Ihmiskoodi-podcast

Miksi tietyt tarinat jäävät mieleemme ikuisiksi ajoiksi? Mikä tekijä tarinassa oli, mikä sai sinun mielen tarttumaan siihen niin lähtemättömällä tavalla? Tässä jaksossa vierailemme tarinoiden maailmassa ja pohdimme sitä, miten tarinoiden rakenne voi muuttaa kuulijan tunnekokemusta – oli kyseessä draama, kauhu, sankaritarina tai fantasia. Entä, mitä tapahtuu aivoissamme kun uppodumme hyvää tarinaan, mitkä elementit tekevät tarinoista samaistuttavia ja unohtumattomia? Käymme Peltsin kanssa läpi myös poikkileikkauksen tarinankerronnan erilaisista tekniikoista, kuten takautumista, ja siitä, miten ne voivat muokata tarinan sävyä ja jättää tilaa kuulijan mielikuvitukselle." Joten siis, hyppää meidän seuraan tutkimaan tarinoiden taikaa ja niiden kykyä opettaa, viihdyttää ja liikuttaa meitä. Mitä opittavaa tarinan kerronnan rakenteista voisi olla arjen, bisneksen tai luovan työn näkökulmasta? Tule poimimaan vinkit siihen, miten voisit luoda jopa oman bisnestarinasi myyntipuheen täysin uudeksi ja moninverroin kiehtovammaksi! Team Ihmiskoodin satusedät Pauski ja Peltsi Lähteet: https://www.inc.com/carmine-gallo/the-neuroscience-of-storytelling.html https://writers.com/the-art-of-storytelling#elements https://bluemonarchgroup.com/blog/narrative-psychology-influencing-perceptions-through-storytelling/ https://www.trekksoft.com/en/blog/10-steps-to-mastering-the-art-of-storytelling https://www.npr.org/sections/health-shots/2020/04/11/815573198/how-stories-connect-and-persuade-us-unleashing-the-brain-power-of-narrative https://www.storyboardthat.com/fi/articles/e/kerronta-rakenteet . https://www.unifire.ai/fi/blog/storytelling/the-narrative-arc-the-key-to-engaging-storytelling/ http://Kirjoittaminen.fi https://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/kuka-kertoo/artikkeli-klassinen-tarinankerronta/

Kuvittele hetki, kun sydämesi hakkaa, kätesi hikoavat ja mielesi etsii epätoivoisesti ulospääsyä. Pelko, tuo yksi seitsemästä universaalista tunteesta, on aina ollut osa ihmisen selviytymistä. Mutta onko se enää vain hyödyllinen vaisto, vai onko siitä tullut myös modernin elämän lamauttava voima? Pelko on kuin kaksiteräinen miekka – se voi pelastaa meidät vaaran hetkellä tai estää meitä elämästä täysillä. Pelon tasoja on myös erilaisia, kullakin oma tarkoituksensa saamassa meidät parhaimmillaan toimimaan tehokkaasti tai pahimmillaan traumatisoitumaan lähes toimintakyvyttömäksi. Miten pelko meissä manifestoituu fysiologisesti, sekä millaisia tapahtumaketjuja syntyy hormonaalisesti sekä neurologisesti. Kun opit ymmärtämään pelon synnyttämiä tapahtumaketjuja, voit oppia myös tutkimaan pelkoa hieman uudella tavalla lähestyen. Jos pelko on joskus saanut sinut pysähtymään tai miettimään, miksi tunteesi ottavat vallan, tämä jakso on sinulle. Tule mukaan tutkimaan tätä inhimillistä ja universaalia tunnetta – ja kenties kääntämään pelko voimavaraksi. Pelottomin terveisin, Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi Lähteet: https://www.paulekman.com/universal-emotions/what-is-fear/ https://www.verywellmind.com/the-four-fear-responses-fight-flight-freeze-and-fawn-5205083 https://www.simplypsychology.org/what-is-fear.html#Emotional-Response https://neurolaunch.com/psychology-of-fear/ https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7423744/ https://scienceofmind.org/how-does-fear-motivate-us/ Pelon tasot ja niiden vaikutus – Esim. M. Öhman & S. Mineka (2001). "Fear and anxiety: Evolutionary, cognitive, and clinical perspectives." Synnynnäiset vs. opitut pelot – Evolutionary psychology research, esim. Tooby & Cosmides (1992). Pelon fysiologiset vaikutukset – Sapolsky, R. M. (2004). Why Zebras Don’t Get Ulcers. Kognitiivinen käyttäytymisterapia pelon ja ahdistuksen hallintaan – Beck, A. T. (1979). Cognitive Therapy and Emotional Disorders. Psykologinen turvallisuus – Amy Edmondson (1999). "Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams." Traumaperäinen pelko ja Fawn-reaktio – Porges, S. W. (2011). The Polyvagal Theory. Jakson tiedot pohjautuvat tieteellisiin tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin pelon moninaisesta luonteesta ja sen hallinnasta.

