Oppimisen psykologia

#85 Psykologin hot take: persoonallisuustestit

Psykologin hot take on täällä! Tämä jakso aloittaa Oppimisen psykologia -podcastin uuden sivusarjan, jossa tarkastelen viikoittain ajankohtaisia ilmiöitä psykologin näkökulmasta. Ensimmäisen jakson aiheena on persoonallisuustestit työelämässä. Viime viikkoina aihe on noussut toistuvasti esiin mediassa: työpaikoilla käytetään yhä enemmän testejä, joita tutkijat pitävät tieteellisesti kestämättöminä. Ihmisiä jaotellaan väreihin ja kirjaimiin ja näiden perusteella tehdään hurjiakin tulkintoja. Jaksossa pohdin, miksi tällaiset mallit vetoavat meihin ja mitä vaaranpaikkoja niissä piilee. Paljastan myös mllaisia leimoja olen tullut liimanneeksi itseeni vanhojen testien pohjalta. Linkit jaksossa mainittuihin artikkeleihin (+ muutama muu aiheeseen liittyvä): Työntekijät kertovat Ylelle huuhaa-testeistä: ”Esihenkilö päätti, että työparit muodostetaan värien perusteella”https://yle.fi/a/74-20190894 [https://yle.fi/a/74-20190894] Tutkija: Suurin osa rekrytointi­firmoista käyttää huuhaa-testejä: https://yle.fi/a/74-20189871 [https://yle.fi/a/74-20189871] ”Huuhaaksi” kritisoitujen rekrytointi­testien tekijät puolustautuvat: ”Käytämme tieteellisesti tutkittuja testejä” https://yle.fi/a/74-20190893 [https://yle.fi/a/74-20190893] Yksi työnhaussa suosittu testi­tyyppi saa asian­tuntijalta tylyn tuomion: ”Ihmiset osaavat manipuloida testituloksia” https://yle.fi/a/74-20142943 [https://yle.fi/a/74-20142943] https://www.apa.org/news/podcasts/speaking-of-psychology/personality-tests [https://www.apa.org/news/podcasts/speaking-of-psychology/personality-tests]

#84 Arjen pikkutaidot, joita ilman emme selviä. Tunnista oma hiljainen tietosi.

Tässä jaksossa en keskity isoihin meriitteihin tai CV:stä löytyviin taitoihin, vaan niihin pieniin juttuihin, joita teemme päivittäin. Kuten se, että osaat näyttää palaverissa kiinnostuneelta, vaikka on nälkä, kiire ja vessahätä. Tai että löydät oikean tiedoston nimeltään “final_FINAL2_OK.valmis.pptx.” muiden lukuisten lähes samanlaisten seasta. Tai että osaat täyttää astianpesukoneen niin, että sinne mahtuu maksimaalinen määrä kuppeja, kippoja ja eväsrasioita. Tällaiset taidot eivät tunnu taidoilta, koska ne on hioutuneet huomaamatta. Mutta just siksi ne on niin kiinnostavia. Tämä jakso nostaa pikkutaidot kunniaan. Eli kerron sinulle, miksi just sä olet paljon taitavampi kuin luuletkaan! Ja miten hurjan monipuolisesti osaat vaikka mitä! Mitä kaikkea hiljaista tietoa sinulla on. Tässä jaksossa kerron kolme pointtia liittyen arjen pikkutaitoihin. 1. Mitä kaikkia taitoja meillä on päivittäin käytössä. 2. Miksi näitä taitoja usein vähätellään ja niille jopa sokeudutaan. Miten dreyfusien portaikko tai hiljaisen tiedon teoria valottaa tätä. 3. Miten sä voit huomata omia arjen pikkutaitoja.

