Hanna Tikander

4 asiaa jotka 31. ikävuosi mulle opetti

Tänään mä täytän 32! Se tuntuu hurjan vanhalta, mutta samalla oon super ylpeä siitä, missä oon nyt. Tässä jaksossa puhu siitä, miksi teot painavat enemmän kuin sanat ja miten opettelen päästämään irti kontrollin tarpeesta, kun elämä ei menekään omien tarkkojen aikataulujen mukaan. Pohdin myös sitä, miksi loma on välttämättömyys eikä palkinto ja miksi ne lukemattomat terapiatunnit ovat olleet parasta mahdollista valmistautumista elämän kriiseihin

Emil Ruusuvuori: “Toivoin, että loukkaantuisin, ettei tarvitsisi pelata”

Emil Ruusuvuori on yksi Suomen menestyneimmistä tennispelaajista – rankinglistojen kärkinimi, ammattilainen jo vuodesta 2018 ja monelle tuttu kasvo kentiltä. Mutta kuka hän on, kun maila lasketaan maahan ja tulokset riisutaan pois. Nyt hän puhuu avoimesti uupumisesta, paniikkikohtauksista, terapian aloittamisesta ja siitä, miltä tuntuu, kun oma arvo on vuosien ajan rakentunut pelkän suorittamisen varaan. Hän kertoo, kuinka lopulta oli niin loppu, ettei koskenut mailaan neljään ja puoleen kuukauteen eikä edes halunnut palata kentälle. Puhumme myös siitä, mitä jatkuva matkustaminen, yksinäisyys ja alati läsnä oleva paine tekevät ihmissuhteille. Miten rakentaa läheisyyttä, kun elämä on aikatauluja ja lentokenttiä? Entä mitä tapahtuu, kun ei itsekään enää tunnista itseään? Jakso on matka läpi paineiden, häpeän, toipumisen ja uudenlaisen itsen rakentamisen. Herkkä, rehellinen ja ravisteleva keskustelu siitä, miksi mielenterveys ei katso menestystä ja miksi puhuminen voi joskus olla rohkein teko.

Kun elämä muuttuu, kuka pysyy rinnalla?

Tässä jaksossa hypätään suoraan syvään päätyyn ja puhutaan ystävyydestä – erityisesti silloin, kun elämä heittää kuperkeikkaa. Kerron teille rehellisesti, miltä tuntui lopettaa alkoholin käyttö ja huomata, miten se ravisteli mun ihmissuhteita. Jotkut ystävyydet jäivät matkasta, mutta ne, jotka pysyivät, syvenivät aivan uudelle tasolle. Ota kuppi kahvia ja tule mukaan pohtimaan, ketkä ne sun elämän todelliset tyypit oikein on.

Miten tehdä vuodesta 2026 sun uran paras vuosi? Pia-Maria Nickströmin kertoo.

Tässä jaksossa mun vieraana on Pia Nickström: mun yhtiökumppani, rakas ystävä ja yksi kovimmista bisnesnaisista, joita mä tunnen. Puhutaan siitä, miten tehdä vuodesta 2026 oman uran paras vuosi, vaikka motivaatio olisi hukassa ja suunta sumussa. Miten startup oikeasti perustetaan? Mistä rohkeus kaivetaan silloin, kun pelottaa ihan helvetisti? Ja mistä tietää, että nyt on aika hypätä ilman että se tuntuu täyshyppäämiseltä tyhjyyteen? Pia kertoo rehellisesti miltä tuntuu, kun oma firma ei lähdekään lentoon ja joutuu soitella sijoittajille uutisia menetyistä rahoista. Mitä häpeä opettaa ja miksi epäonnistuminen voi lopulta olla se asia, joka avaa täysin uusia ovia. Ja tietenkin puhutaan elämästä. Siitä, miltä tuntuu, kun toisella on kihlat, remontti, polttarit Ibizalla ja häät ja toinen miettii sabattivuotta ja elämän seuraavaa moovia. Miten ystävyys pysyy elossa, kun elämät menee eri suuntiin? Ja miten olla aidosti onnellinen toisen puolesta ilman, että vertailu syö sisältä?

Miltä mun elämä näyttää, jos musta ei koskaan tule äitiä?

Tässä jaksossa puhun suoraan siitä pelosta ja toivosta, joka täyttää mielen viidennen IVF-punktion kynnyksellä. Olen huomannut itsessäni kummallisen ristiriidan: samalla kun haaveilen äitiydestä, kaipaan epätoivoisesti vapautta, Berliinin hämäriä katuja ja napakorua. Pohdin rehellisesti, onko tämä kaipuu itsesuojelua siltä varalta, ettei suurin unelmani toteudukaan. Miltä elämä näyttäisi ilman lapsia – täyttyisikö se vain työllä, vai voisiko se olla onnellista aivan toisella tavalla?