Aikuisen ihmisen iho painaa noin 5 % kehon kokonaispainosta ja kattaa 1,5–2 neliömetrin pinta-alan. Se on kehomme suurin elin – enemmän kuin vain suojakerros, se on peili, joka heijastaa terveyttämme, elämäntapojamme ja jopa tunteitamme. Jaksossa teemme sukellusmatkan syvälle ihon eri kerroksiin ja tarkastelemme, miten ne toimivat yhdessä suojellakseen ja uudistuakseen. Käymme myös läpi mm. Miten iho toimii kehomme terveyden peilinä ja mitä tietoa se voi antaa ravitsemuksestamme, hormonitoiminnastamme ja sairauksista? Kuinka stressi, elämäntavat ja ikääntyminen vaikuttavat ihoon? Iho on paljon muutakin kuin vain ulkokuori ja mitä ihon eri kerrosten tehtävinä on? Jos iho voisi puhua, mitä se kertoisi sinusta? Tule mukaan ottamaan selvää siitä, miten ymmärtää ja hoitaa kehosi suurinta elintä – kokonaisvaltaisesti. Melkein ihon alle menevin jutuin hyviä kuunteluhetkiä toivottaen, Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi Lähteet: "Terveen ihon rakenne" – Iholiitto (https://www.iholiitto.fi/ihotietoa/terveen_ihon_rakenne/ ) "Ihotyypit ja niiden tunnistaminen" – Jolie (https://jolie.fi/oppaat/ihotyypit/#tee-ihotyyppitesti ) Nivea Suomi: "Ihon rakenne ja hoito-oppaat" (https://www.nivea.fi/neuvot/ihonhoito/ihotyyppi ) http://Solunetti.fi : Ihon histologia ja kerrokset (https://www.solunetti.fi/fi/histologia/iho/ ) "Ihon terveyden merkitys ja ikääntyminen" – Yliopiston Apteekki (https://www.yliopistonapteekki.fi/ideat-ja-vinkit/tunnista-ihotyyppisi ) https://www.faskiamanipulaatio.fi/sidekudos-koko-kehon-kattava-viestiverkko/

