennen räjähdystä on ratkaisevaa. Puhumme myös siitä, miksi lapsen käytös ei useinkaan ole tahallista uhmaa, vaan merkki siitä, että hermosto on kuormittunut. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi muutama oivallus, jotka voivat helpottaa arkea jo seuraavassa vaikeassa tilanteessa.   JOS TÄMÄ JAKSO KOSKETTI TEIDÄN ARKEA Jos lapsen voimakkaat tunnereaktiot ovat teillä arkea, teimme aiheesta myös käytännön oppaan: Kaaoksesta hallintaan – mitä voit tehdä, kun lapsesi tunteet ottavat vallan Oppaassa avataan affektikäyrä selkeästi ja käydään läpi, mitä eri vaiheissa tapahtuu – ja miten aikuinen voi toimia niin, että tilanne rauhoittuu eikä eskaloidu. Se on syntynyt juuri niistä tilanteista, joista tässä jaksossa puhuimme. 👉 Lataa opas täältä (10 €) [https://www.varapare.fi/kaaoksesta-hallintaan] 🌿 MAKSUTON TUKI VANHEMMALLE Jos kaipaat hetken pysähtymistä oman jaksamisen äärelle, voit myös ladata maksuttoman: Nepsy-vanhemman jaksamisen tsekkilistan Se auttaa tunnistamaan kuormituksen merkkejä ja antaa pieniä, realistisia tapoja huolehtia myös omasta jaksamisesta arjen keskellä. 👉 Lataa maksuton tsekkilista täältä [https://www.varapare.fi/nepsy-vanhemman-tsekkilista] 🎧 LISÄÄ VARAPÄREEN SISÄLTÖJÄ Varapäre-podcastissa puhutaan vanhemmuudesta, neurokirjosta ja arjesta silloin, kun mikään ei tunnu oikein kohtaavan. Jos jokin asia vanhemmuudessa mietityttää, voit lähettää meille kysymyksen – se voi auttaa myös muita samassa tilanteessa olevia vanhempia. Uudet jaksot julkaistaan perjantaisin.

#33: Kun lapsella ei ole kavereita – yksinäisyys, huoli ja mitä voi tehdä

Monelle vanhemmalle yksi kipeimmistä hetkistä on se, kun lapsi sanoo: “Ei mulla oikein oo kavereita.” Yksinäisyys voi näkyä monella tavalla; synttärikutsuja ei tule, välitunnit kuluvat yksin tai lapsi vetäytyy yhä enemmän omaan maailmaansa. Samalla vanhemman sisällä herää usein huoli, suru ja ajatus: olenko tehnyt jotain väärin? Tässä jaksossa puhutaan lapsen yksinäisyyden kokemuksesta, neuropsykiatristen piirteiden vaikutuksesta kaverisuhteisiin sekä siitä, miksi ystävyyssuhteet eivät synny kaikille yhtä helposti. Pohdimme myös, mitä vanhempi voi tilanteessa tehdä; miten tukea kaveritaitoja, hyödyntää koulun apua ja toimia sillanrakentajana ilman painostusta.     KAIPAATKO LISÄÄ TUKEA NEPSY-ARKEEN? Voit ladata maksuttoman Nepsy-vanhemman jaksamisen tsekkilistan, joka auttaa pysähtymään oman kuormituksen äärelle ja tunnistamaan pieniä asioita, jotka tukevat jaksamista arjessa. 👉 Lataa tsekkilista tästä [https://www.varapare.fi/nepsy-vanhemman-tsekkilista]     KUN LAPSEN (JA OMAT) TUNTEET OTTAVAT VALLAN ARJESSA Jos lapsen tunnekuohut, raivokohtaukset tai ylikuormittuminen ovat tuttuja, olemme tehneet myös pienen käytännön oppaan (10 €): Kaaoksesta hallintaan – mitä voit tehdä, kun lapsen tunteet ottavat vallan 👉 Tutustu oppaaseen täällä [https://www.varapare.fi/kaaoksesta-hallintaan]     VARAPÄRE Varapäre syntyi halusta tukea perheitä arjessa, jossa tunteet, kuormitus ja epävarmuus kulkevat mukana. Podcastissa puhumme rehellisesti vanhemmuudesta, neuropsykiatrisista piirteistä ja siitä, miten arjessa voi löytää enemmän ymmärrystä – sekä lapselle että itselle.  👉 Tutustu meihin täällä [https://www.varapare.fi]

