Sillai kai
Grillillä, urheilukaupassa, aerobic-parketilla… Myyjänä, Hesburgerissa, rakennusmiehenä, puuseppänä… Tarvitseeko ihmisen löytää intohimotyö? Mitä, jos ei viihdy työssään? Tässä Sillai kai -jaksossa Rita ja Aki keskustelevat työpaikoista, urasta ja yrittäjyydestä. Akin ja Ritankaan tie ei ole ollut täysin suora ammatillisesti vaan matkalla on ehditty kokeilla yhtä sun toista ja vedetty Akin sanoin "täydestä laulusta u-käännös". Aki ja Rita Mannisen Sillai kai -podcastin jaksot julkaistaan tiistaisin. Instagram: @ritaniemiofficial @akimanninenofficial
6 Folgen
Kommentare
60Nyt meni kyllä mustavalkoiseksi teidän jakso, en tajua missä oli se ymmärrys ja empatia mikä voisi johtaa rohkaisuun "keikoille". Ensimmäisen kerran kaikkina näinä vuosina kun olen teitä seurannut koin hyytävää 🥶 kylmyyttä teissä molemmissa 😥. Kaikilla ei ole samat olosuhteet tässä elämässä vaikka miten yrittäisi ja koittaisi olla rohkea ja pyrkiä eteenpäin ... Tulipa paha mieli 😞
Mun mielestä tämä oli erittäin hyvä kokonaisuus kaikkinensa. Sain kiinni kyllä mitä kaikella haettiin . Se että kaikilla ei ole hyviä lähtökohtia ei ole mitään tekemistä sen kanssa etteikö voisi menestyä. Kaikki on itsestä kiinni ja olen kokenut tämän itse. Kun tekee töitä jonkin asian eteen niin se sata varmasti palkitaan ennemmin tai myöhemmin, ja tämä on tosi 🫡💎🤛 Ilman työtä täällä ei saa mitään muuta kun tuulenhuuhtoman perseen. Mä oon niin onnellinen tästä kodista, kiitos 🫶
Siis podista 😂
Yllättäen taas tämä kommentin antaja maalitettu heidän somessa. En ymmärrä miten kaksi keski-ikäistå yrittäjää ei kykene yhtään ottamaan vastaan negatiivista palautetta. Vaikka se annettaisiin kuinka asiallisesti ja varovaisesti niin ei. Negatiivinen palaute ei myöskään tarkoita kateutta.
Ja vielä se että luitte muutaman näistä kommenteista stooreissanne, ja vielä sielläkin kommentoitte ivallisesti ja nauraen että "no voi voi", siis mitä ihmettä 😮🙄😥? Täällä on varmasti moni joka on tehnyt vaikka ja mitä elämänsä aikana saadakseen elantonsa, ollut jopa monessa työpaikassa yhtä aikaa jne. Ei kaikki menesty niinkuin te olette menestyneet (ja en todellakaan ole kateellinen, päinvastoin olen aidosti iloinnut teidän elämästä saarella ja teidän perheelämästä ❤️)
Ollaan vissiin kuunneltu eri jakso. Oma asenne ratkaisee. Ja jos ei oo mitään hyvää sanottavaa, olis parempi olla vaan hiljaa. Se on mun motto.
Kyllähän ennen on ollutkin ihan eri päästä töihin/saada niitä, ei oo koulujen käymisellä juurikaan ollut merkitystä kun tekemisellä ja työstä saadulla kokemuksella. Ei papereita katottu toisinkuin nykypäivänä
Aaa… en tiennytkään että kaupan kassa tai grillimyyjä tarvii tutkinnon nykyään?🙈😅
Lähinnä noille akin sutkautuksille tän kirjotin
Sitäkö sanoin rita? En, vaan yleisesti ennen vanhaan ei noita ole katsottu ja aki sen ylentää oikein miten hän aina pääsee jokapaikkaan. Ei näin ei
Totta. Esim. 10 vuotta sitten pääsi helpostikin töihin, enää ei, ja moniin niistä vaaditaan ammatti nykyisin… ja työttömien määrä on valtava vs. Työpaikkojen määrä.
Tarkoittaako Rita, että jos ei kaupan kassalle tarvitse tutkintoa niin sinne pääsee kuka vain?
