Kärsimyksen pitkä kaari: talvi- ja jatkosodan sotatraumat ja antiikin perintö

Kipu ja kurinalainen ruumis: Myöhäisantiikin askeettien maailma

“Kivun kuva” -podcastkauden neljännessä jaksossa vieraana on Ville Vuolanto, Tampereen yliopiston historian yliopistonlehtori ja tutkimuskeskus Triviumin johtaja. Vuolanto keskustelee Jaakkojuhani Peltosen kanssa myöhäisantiikin kristillisestä asketismista ylihistoriallisena ilmiönä. He tarkastelevat siitä, miten kipu, kärsimys ja ruumiillinen kuritus ymmärrettiin hengellisen elämän välineinä ja millaisia kulttuurisia merkityksiä niihin liitettiin. Jakso käsittelee asketismin monimuotoisuutta – paastoista ja univajeesta rautaketjuihin, erämaahan vetäytymiseen ja pylvään päällä elämiseen. Vuolanto avaa myös, miten kipua ei nähty pelkkänä kärsimyksenä, vaan keinona voittaa maalliset kiusaukset, vahvistaa itsehillintää ja lähestyä Jumalaa. Samalla keskustelu tuo esiin asketismin sosiaalisen ulottuvuuden: askeetti saattoi elää yksin, mutta hänen esimerkkinsä oli suunnattu yhteisölle. Myös sukupuolen ja maskuliinisuuden suhdetta askeettiseen elämäntapaan pohditaan. Jaksossa korostetaan, että askeetit olivat yhtä aikaa ihailtuja ja arvosteltuja, kirkollisen ja maallisen vallan ulkopuolisia toimijoita, joiden pyhyys saattoi sekä vahvistaa että horjuttaa vallan rakenteita.  Jakson teksti löytyy Triviumin sivuilta: https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/

Kärsimyksen pitkä kaari: talvi- ja jatkosodan sotatraumat ja antiikin perintö

“Kivun kuva” -podcastkauden kolmannessa jaksossa vieraana on tutkija Ville Kivimäki, SKS:n tutkimusjohtaja ja nationalismin tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Keskustelussa hän ja Jaakkojuhani Peltonen tarkastelevat suomalaisten sotilaiden psyykkistä ja fyysistä kipua, sen kulttuurisia tulkintoja sekä sitä, miten trauma ja kärsimys on ymmärretty eri aikakausina. Jakso avaa myös antiikin jälkivaikutusta suomalaisessa sotakulttuurissa – esimerkiksi sankaruuden, uhrin ja haavojen symboliikan kautta – ja pohtii, miten nämä vanhat kertomusmallit elävät yhä nykyisessä tavassamme puhua sodasta ja kärsimyksestä. Entä miten sotilaiden henkisiä ja fyysisiä kärsimyksiä pyrittiin jäsentämään kristinuskon ja Kristuksen kärsimyksen kautta? Keskustelussanousevat esiin Kivimäen aiemmat tutkimukset – väitöskirja Battled Nerves: Finnish Soldiers, War Experience, Trauma and Military Psychiatry 1941–1944 ja palkittu tietokirja Murtuneet mielet (2013), jotka ovat merkittävästi muovanneet suomalaisen sotatrauman tutkimuksen suuntaa. Jakson teksti löytyy Triviumin sivuilta:https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/

Kivun ja sairauden vastakertomuksia nykykulttuurissa

'Kivun kuva'-podcastkauden toisessa jaksossa vieraana on tutkija, muusikko ja kirjailija, FT Astrid Joutseno, joka tunnetaan myös taiteilijanimellään Astrid Swan. Hän työskentelee Turun yliopistossa "Syövän vastakertomukset" -tutkimushankkeessa ja kertoo podcastissa mitä kehoon ja kipuun liittyvät vastakertomukset ovat ja miksi niitä tarvitaan. Swan keskustelee Elina Pyyn kanssa myös siitä, millaisia erilaisia reittejä keholliseen kokemukseen tieteellinen ja taiteellinen työskentely tarjoavat ja mikä rooli sukupuolella on kivun kerronnallistamisessa. Jakson teksti löytyy Triviumin sivuilta:https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/

Kivun kuvat: Kärsimys ja sukupuoli antiikin tarinoissa ja niiden jälkivaikutuksessa

Tämän podcast-kauden teemana on Kivun kuvat. Sen ensimmäisessä jaksossa keskustelevat Elina Pyy Helsingin yliopistosta ja Jaakkojuhani Peltonen Tampereen yliopistosta. He työskentelevät Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa “Kivun kuva ja miehen malli: kärsivä miesruumis länsimaisessa taiteessa ja kulttuurissa”. Jaksossa Pyy ja Peltonen kertovat, millaiset kipukertomukset ovat inspiroineet heitä ja pohtivat kivun kuvaamisen tapoja antiikin kirjallisuudessa. He tarkastelevat muun muassa sitä, miten satyyri Marsyaksen tarinaan liittyvät kärsimys ja hybris, ja miten kärsimysmyyttejä näyteltiin Rooman areenoilla. Lisäksi jaksossa käsitellään, miten kärsimykselle alistuminen kytkeytyy roomalaisen konsuli Marcus Reguluksen tarinaan, ja millaisia merkityksiä hänen kohtaloonsa liitettiin antiikin kulttuurissa. Jakson teksti löytyy Trivimiumin sivuilta: https://research.tuni.fi/trivium-fi/podcast/

The religious lives of people with disabilities in Early Modern Sweden

In this episode Riikka Miettinen and Mari Eyice discuss disability and lived religion in early modern Sweden. They talk about the impact of religion in the ways people lived with disabilities and how disabled people participated in the religious lives of their societies. During the discussion, Riikka and Mari also guide the listeners to the exiting Swedish sources available for disability history.