#32: Vieraana ADHD-nuoren vanhemmat – kokemuksia ja tunteita avoimin mielin

Tässä jaksossa Katin vieraana ovat entiset asiakkaat Sari ja Antero, joiden kanssa tehtiin tiivistä työskentelyä noin 1,5 vuoden ajan – säännöllisesti joka toinen viikko. Perheen esikoisella on diagnosoitu ADHD, ja erityisesti teini-iässä mukaan tuli syvää pahoinvointia. Avun saaminen oli vaikeaa, vaikka nuori itsekin “huusi” sen perään. Jaksossa Sari ja Antero muistelevat, miltä avun hakeminen tuntui – ja miltä sen saaminen lopulta tuntui. Millaisia ajatuksia ja tunteita matkalla nousi? Mikä työskentelyssä oli heille merkityksellisintä? Lopuksi he lähettävät terveiset itselleen niihin kaikkein vaikeimpiin hetkiin 3,5 vuoden taakse. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi toivoa. Jos kaipaat tukea omaan tilanteeseesi, löydät meidät osoitteista mindely.fi ja varapare.fi.

#31: Käytöstä ei voi sietää – paitsi jos ymmärtää, osa 3: Kun lapsi ei tee, vaikka aikuinen pyytää

Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun pyydät lasta tekemään jotain,  mutta mitään ei tapahdu. Tai tapahtuu, mutta väärään suuntaan. “Voitko laittaa kengät jalkaan?” “Hei, nyt olisi aika tulla syömään.” “Muistitko läksyt?” Lapsi ei reagoi, sanoo “ihan kohta”, suuttuu tai jatkaa tekemistään. Ja vanhemman sisällä nousee turhautuminen: Kuinka monta kertaa pitää sanoa? Puhumme siitä, miksi “ei tee” ei useimmiten tarkoita uhmakkuutta tai välinpitämättömyyttä. Kyse voi olla epäselvistä ohjeista, toiminnanohjauksen vaikeuksista, vireystilasta, epäjohdonmukaisuudesta, tai siitä, että hermosto ei ole yhteistyötilassa. Normalisoimme myös vanhemman turhautumisen. Se ei tee sinusta huonoa vanhempaa. Se kertoo usein kuormituksesta ja katkenneesta yhteydestä. Saat jaksosta konkreettisia keinoja: – miten muotoilla ohje selkeämmin – miten pilkkoa tehtäviä – miten rakentaa ennakointia – miten antaa rajattuja valintoja – ja miksi sävy ratkaisee enemmän kuin kovuus. “Ei tee” tarkoittaa harvoin “ei halua”. Usein se tarkoittaa “ei pysty tässä hetkessä”. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen helpompaa.  Jaksossa mainitut asiat: PDA – äärimmäinen vaatimusten välttely (Autismiliitto) https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/pda-aarimmainen-vaatimusten-valttely/ [https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/pda-aarimmainen-vaatimusten-valttely/] Barnavårdsföreningenin Perhekoulu POP 👉 https://www.bvif.fi/fi/vanhemmille/tukea-lasten-vanhemmille/ryhmia-vanhemmille/perhekoulu-pop/ [https://www.bvif.fi/fi/vanhemmille/tukea-lasten-vanhemmille/ryhmia-vanhemmille/perhekoulu-pop/] Barnavårdsföreningenin oppaat ja käsikirjat (suomeksi ja ruotsiksi) 👉 https://www.bvif.fi/fi/oppaat-ja-kasikirjat/ [https://www.bvif.fi/fi/oppaat-ja-kasikirjat/] https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/pda-aarimmainen-vaatimusten-valttely/ Jos et ole vielä tilannut Varapäreen maksutonta NEPSY-vanhemman jaksamisen tsekkilistaa, niin tilaa se alla olevasta linkistä: 👉  https://www.varapare.fi/nepsy-vanhemman-tsekkilista?fbclid=fbclid [https://www.varapare.fi/nepsy-vanhemman-tsekkilista?fbclid=fbclid] Tutustu meihin ja työhömme lisää: www.varapare.fi www.mindely.fi

#30: Sietoikkuna arjessa: Miten tunnistat ylivireyden ja alivireyden ja autat lasta (sekä itseäsi)

Sietoikkuna on käsite, josta moni on kuullut, mutta arjen keskellä se voi tuntua kaukaiselta. Mitä se oikeasti tarkoittaa, kun lapsi käy ylikierroksilla tai vetäytyy täysin? Entä mitä silloin tapahtuu vanhemman hermostossa? Tässä jaksossa avataan sietoikkuna käytännön tasolle. Puhutaan siitä, miltä ylivireys ja alivireys voivat näyttää, miten tunnistaa oma ja lapsen vireystila – ja mitä konkreettisia keinoja on rauhoittaa ylivirittynyttä kehoa tai lempeästi aktivoida alivireyttä. Jakso muistuttaa meitä siitä, että säätely alkaa kehosta ja että aikuisen rauha on usein lapselle tärkein tuki. Kuuntele jakso ja ota mukaan arkeen toimivia, pieniä säätelykeinoja.