Nyt oli kyl niin raskassoutuista itsekehua, ettei pystynyt jaksoa loppuun kuunteleen 😒. Samassa lytättiin työttömät ja sairaat ihmiset😳. Aivan kuin kaikki työelämästä pois olevat ois kotona omasta halustaan ja vain laiskottelemas.
Aivan järjettömän hyvä jakso💯 Kiitos, tärkeetä ja ajankohtaista asiaa!
Kiitos, ihana kuulla että tykkäsit❤️
Kiitos Rita ja Aki! Kuuntelin teidän jakson ja olen juuri sanoutunu irti vakityöpaikasta ja seuraavaa työsopimusta ei ole allekirjoitettu. Ostettiin just myös eka yhteinen talo mieheni kanssa. Välillä tuntuu, teinkö jotain hullua, mutta samalla muistan sen helpotuksen, mikä tuli, ku tein päätöksen lähteä sieltä. 1,5 v on ollut yhtä taistelua itsensä ja jaksamisen kanssa, vaikka työyhteisö on hyvä. Teidän tsemppamana uskon taas, että ratkasu oli oikea ja kaikki kyllä järjestyy! 🥰
Joo pakko sanoa tää mätäomena-homma meni pikkuisen yli omaan makuun. Työntekijä voi voidaan pahoin jostain syystä, ja sitten oireilee "mätänä omenana". Esihenkilön kuuluisi puuttua tähän varhain ja keskustella voisiko tätä työntekijää auttaa jollain tapaa. Ei liian musta-valkoista näkökantaa tällaiseen.
Työntekijän motivaatioon voi vaikuttaa työpaikalla psykososiaaliset olosuhteet, esimerkiksi huono lähijohtaminen, sekä fyysiset ja muut altisteet työpaikan ympäristöstä. Myös henkilön oman elämän kriisit saattaa näkyä työpaikalla, esihenkilön tulisi tukea ja olla yhteyshenkilö vaikkapa avunpiiriin, jos henkilö tätä tarvitsisi. Harmitti miten kovasti runnoitte tämän tärkeä aiheen läpi.
Se, että ei tervehditä, ei puhuta mitään, hiekoitetaan selän takana, ja tehdään tätä monelle on ilkeää ja huonoa käytöstä… se ei ole elämänvaihe eikä omaa kriisiä… vaikka olisi mikä elämänvaihe menossa niin käytöstavat pitää olla🙏🏻
Ja puhuin omasta kokemuksesta, ja se edelleen tuntuu kehossa ja mielessä. Tuohon olisi pitänyt pomon puuttua heti eikä vasta vuosien jälkeen kun tilanteet meni ihan mahdottomiksi. Sitten kyseinen hlö sai lähteä.
Omaa palaa oloa ei pureta työkavereihin ja mädätetä koko työyhteisöä, silloin haetaan apua. Mätä omena oikein hyvä vertaus, jos niitä ei kitketä niin alkaa mädäntyä kaikki muutkin.
Kyllä jokainen aikuinen ihminen on omista tunteistaan sekä käytöksestään vastuussa. Ja nykyään pitäisi koko ajan olla hakemassa disclaimereita, ettei vaan joku suutu tai pahoita mieltään. Hyvää asiaa ❤️🔥
*hokemassa disclaimereita
Tämä❤️🙌🏻
Monessa asiassa samaa mieltä teidän kanssa mutta aika pahasti vihlasi korvasta toi että työpaikalle vaan mennään ja sanotaan että mä tuun nyt tänne töihin. Jos vähääkään on perillä nykyajan maailman tilanteesta, seuraa uutisia ja omistaa maalaisjärkeä niin tietää että asiat ei ihan noin mene. Välillä kannattaa vilkasta sieltä omasta kuplasta pihalle. Ja rakentavana palautteena, kunnioituksena toisianne kohtaan ja varsinkin meitä kuuntelijoita niin älkää jatkuvasti rääkykö toistenne päälle.