#83 Miksi muistot eroavat? Mitä muistamme ja miksi /Julia Korkman, oikeuspsykologi

Muisti on meille kaikille tuttu asia, mutta harva meistä ymmärtää kovinkaan hyvin, miten se toimii. Tässä jaksossa perehdytään muistin ihmeelliseen maailmaan. Vieraanani on Julia Korkman, joka on kansainvälisesti tunnustettu oikeuspsykologian dosentti ja tutkija. Julia on työskennellyt lukuisissa oikeustapauksissa asiantuntijana ja pohtinut todistajanlausuntojen luotettavuuden arviointiin liittyviä kysymyksiä. Hän on myös kouluttanut oikeusalan ja terveydenhuollon ammattilaisia. Keskustelemma Julian kanssa siitä miten muisti toimii, voiko muistoihin luottaa ja miten muistia voi tukea. Julia kertoo mm.: - Miten muisti vaikuttaa arkeemme ja miksi muistin mekanismeja on hyvä ymmärtää? - Miksi muistamme jotkut asiat tarkasti ja jotkut unohtuvat heti? - Mistä tietää mikä muisto on luotettava? - Miksi esim. perheenjäsenillä voi olla hyvin erilaiset muistot samasta tapahtumasta? - Miten muistot muokkautuvat ajan kanssa? Entä muiden puheesta? - Mitä tarkoittaa se, että muisti on konstruktio eikä tallennin? - Mikä rooli keskittymisellä ja tunteilla on muiston muodostumisessa? - Mitä ovat valemuistot? - Miten muistia voi harjoittaa? 📷 Julian kuva: Miikka Pirinen / S&S

#82 Onko psykologinen turvallisuus illuusio? / Karoliina Jarenko, organisaatiokonsultti

Usein sanotaan, että oppiminen vaatii psykologista turvallisuutta. Mutta entä jos sitä ei ole? Ja voiko sitä todellisuudessa edes olla? Tässä jaksossa keskustelen organisaatiokonsultti Karoliina Jarenkon kanssa siitä, pitäisikö meidän ravistella koko käsitystämme psykologisesta turvallisuudesta. Puhumme myös siitä, miten oppiminen työelämässä on muuttunut: ennen ensin kouluttauduttiin ja sitten sovellettiin, nykyään hypätään saman tien uuden kokeiluun. Myös tämä jakso on yhdenlainen rohkea kokeilu, jota avaamme jaksossa. Pohdimme Karoliinan kanssa muun muassa: - Miksi psykologinen turvallisuus on monessa työpaikassa enemmän illuusio kuin todellisuus? - Miten oppiminen on muuttunut ja mitä tämä vaatii meiltä yksilöinä? - Miten meidän pitäisi päivittää käsitystämme psykologisesta turvallisuudesta, kun oppimisen rytmi on kääntynyt päälaelleen? - Mitä tarkoitetaan rohkealla tilalla ja miten se eroaa psykologisesti turvallisesta tilasta? - Voiko klovneriasta löytyä yllättäviä oppeja siihen, miten siedetään radikaalia epävarmuutta?

#81 Miten tekoäly muuttaa oppimista ja työtä? / Susanna Valkeus, OP Henkivakuutus

Tekoälystä on tullut monille arjen työpari. Se auttaa ideoimaan, selkeyttämään ajattelua ja etsimään tietoa nopeasti. Tekoäly on tällä hetkellä kuuma puheenaihe myös melkein jokaisessa firmassa. Monelle on kuitenkin vielä vähän epäselvää, mitä kaikkea sen kanssa voi oikeasti tehdä. Miten se voi auttaa oppimisessa? Millaisia taitoja se vaatii? Ja mitä sudenkuoppia siihen liittyy? Keskustelemme näistä teemoista Susanna Valkeuksen kanssa, joka toimii OP Henkivakuutuksella osaamisen kehittämisen asiantuntijana ja kouluttaa ja sparraa yhtiön väkeä tekoälyn hyödyntämisessä. Juttelemme siitä miten Susanna ja Op Henkivakuutuksella laajemmin tekoälyä on alettu hyödyntämään tai ainakin sen käyttöä kokeilemaan. Toisaalta puhumme myös isommassa kuvassa siitä mitä tekoäly tarkoittaa oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Susanna kertoo mm.: -Miksi tekoäly kannattaa ottaa haltuun? Mitä se voi parhaimmillaan tarjota? -Miten tekoälyä kannattaa arjessa hyödyntää? -Kannustaako tekoäly pintaoppimiseen, syväoppimisen sijaan? Mitä se tekee oppimisprosessille? -Mitkä ovat tekoälyn käyttämisen sudenkuopat? (esim. omien vinoumien vahvistaminen.) -Millaista osaamista tekoälyn käyttö vaatii nyt ja tulevaisuudessa? Mitä ovat tekoälyajan oppijan osaamiset?