Antropodi: Kaksijakoisuuksista moniäänisyyteen - muisteltu seksityö Suomessa

Antropodi: Kaksijakoisuuksista moniäänisyyteen - muisteltu seksityö Suomessa

“Mun mielestä on jollain tavalla itsetuntoa nostattavaa, että joku maksaa mulle kaks ja puol sataa euroa siitä, että saa tunnin verran kuherrella mun kanssa. Sitten kun se itsetunto jotenkin nousee, niin sitä ehkä muuallakin on vähän itsevarmempi [...]."(Haastattelusitaatti Jaana Ahtiaisen pro gradu -työstä, 2020.) Suomessa seksi- ja erotiikka-alan työntekijöihin suhtaudutaan yleensä joko tahdottomina uhreina tai emansipoituneina toimijoina. Tässä jaksossa tuomme moniäänisyyttä seksityökeskusteluun folkloristiikan väitöskirjatutkija Jaana Ahtiaisen kanssa. Jaana tutkii Helsingin yliopistossa suomalaista seksi- ja erotiikka-alaa muistitiedon, työn, seksuaalisuuden ja kulttuuristen asenteiden näkökulmasta. Hän on aloittanut yhdessä Työväen Arkiston kanssa muistitietokeruun Muisteltu seksityö, jossa kertynyttä aineistoa hän analysoi väitöskirjassaan. Jaksossa keskustellaan esim. alan sukupuolittuneisuudesta, sen sisäisistä hierarkioista ja seksityön kentällä tapahtuneista muutoksista. Jaana kertoo myös siitä, mikä aineistossa on tällä hetkellä ilahduttanut, ja siitä, miksi muistitietotutkimus sopii erityisen hyvin seksityötutkimukseen. Jakson alussa luetut sitaatit ovat blogista Tuhannen dollarin tyttö (https://tuhannendollarintytto.blogspot.com [https://tuhannendollarintytto.blogspot.com]), jota Jaana analysoi osana graduaan. Jakson ovat toimittaneet: Heli Hannus ja Veera Leinonen. Tutustu myös: Muisteltu seksityö -muistitietokeruu: https://muisteltuseksityo.fi/ [https://muisteltuseksityo.fi/]. Jaana Ahtiaisen pro gradu -työ Huonoja naisia ja mystisiä olentoja (2020): https://helda.helsinki.fi/items/361e1cfb-a52d-49c5-8c87-50fcb42024ed [https://helda.helsinki.fi/items/361e1cfb-a52d-49c5-8c87-50fcb42024ed]. [https://helda.helsinki.fi/items/361e1cfb-a52d-49c5-8c87-50fcb42024ed.]

Algoritmisen syrjinnän vastustaminen luovan transvastarinnan keinoin

Queer- ja transyhteisöjen keskuudessa on kehitetty monimuotoisia strategioita algoritmisen syrjinnän vastustamiseksi. Vastarinnan tavoitteena on tehdä algoritminen syrjintä näkyväksi, kritisoida algoritmien vahvistamia valtarakenteita ja kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Kirjoittaja: Joona Wiik Artikkelin tekstiversio Antroblogissa: https://antroblogi.fi/2026/05/algoritminen-syrjinta-ja-transvastarinta/ [https://antroblogi.fi/2026/05/algoritminen-syrjinta-ja-transvastarinta/]

Antropodi: Researching UMK reaction videos - participatory aca-fan-research with Renata Lisowski

Antropodi-podcasts guest this week is a PhD researcher Reneta Lisowski, who combined her passion of making reaction videos and researching cultures in her doctoral research, where she takes a participatory position in online fan-culture producing UMK-reaction videos to her own Youtube-channel. Renata Lisowski is conducting her research at the University of Jyväskylä, in the Department of Music, Art and Culture studies. Reaction videos are a niche of media-culture, where the content producer aims in immersing themselves in to a new experience, recording it and sharing it to the audience. The goal is to share first thoughts and display feelings that are authentic and emerging in time of the video recording. There is no script for reaction videos, and they function as a commentary on the media material the producer reacts to. These videos appeal to a specific kind of internet audience, and they can even be considered as a counterculture for highly stylized, preplanned and polished social media content dominating the field, as they offer something real – such as emotions – to relate to. In her research Lisowski is using autoethnographic method, where a researcher connects their own experiences to a wider cultural context, The method allows the researcher to be an active participant in the study of their topic. Lisowski is collecting data of her own experiences in a field journal, and using the notes for systematical analysis of the cultural meaning of UMK-reaction videos. Autoethnography calls for open reflection on the researchers’ own identity and positionality. Lisowski has published an article on the topic in M/C (Media/Culture)-journal, where she reflects upon researchers positionality, and passion towards ones subject of study. We will discuss these topics with Renata in this weeks Antropodi-podcast episode, that is hosted by Suvi Mononen, a PhD researcher in Social Anthropology at Tampere University. The interview is recorded in two separate sessions. More about Renatas research: ORCID: https://orcid.org/0009-0002-7808-864X [https://orcid.org/0009-0002-7808-864X] Linkedin: https://fi.linkedin.com/in/renatalisowski [https://fi.linkedin.com/in/renatalisowski] Website: https://brokehip.com/renata [https://brokehip.com/renata] EUPOP conference: https://epcablog.wordpress.com/2026/01/07/eupop-2026-call-for-papers/ [https://epcablog.wordpress.com/2026/01/07/eupop-2026-call-for-papers/] Master thesis website: https://renatalisowski.wixsite.com/monumentalmarketing [https://renatalisowski.wixsite.com/monumentalmarketing] Article: Lisowski, R. (2025). “Reaction Videos, Researcher Positionality, and Falling Back in Love with Vlogging.” M/C Journal, 28(4). https://doi.org/10.5204/mcj.3200 [https://doi.org/10.5204/mcj.3200]

Meidän täytyy tanssia, meidän täytyy hikoilla: Ilo ja yhteisöllinen hoiva queer-aktivismissa

Haastattelemani “queerihkön” aktivistiyhteisön jäsenet kuvaavat Suomea erityisen kylmäksi paikaksi. Suomessa kohtaamiset ja instituutiot heijastavat maailmaa, jota ei ole rakennettu heitä varten. Ilonpidolle varattujen tilojen ja yhteisöllisen hoivan luominen tuo lämpöä rakenteelliseen kylmyyteen, mutta usein tilat rakentuvat epätasaisesti jakautuvan työn ja vastuunkannon varaan. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat rotu, ihonväri, luokka, sukupuoli sekä epätasa-arvoinen mahdollisuus turvaan. Kirjoittaja: Nia Sullivan

Digitaaliset utopiat queer-aktivismissa

Kenialaiset queer-aktivistit pitävät ääntä etenkin sosiaalisessa mediassa, vaikka positiivisia muutoksia ei juuri näy ja homofobiset asenteet kasvattavat suosiotaan. Somekuplat polarisoivat, mutta voivat Kenian kaltaisessa kontekstissa myös luoda turvaa ja aktivismin jatkumisen kannalta elintärkeää motivaatiota. Tekijät Martta Kaskinen Antroblogi