Hyvä Aki, samaa mieltä kanssasi, aikuiset ’kakarat’ ulos kotoa. Omat siivet kantaa kyllä, vanhemmat ei saa hyysätä liikaa. Naapurissani asuu eläkeläisparikunnan kanssa +40 vuotias ”lapsi”, ei hyvää päivää 😳 , eikä koskaan näy auttamassa vanhoja vanhempiaan esim. pihahommilla. 🥹
❤️🙌🏻
Ootte ihanii,mut älkää puhuko päällekkäin ❤️
Yritetään❤️🙈😅
Inspiroiva jakso. Kiitos
Ihana kuulla että inspiroidaan💖🔥
Tykkäsin jaksosta! ☺️ Kiitos👏🏼👏🏼
Asiaa 🫶 saikuttajiin ja huonoon johtamiseen pitää pystyä puuttumaan! Se että jäädään ei itselle sopivaan työpaikkaan on yleensä taloudellinen. Itse jäin melkein 30 v. Lopulta oli pakko lähteä koska en nähnyt enää mitään tulevaisuutta tässä yrityksessä. Oppisopimuksella kouluttauduin uuteen ammattiin (samalla tein töitä 100 %:sesti). Töitä on paljon kunhan löytää oikean alan 💯🌞
Juuri näin🔥👊🏻 hienoo, että kouluttauduit uuteen ammattiin❤️🙌🏻
Todella hyvä jakso! 🔥
Kiitos, mahtava että upposi❤️🔥
Tuonpa vähän toisenlaista näkökulmaa. Olen koulutukseltani tradenomi. Silti jumahtanut kaupan kassalle, kunnes sairastuin burnouttiin. Hetken harkittuani hain "läpällä" urheiluopistoon liikuntaneuvojaksi, sain aikuiskoulutus tukea ja opintovapaata ja sain niissä opinnoissa itseni kuntoon. Oli ihanaa kun ei tarvinnut keskittyä kuormittavaan työhön, kun myös muu elämä lapsettomuushoitoineen kuormitti äärimmäisen paljon. Toive raskautumisesta kulki muiden haaveiden rinnalla ihan koko ajan.(jatkuu)
Urheiluopistossa heräsi ajatus, että terveysala on mun juttu. Hain jälleen läpällä terkkariksi, en uskonut että pääsisin. Niin vain vuosi vierähti terkkariopinnoissa ja opintojen aikana raskauduin! Synnytin esikoisemme keväällä 2025. Mielessäni maalailin elämää, että äitiysloman jälkeen jatkan unelmani toteuttamista. Elämä päättikin toisin ja tyttäremme menehtyi vain 2 päivän ikäisenä. Tuli pitkä sairasloma, elämältä katosi pohja.(jatkuu)
Äkkiä se tuttu vanha rutiinihomma, mihin sai hiljakseen palata, tuntuikin mitä parhaimmalta vaihtoehdolta. En ole vieläkään löytänyt minkäänlaista kipinää hakeutua "unelma-ammattiin" tai jahtaamaan menestystä. Mulle onni on sitä, että saisimme elävän lapsen syliin. Tällä hetkellä odotamme toista lasta jonka on määrä syntyä täs heinäkuussa, meidän Pähkinä. ❤ En tiedä miksi halusin kertoa tarinani, ehkä muistuttaakseni että arvomaailma saattaa koska tahansa kiepsahtaa yllättävään asentoon.
Ja siis tarkoitus ei ollut nyt mitenkään katkerana tilittää, tää oli aivan hyvä jakso. Mut ehkä just se että elämä ei aina oo niin simppeliä ja tällaisten asioiden äärellä ihminen nöyrtyy. Mun näkökulmasta moni ihminen on etuoikeutettu tavallisesta perhearjestaan ja unelmaurastaan käsin. Tiedän, että mullakin on siihen kaikki potentiaali mut kaikkeen ei vaan voi vaikuttaa eikä kaikki ole "vain itsestä kiinni".
Voisitteko keskittyä enemmän yleisesti asiohin. Nyt meni vaan niin teidän oman elämän kehymiseksi ettå meni maku
Eikö se on juurikin näin " kyl tekevä ain töitä löytää jollei liian kranttu oo" itel ainakin toiminut. Hyvä jakso jälleen🔥💯
Näin se menee❤️🙌🏻
Eläkkeelle jäännin osio oli asiaa ja juuri niin kuin puhuitte. Samoin keskustelu työyhteisössä. Muuten menitte pahasti politiikan puolelle ja puolueesta ei epäselvyyttä. Anteeksi, mutta en ymmärrä.