Oletko koskaan huomannut, kuinka odottaminen tuntuu nykyään yhä vaikeammalta? Hetki jonossa, viivästynyt viesti tai päämäärä, jota joutuu odottamaan voi joskus tuntua lähes sietämättömältä. Onko tämä aina ollut näin vai onko aivojemme kärsivällisyyden lihas heikentynyt nopeiden palkintojen aikakaudella? Kärsivällisyys on taito, jota on kutsuttu niin hyveeksi kuin elämänlaadun salaisuudeksi. Se on kyky odottaa, sietää ja kestää ilman, että impulsiiviset tunteet vievät meitä mukanaan. Mutta miten kärsivällisyyttä voi kehittää maailmassa, jossa kaikki on saatavilla yhdellä napin painalluksella – ja mitä hyötyjä tästä kadotetusta taidosta voisi arjessamme olla? Tässä jaksossa pureudumme kärsivällisyyden ytimeen ja tarkastelemme, miten se muokkaa elämäämme ja aivojamme. Keskustelemme mm. seuraavista aiheista: Kärsivällisyyden hyödyt – miksi sen kehittäminen voi olla avain parempaan stressinhallintaan, ihmissuhteisiin ja elämänlaatuun? Miten nykyaika, sosiaalinen media ja teknologia haastavat kärsivällisyyttämme? Onko lastenohjelmien nopea tempo ja jatkuva ärsyketulva uhka tulevaisuuden keskittymiskyvylle? Miksi kärsivällisyyden puute ei johdu vain dopamiinista, vaan siihen vaikuttavat myös stressi, impulssikontrolli ja ympäristön mallit? Jos olet koskaan tuntenut itsesi malttamattomaksi tai miettinyt, miksi pitkän aikavälin palkinnot tuntuvat niin kaukaisilta, tämä jakso on juuri sinulle. Tule mukaan tutkimusmatkalle, joka haastaa sinut hidastamaan, hengittämään syvään ja löytämään uudelleen sen, mitä odottaminen voi antaa. Rauhallisin ja kärsivällisin terveisin, Team Ihmiskoodin käsivälliset jonottajat, Mikko & Peltsi Lähteet ja tutkimukset: Walter Mischel ja "Marshmallow-koe" Mischel, W., Shoda, Y., & Rodriguez, M. L. (1989). Delay of gratification in children. Science, 244(4907), 933-938. Angela Duckworth ja grit Duckworth, A. L., Peterson, C., Matthews, M. D., & Kelly, D. R. (2007). Grit: Perseverance and passion for long-term goals. Journal of Personality and Social Psychology, 92(6), 1087–1101. Mindfulness ja kärsivällisyyden kehittäminen Davidson, R. J., & Kabat-Zinn, J. (2003). Alterations in brain and immune function produced by mindfulness meditation. Psychosomatic Medicine, 65(4), 564-570. Neurotiede ja impulssikontrolli Casey, B. J., Somerville, L. H., Gotlib, I. H., et al. (2011). Behavioral and neural correlates of delay of gratification 40 years later. Proceedings of the National Academy of Sciences, 108(36), 14998–15003. Kärsivällisyys ja elämänlaatu Schnitker, S. A. (2012). An examination of patience and well-being. The Journal of Positive Psychology, 7(4), 263-280. Työelämä ja itsehillintä Baumeister, R. F., & Vohs, K. D. (2007). Self-regulation, ego depletion, and motivation. Social and Personality Psychology Compass, 1(1), 115-128. Välitön palkkio ja sen vaikutus käyttäytymiseen Frederick, S., Loewenstein, G., & O’Donoghue, T. (2002). Time discounting and time preference: A critical review. Journal of Economic Literature, 40(2), 351–401. Nykyajan teknologian vaikutus aivoihin Alter, A. (2017). Irresistible: The Rise of Addictive Technology and the Business of Keeping Us Hooked. Penguin Press. Stressi ja kortisolin vaikutus kärsivällisyyteen Sapolsky, R. M. (2004). Why Zebras Don’t Get Ulcers: The Acclaimed Guide to Stress, Stress-Related Diseases, and Coping. Henry Holt and Company. Lasten ohjelmien ja pelien nopeus Christakis, D. A., Zimmerman, F. J., DiGiuseppe, D. L., & McCarty, C. A. (2004). Early television exposure and subsequent attentional problems in children. Pediatrics, 113(4), 708-713.

Oletko koskaan kokenut hetkeä, jossa kaikki ympärilläsi tuntuu tutulta, mutta tiedät, että et ole ollut siellä ennen? Se outo tunne, kuin näkisit tulevaisuuden muistona, kutsutaan déjà vu’ksi – ilmiöksi, joka kiehtoo ja hämmästyttää mieltä. Déjà vu voi olla aivojen muistin oikku – sivuraide, jossa nykyhetki hämmentyy ja tuntuu toistolta. Mutta mistä tässä ilmiössä oikeastaan on kyse? Onko déjà vu pelkkä hermoston "glitch," vai voisiko se paljastaa jotain syvempää mielestä ja muististamme? Monet uskovat, että kyse on pelkästä muistin harhasta, mutta toiset ovat nähneet déjà vu’n yhteytenä johonkin suurempaan: ehkä menneisiin elämiin tai jopa ennustamiseen. Aivotutkimus tarjoaa omat vastauksensa, mutta emme silti ole ratkaisseet tämän mystisen kokemuksen arvoitusta. Miksi jotkut meistä kokevat déjà vu’n useammin? Onko se merkki aivojen väsymyksestä tai hetkestä, jossa stressi ylittää arjen normaalit rajat? Onko tämä vain yksi muistimme keinoista käsitellä kokemuksia – vai jopa tietoinen hetki, joka viittaa sisäiseen "tuttuuden karttaan?" Näistä ajatuksista ja déja vu’n monista puolista lisää jaksossa. Liity mukaamme pohtimaan mielen ja muistojen arvoituksia! Ehkä-oletkin-jo-lukenut-tämän-joskus-aiemmin -terveisin, Team Ihmiskoodin “punamekkoiset naiset”, Mikko & Peltsi Lähteet: https://link.springer.com/article/10.1007/s00415-005-0677-3 https://yle.fi/a/3-5878564 https://tieku.fi/ihminen/aivot/tuttuuden-tunne https://www.kuudesaisti.net/mystiikka/kuusi-merkkia-jotka-kertovat-etta-olet-uudelleensyntynyt https://www.psychologytoday.com/intl/blog/brain-reboot/202312/the-fascinating-science-of-deja-vu https://www.britannica.com/science/deja-vu-psychology https://health.clevelandclinic.org/deja-vu-what-it-is-and-when-it-may-be-cause-for-concern