Emme ole minkään puolueen jäseniä emmekä edustajia, pidetään politiikka muualla🔥👊🏻
Muo taas ärsyttää kipeänä töihin tulevat ihmiset. Sairastuttavat muut ja usein ei tule ajatelkeeksi, että itselle pikku flunssa voi työkaverille merkitä vähän kohtalokkaammalta jutulta, jos on autoimmuunisairaus ja heikko vastustuskyky. Että itse kaipaisin enemmän sitä, että ei tulla "urheana" avokonttorille töihin kun on sairaana ja anoa kiitosta muilta. Mutta samaa mieltä siitä, että ei saa saikuttaa ihan huvikseen.
Tämä varmasti jakaa mielipiteitä kuuntelijoissa. Mikä onkin se paras anti tässäkin jaksossa ainakin omasta mielestäni. Ei kaikkien tarvikkaan olla samaa mieltä asioista.🙋♂️👍
Siis todella hyvä jakso!🔥 Ja niin mahtavaa, että joku puhuu suoraan noista työpaikan "mädistä omenista". Uskon, että ne jotka älähtävät mielipiteistänne, myös tunnistavat piston sydämessään. Niin mahtavaa, että puhutte suoraan!🔥💪
Hahhah ootte kyl hauskoja ja toi Porin murre 😅 Kiva podi 👌
Aki oot sie aika hyvä kaikessa, olit myös nuorena! Huh 😂
Kiitos kivasta podista🤗❣️ Samaistun: nuorena tehnyt työkseen "kaikkea mahdollista". Tänä pvänä moni asia ei enää mene/suju/ole mahdollista,kuten ~30v.sitten. Pääasia, että yrittää edes.💪🏼 En ymmärrä, kuka haluaa elää työttömyystuilla? 😳 Aki, täydestä laulusta kääntö ei aina ole "mahdollista" ... Mm.kun aikuisen kouluttautumisesta on tehty taloudellisesti helvetti.Etsin (itse +40v.+3ammattia) 5v.tta vakkarityötä, et pääsisin opiskelee sitä, mitä haluan tehdä...En voi vaikuttaa asiaan. 🙄
Kaikki irtisanoo nyt ittensä ja kakarat ulos kodista 😂😂😂
Kiitos oli hyvä jakso 🌷 eräs näkökulma tuli mieleen. Miksi Aki vaihtoi niin usein työpaikkaa, joidenkin korvaan se saattaa kertoa jostain problematikasta isossa kuvassa🤔
Hyvä jakso 😊 meillä oli kivaa kaupan kassalla 😂
Ai että mä nauran Nina vieläkin meidän juttuja😂😂 ja niistä on yli 20 vuotta🥳❤️
Kiitos jaksosta! ❤️
Kiitos näistä jaksoista🥰 Arvostan suuresti rehellistä ja suoraa puhetta! Tämäkin jakso oli tosi hyvä ja ei sitä vetelihtämällä mitään saavuta 😅 Huippuja 💯💯🔥🥰
Ensimmäistä kertaa katson tätä ohjelmaa ja teitä yleensä. Tykästyin. Toi Porin murre on mahtavaa
Porin murre 😁😁
Hyvä jakso, vaikkakin välillä oli raskasta kuunnella teidän juttuja eri asioista mistä puhuitte esim. työhakemisesta nykypäivänä on todella haastavaa monella ihmisellä. Oli myös kiva kuulla teidän työhistoriasta, minkälaista se on ollut, kun itse olen ollut lapsi siihen aikaan. 😊 Toivottavasti, kun valmistun tulevasta ammatistani loppuvuonna niin työllisyystilanne olisi paljon parempi, kuin nytten.🤞Hyvä jakso KIITOS ja rehellistä puhetta.❤️☀️
Nyt meni kyllä mustavalkoiseksi teidän jakso, en tajua missä oli se ymmärrys ja empatia mikä voisi johtaa rohkaisuun "keikoille". Ensimmäisen kerran kaikkina näinä vuosina kun olen teitä seurannut koin hyytävää 🥶 kylmyyttä teissä molemmissa 😥. Kaikilla ei ole samat olosuhteet tässä elämässä vaikka miten yrittäisi ja koittaisi olla rohkea ja pyrkiä eteenpäin ... Tulipa paha mieli 😞
Kyllähän ennen on ollutkin ihan eri päästä töihin/saada niitä, ei oo koulujen käymisellä juurikaan ollut merkitystä kun tekemisellä ja työstä saadulla kokemuksella. Ei papereita katottu toisinkuin nykypäivänä